Yhteiskunnalliset yritykset palveluntuottajina - mahdollisuus vai mahdottomuus

1. Yhteiskunnalliset yritykset palveluntuottajina- mahdollisuus vai mahdottomuus Vanhustyön vastuunkantajat Saumaton yhteistyö vanhustenhoidossa 13.10.2011 Projektipäällikkö Outi Teittinen Koukkuniemi 2020-hanke

2. Koukkuniemi 2020-hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

3. Hankkeen tavoitteet • Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon palvelutuotantoon • kartoitetaan mahdollisuudet perustaa yhteiskunnallinen yritys Suomessa • selvitetään soveltuminen kunnallisten palvelujen tuottamiseen • selvitetään erilaiset omistus- ja yhtiömallit • henkilöstön kannustaminen ja valmennus yritystoimintaan tavoitteena henkilöstön omistaman yrityksen perustaminen • Koukkuniemen johtamisen, toiminnan ja organisaation kehittäminen • tuetaan Koukkuniemen vanhainkodin toiminnallista muutosta nykyisestä laitoshoidosta kohti avopalvelua ja tehostettua palveluasumista • henkilöstön osallistaminen/voimaannuttaminen ja palkitsemisjärjestelmät • uusien palvelutuotantokonseptien rakentaminen ja tuottavuuden kehittäminen • kumppanuuteen perustuvan avoimen kehittämiskulttuurin luominen • verkostomaisen palvelutuotannon kehittäminen • johtamisen rakenteiden ja strategisen johtamisosaamisen kehittäminen • Vaikuttavuuden kehittäminen palveluiden hankinnassa • vaikuttavuuteen perustuvat hankintamallit • erilaiset hankintamallit • bonus/sanktiomallit

4. Palvelujen järjestämisen vaihtoehtoja Koukku-niemen alueella Tilaaja(lautakunta) hankintalain mukainen kilpailutus + sopimus sopimus 3 Kaupungin ulkopuolinen palvelutuottaja Kaupungin oma palvelu- tuotanto 2 Markkinoilla toimiva yritys/yhdistys Perustettava yhteis- kunnallinen yritys 1 Kehittämiskumppanuus

5. Missä Tampereella mennään?

6. Ikäihmisten palvelujen nykytila Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö 2008 ja Tampereen kaupunki Talsa/Tietula

7. Ikäihmisten palveluiden tavoitteita Tampereella • mahdollistaa yhä useamman kuntalaisten kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asuminen – kotona asumista tukevat palvelut • vuoteen 2012 mennessä yli 75-vuotiaista ikäihmisistä 91 % asuu kotona, vähintään 4 % tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa • Haasteet mm. : • palvelurakenteen muutos laitoshoidosta kotona asumisen tukemiseen ja eri puolille kaupunkia sijoittuvaan tehostettuun palveluasumiseen • ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen • palveluverkon sopeuttaminen lisääntyvään palvelutarpeeseen • Koukkuniemen alueen sekä muiden asuin- ja hoitoyksiköiden kehittäminen painottaen kodinomaisuutta ja elämänkaariasumista • vanhustyön houkuttelevuuden lisääminen, jotta työvoiman saatavuus taataan

8. Ikäihmisten määrän kasvu Tampereella * Ennuste laskettu vain vuosille 2010, 2015, 2020, 2025 ja 2030; ei vuosittain. Lähde: Väestösuunnite 2010, Tampereen kaupunki Talsa/Tietula

9. Ikäihmisten määrän suhteellinen muutos Tampereella Tampereen kaupungin väestösuunnite, Tietula

12. Koukkuniemen tulevaisuus

14. v. 2017- v. 2017- v. 2015 v. 2017- v. 2020- v. 2017- v. 2020- v. 2012-2013 v. 2020-

15. Koukkuniemen palveluntuottajat • kaupunki luo Koukkuniemen alueella tuotettavien asumispalveluiden hankinnassa jatkossa aktiivisesti erilaisia palveluiden hankintatapoja ja mahdollistaa uudella tavalla organisoituvien toimijoiden ja yritysmallien syntymisen. • kaupunki järjestää Jukola-talossa ja sen lisäosassa tuotettavat palvelut esimerkiksi kaupungin henkilöstön perustamalta yhteiskunnalliselta yritykseltä, joka tuottaisi kyseiseen yksikköön suunnitellut palvelut kohdistaen vähintään puolet taloudellisesta voitostaan toimintansa ja palveluiden kehittämiseen sekä sitä kautta myös yhteiskunnan eheyttämiseen. • Koukkuniemen alueelle kehitetään siellä toimivien palveluntuottajien yhteistyöhön ja yhteiseen toiminnan kehittämiseen pohjautuva kumppanuusmalli, johon kaikkien palveluntuottajien edellytetään osallistuvan – tavoitteena on parhaiden käytänteiden tehokas leviäminen ja toimintojen vaikuttavuuden läpinäkyvyys ja vertailumahdollisuuksien luominen.

16. Yhteiskunnallinen yritys

17. Mikä on yhteiskunnallinen yritys • Liiketoimintamalli: • jonka tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen • tämän saavuttamiseksi yritys käyttää voitostaan enemmän kuin puolet tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa edistämiseen

18. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintatapa Voitonjaon kohdistaminen/ rajoittaminen Sidosryhmä- yhteistyö Läheisyys paikallisuus Osallistava yrityskulttuuri Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen tavoite Avoimuus, läpinäkyvyys Liiketoiminnallinen tavoite Lähde: Yhteiskunnallinen yritys –luova ja yhdistävä toimintatapa, Yhteinen yritys-hankkeen julkaisu

19. Yhteiskunnallisen yrityksen mahdollisuudet • säätiöiden, järjestöjen ja yhdistysten yhtiöittämä liiketoiminta • uuden tyyppistä yrittäjyyttä hakevat yrittäjät, joiden arvomaailmaan perinteinen yrittäjyys ei sovellu • henkilöstön perustamat yritykset julkisessa palvelutuotannossa • pk-yritykset, joiden toiminnassa arvopohjaisuus ja yhteiskunnallinen merkityksellisyys ja tavoitteet korostuvat jo tällä hetkellä lähde: Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/ 2011

20. Yhteiskunnalliset yritykset palveluntuottajina • Palvelujen järjestäjän näkökulmasta yhteiskunnallinen yritys on yksi mahdollisuus muiden joukossa uudistaa palvelutuotantoa kohti monituottajamallia • Palvelujen kehittämisen kannalta voiton kohdentaminen yhteiskunnallisen tavoitteen mukaisen toiminnan kehittämiseen on kiinnostava asia – innovaatiot ? • Asiakkaan näkökulmasta laajentavat palveluiden valintaperustaa – lisäarvo?

21. Yhteiskunnallinen tavoite • Hyväntekeväisyyslaki (Iso-Britannia) Esim. • köyhyyden vähentäminen • koulutuksen edistäminen • terveyden edistäminen • kansalaisaktiivisuuden kehittäminen • taiteiden, tieteiden, kulttuurin edistäminen • heikossa asemassa olevien tilanteen parantaminen (nuoret, ikäihmiset, köyhät) • Ihmisoikeuksien parantaminen, tasa-arvoisuuden edistäminen • > edellyttää yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä on yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa

22. Yhteiskunnallinen hyvä? • Yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen julkisissa hyvinvointipalveluissa • sosiaali-, terveys- ja hoivapalvelut • kuntoutus • koulutus • sosiaalinen asuminen • köyhyyden vähentäminen • ympäristönsuojelu • heikommin menestyvien alueiden kehittäminen Lähde: Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/ 2011

23. TEM:n kanta yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen 1/2 Työ- ja elinkeinoministeriön raportti: Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen (18.02.2011) • yhteiskunnallinen yritys ei ole yritystoiminnan juridinen muoto vaan liiketoimintamalli, jonka toiminnan tavoitteet ovat yhteiskunnallisia ja ne ohjaavat kaikkea yrityksen toimintaa • ei pyri voittonsa maksimointiin vaan tavoitteensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen • mahdollisesta voitosta pääosa käytetään yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen, joko kehittämällä omaa toimintaa tai muulla tavoin • toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset on kyettävä osoittamaan • soveltuvimmat yritysmuodot ovat osakeyhtiö ja osuuskunta • toimivat markkinoilla samoilla lähtökohdilla kuin muutkin yritykset, ei erillisiä etuja tukien tai verohuojennusten muodossa • ”julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen tuottaminen soveltuu hyvin YY:n liiketoiminnan ytimeen” • yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli ei korvaa sosiaalista yritystä, vaan on käsitteenä laajempi

24. TEM:n kanta yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen 2/2 Raportin toimenpide-ehdotukset: • käynnistetään yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämishanke, työn painopisteinä julkisen palvelutuotannon uudistaminen sekä järjestöjen ja yritysten verkostoituminen palvelutoiminnan kehittämiseksi • käynnistetään työ yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia kuvaavan merkin käyttöön ottamiseksi • kannustetaan kuntia kehittämään hankintakriteerejään • selvitetään yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuus osallistua työmarkkinoille integrointiin, työllistymistä edistäviä palveluja kehitettäessä otetaan huomioon yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli

25. Yhteiskunnallinen yritys ”Vahakangas, soppaa ja sympatiaa”

26. v. 2017- v. 2017- v. 2015 v. 2017- v. 2020- v. 2017- v. 2020- v. 2012-2013 v. 2020-

27. Missä mennään? • Tavoitteena henkilöstöomisteisen yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen • kiinnostuneita noin 10 hlöä, joista osa on Koukkuniemestä, osa kaupungin muista yksiköistä, muutama kaupungin ulkopuolelta • sairaanhoitajia ja lähihoitajia vaihtelevalla työkokemuksella ja taustalla esim. 30 vuotta Koukkuniemessä, osalla taustalla työskentelyä sekä julkisella että yksityisellä puolella, joukossa on myös kokemusta kahvilanpidosta Lissabonissa sekä erilaisista taideterapiamuodoista • yhteinen tavoite: yksilöllinen ja ihmislähtöinen hoivapalvelu • liiketoimintasuunnitelma on valmisteilla • toiminta alkaa vuoden 2013 aikana tai jos sopivat tilat löytyvät aikaisemmin

28. Suunnittelun haasteita • Epäilevä asenne yhteiskunnallista yritystä kohtaan • oma organisaatio, ammattijärjestöt, yrittäjäjärjestöt, henkilöstö • Hankinnan toteutus • kilpailutus, suorahankinta, t&k, … • Potentiaalisten yrittäjien löytäminen • asenne, osaaminen, riskinottokyky

29. Käytännön toteutus? • Hankintavaihtoehdot: • hankintalain mukainen t&k-hanke (3 vuotta) • palvelusetelituottajaksi hakeutuminen • T&K-hanke • selvittää kokeilun kautta yhteiskunnallisen yrityksen soveltuvuutta kunnallisten palvelujen uudistajaksi • palveluna ryhmäkotimuotoinen palveluasuminen ikäihmisille • testata alueellista mallia tukipalveluiden järjestämiseen • suunnitelmana myöntää kaupungin henkilökunnalle työloma tutkimus- ja kehittämishankkeen ajaksi

30. Miksi yhteiskunnallinen yritys? • Antaa henkilöstölle mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa palvelut omaa asiantuntemustaan hyödyntäen – ruohonjuuritasolla paras asiakastuntemus • Mahdollistaa palveluinnovaatiot • Kannustaa myös kaupungin omaa tuotantoa kehitystyössä • Toteuttaa kaupungin monituottajamallia ja luo vaihtoehtoisen tavan tuottaa hyvinvointipalveluja • Toimii mahdollisesti pilottina myös muille palveluille • Toimii paikallisesti – tuottaa hyvää tamperelaisille

31. Mitä uutta? • Joustava toimintapa, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, laaja omistuspohja sekä motivaatio yhteiskunnallisesta päämäärästä mahdollistavat palvelujen tuottamisen uudella tavalla • Kuntalaisen valinnanvapauden kasvaessa myös kiinnostus siitä, että mitä on yrityksen ’oven takana’ kasvaa, toiminnan halutaan olevan kestävällä tavalla hyvä • Kannustaa myös kaupungin omaa tuotantoa kehitystyössä • ’Pehmeämpi’ vaihtoehto ulkoistamiselle? • Yhteinen päämäärä julkisen sektorin kanssa, halutaan tuottaa hyvinvointia, ei kasvattaa voittoa

32. ”Itse pidän tärkeänä, että työntekijä joutuu ottamaan uudella tavalla vastuuta, joten uskoisin sitoutumisen työhön paranevan. Sitoutunut työntekijä hoitaa yksilöllisesti asukkaita, eikä koe, aina, työtään raskaana. Yhteiskunnallinen puoli on se, että kertyviä varoja käytetään yleishyödylliseen toimintaan eli ns. pieni ihminenkin pääsee tätä kautta osaltaan auttamaan muidenkin kuin itsensä hyvinvointia.” (tuleva yrittäjä) Lisätietoa: outi.teittinen@tampere.fi www.tampere.fi/koukkuniemi2020