Johtaminenko Suomen terveydenhuollon ongelma?

1. Johtaminenko Suomen terveydenhuollon ongelma? Pro terveys –päivät 12.10. – 13.10.2006 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus 12.10.2006

2. Terveydenhuollossa ei olisi ongelmia, jos... • rahaa olisi enemmän • henkilökuntaa olisi enemmän • henkilökuntaa olisi saatavissa • henkilöstön palkkaus olisi parempi • hierarkiaa ei olisi ja byrokratiaa sekä hallintoa olisi vähemmän • prosessit olisivat sujuvampia • olisi aikaa johtaa jne, jne...

3. Viime aikoina sanottua... • ”Suomalaisessa yhteiskunnassa on kolme sektoria, jotka kaipaisivat prosessi-insinöörien innovatiivisuutta. Ne ovat oikeuslaitos, terveydenhuolto ja vanhusten hoiva...” (Miettinen. 2005. Tekniikka & Talous) • ”Julkisella sektorilla suurin muutospaine kohdistuu hallinnon prosesseihin, tietointensivisiin asiointipalveluihin sekä terveydenhuoltoon. Kilpailun puuttuessa näiden alojen muutos vaatii erityisen vahvaa johtajuutta...” (Lehti.2005. Talouselämä.)

4. Viime aikoina sanottua... (jatk.) ”Suomalainen terveydenhuolto kaipaa niin sanottua normaalia ammattimaista liikkeenjohtoa eri organisaation tasoilla ehkäpä enemmän kuin mitän muuta.” (Parvinen,Lillrank & Ilvonen. 2005. Johtaminen terveydenhuollossa.) ”X:n, X:n ja X:n kriisit kertovat terveydenhuollon johtamisongelmista (...) Johtamisen ammattilaisia ongelmat eivät yllätä. Terveydenhuollossa johtamista vaikeuttaa kaksi asiaa: lääkärijohtajien kliininen ote sekä organisaatioiden asema julkisessa hallinnossa.” (Mediuutiset 29.9.2006)

5. Viime aikoina sanottua... (jatk.) ”Vanhusten hoivaan halutaan lisää resursseja. Mutta ennen kuin yhdyn kuoroon, haluan tietää, miksi hoivatoiminta tarvitsisi lisää rahaa henkilöstön lisäämiseeen, mutta ei parempaa johtamista.” (Lillrank 6.10.2006) ”Terveydenhuollon kustannukset ovat valtaosin henkilöstökustannuksia. Jos halutaan kehittää julkista terveydenhuoltoa, on kehitettävä henkilöstöhallintoa ja johtamista. Terveyskeskusten ylilääkäreillä ei ole sellaiseen välttämättä aikaa. Me (=lääkäripalveluja vuokraava yritys) teemme tätä päätyöksemme.” (Taloussanomat 26.9.2006)

6. Viime aikoina sanottua... (jatk.) ”Miksi kukaan ei sano, että terveydenhuollon johtaminen on ollut vuosikymmenien ajan yhden profession monopolina ja jäljet näkyvät?” (Kiikkala. 2006. Pro terveys 2.)

7. Johtamisongelmatko Suomen terveydenhuollon ongelmien taustalla? • Johtamisongelmat ovat olleet tiedossa vuosikymmeniä – Miksi sama puhe edelleen jatkuu, vain kuorossa olevien määrä lisääntyy? • Johtamisessa on ongelmia, mutta johtaminen on myös syy, johon vetoamalla ei tarvitse tehdä syvällisempää analyysia ongelmien syistä • Ongelmien luettelo helppoa, syiden korjaaminen vaikeampaa • Välitöntä pakkoa tilanteen muuttamiseen ei ole ollut. Toistaiseksi rahaa on riittänyt ja olo ”lintukodossa” voi edelleen jatkua – mutta kuinka kauan?

8. Syiden etsintää • entäpä jo laittaisimme peilin eteemme ja kysyisimme: • onko asenteissamme korjaamista? • onko rakenne kunnossa? • sitoudummeko strategiaan? • onko tavoitteet määriteltyinä ja keskusteltuina? • johdammeko suoritusta vai manageeraammeko? • onko osaaminen varmistettu? • onko analyyttisyys ja näyttö toimintaamme ohjaamassa? • entäpä jos meidän todella pitäisi toimia kustannustehokkaasti?

9. Olisiko asenteissamme korjaamista? ”Sairaanhoitajat ovat yhteisön konservatiivisimpiä jäseniä. Kun ensimmäisenä opiskeluvuonna esitimme opiskelusta rakentavaa kritiikkiä, meille vastattiin, että ei teitä tänne ole kukaan pakottanut eikä kukaan pakota tänne jäämäänkään. (...) Olemme oikeita Annie Mestarivalittajia: matala palkka, kiihtyvä työtahti, muuttuva työnkuva, lisääntyvä vastuu, oman työkunnon heikkeneminen, laadun romahtaminen, potilasturvallisuuden uhat...” (Kaskinen. 2006. Sairaanhoitaja 8)

10. Olisiko asenteissamme korjaamista? • kauhuskenaarion ylläpito vai alan hyvien puolien esiin tuominen • ensin meillä oli kutsumus • sitten tuli hoitotiede • sitten tuli uupumusretoriikka • mistä sisäinen palo työhön nyt? • johdammeko tiilien kantamista vai katedraalin rakentamista?

11. Rakenteen sumea logiikka • konkretisoituu terveydenhuollon lähijohtajien työssä: osastonhoitajan ja osastonlääkärin johtamisroolien, vastuun ja toimivallan määrittelemättömyytenä • asia vaietaan – miksi? • korkean autonomian asteen ammattilaiset eivät tyydy mihin tahansa esimieheen-> lääkärin on vaikea olla sairaanhoitajataustaisen alaisena – miksi? • asiantuntijayhteisö ylläpitää sumean logiikan rakennetta

12. Sinun, minun vai meidän tavoitteet? • sitoudummeko strategiaan vai teemmekö sitä, mikä on kivaa? • ovatko tavoitteet selvät henkilökunnalle: työhyvinvointiin vaikuttava keskeinen asia on, tietääkö työntekijä, mitä hänen odotetaan saavan työssään aikaan • tukevatko kehittämishankkeet organisaation strategian toteuttamista vai puuhastelemmeko toissijaisten hankkeiden parissa? • johdammeko suoritusta vai manageeraammeko pelkästään?

13. Osaamisen varmistamista vai paperin tuottamista? • ovatko osaamiskartat, osaamiskartoitukset ja kehittämissuunnitelmat työvälineitä vai paperia mapissa tai bittejä intrassa? • kuulemmeko, kun koulutusta ja työssä vaadittavia perustaitoja kohtaan kritiikki voimistuu? • panostammeko koulutuksessa ja johtamisessa avainosaamisten hallintaan? • entäpä miten on oman osaamisemme laita? • luulemmeko vai tiedämmekö – puheen tuottamisesta analyyseihin ja näyttöön

14. Ainahan meidät on pelastettu • ”Rahat on aina myönnetty.” (HeSa 10.10.2006) ... terveydenhuollon budjettiylityksiin jälkikäteen • entäpä jos luotto loppuu ja • terveydenhuollon tuotteille tulisi sama hinta koko maassa • jos ne sairaalat ja terveyskeskukset, jotka eivät pysty tuottamaan palveluja em. hinnalla, ajettaisiin alas • jos potilaat saisivat vapaasti valita hoitavan sairaalan ja terveyskeskuksen myös julkisella sektorilla

15. ”Jollemme pian muuta suuntaa, päädymme pian sinne, minne olemme menossa.”