Pienryhmätyöskentely – Ryhmätöiden tulokset

1. Pienryhmätyöskentely – Ryhmätöiden tulokset Seinäjoki 3-4.11.2008

2. Teemat • KOKOn sisältö • Mitä kaikkea alueella suunnitellaan tehtäväksi • Teemat, hankkeet • Mille sisältö pohjautuu • Mikä sisällön pitäisi olla • Muuta • KOKOn rooli • Rooli rahoituksessa ja toiminnassa • Mikä on KOKOn suhde muuhun kehittämisohjelmiin tai muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin • Suhde maakuntaohjelmaan • Muuta • Verkostojen teemat • Kansalliset verkostot ja muu ylialueellinen yhteistyö • Seutujen sisäiset ja maakuntien sisäiset ja ylimaakunnalliset • Mitkä toimintatavat ovat parhaimpia, parhaat toimintatavat verkostointiin • Muuta • Eri toimijoiden roolit KOKOn valmistelussa • Minkälainen on maakuntaliittojen rooli, mitä eri toimijoiden toivotaan tekevän • Mikä muiden toimijoiden roolit • Kuka vastaa KOKOn kokoamisesta • Muuta

3. KOKOn sisältö • Loimaalla kaksi teemaa: kehityskäytävät sekä osaamisen ja ennakoinnin verkostot; aiemmin tehtyä jalostetaan eteenpäin; vastausluonnos, joka kuntakierrokselle • Rauman seutu: painopisteet ja sisältö valmisteilla, luovat alat ja kulttuuri • Keski-Suomessa: Kehityskäytävä, tavoitteena yksi ohjelma, ratkeaa lähiaikoina, kolmella suunnalla jo tehdään; hyvinvointi • Pohjanmaan liitto: jokainen alue itse kertoo mitä ovat ajatelleet • Keski-Pohjanmaanliitto: AKO ja AMO ollut, toimijat palaveeraavat • Kaustisen seutukunta: kuhina lisääntyy sitä mukaan kun KOKO konkretisoituu; palapelin tekeminen ilman mallikuvaa; kunnat luottavat pitkälle seutukuntaan; elinkeinojen kehittäminen ja osaamisen kehittäminen, kulttuuri, hyvinvointi ja matkailu; maakunnan osalta luonnonvarojen kehittäminen, maaseudun kehittäminen, seudullinen lähtökohta • Varaudutaan seuraavaan ohjelmakauteen (vuoden 2013 jälkeen), suunnitellaan toimintaa joka tapahtuu tuntemattomuudessa

4. - Seinäjoki: kaupunkiseutusuunnitelman yhdistäminen KOKO-alueeseen, strategisen alueen muodostaminen Seinäjoelle, Science Park –ympäristö, kaupunki-maaseutu, kulttuuri; maakunnallinen tilanne muuttunut, kaupunki ottaa entistä suurempaa vastuuta ja sitoutuu siihen entistä vahvemmin • Mitä erityisesti pitäisi ottaa huomioon? • Klusterit • Kuntien vastausten varaan • Kaakkois-Pirkanmaa: Palvelut; sisällöllinen prosessi kesken, etenee lähiaikoina, kunnat lähdössä KOKOon jos aidosti kuntalähtöinen, sisällön pitäisi olla aidosti kuntia hyödyttävä; Pienin AMO-alue • Turun seutu: AKO pohjautunut seutustrategiaan ja osaamis- ja elinkeinostrategiaan; sisällön pitäisi olla AKOlaisten näkökulmasta samoja teemoja kuin tähän asti: osaavan työvoiman varmistaminen, luovat alat, KIBS, meriklusteria tukeva toiminta, kansainväliset liikenneyhteydet, hyvinvointiyrittäjyys

5. Etelä-Pohjanmaa: Maaseutu, asuminen, palvelut, energia voisi olla yksi teema; keskustelut kesken; voi olla, että alue laajenee suuremmaksi • Oulun eteläinen: 17 kuntaa, 3 seutukuntaa, jatkossa 2 KOKO-aluetta, valmistelutyö alussa, luultavasti kunnat antavat seutukunnille valmisteltaviksi; luonnonvara-ala, matkailu, tieto eli ICT-puoli, puu- ja metalli, rakentuu luultavasti jatkossakin näille aiemminkin olleille, hyvinvointi • Kaustisen seutu: 2 AMO-ohjelmaa; kulttuuri; yhdistettäisiin yhdeksi ohjelmaksi, ollaanko osa maakunnallista ohjelmaa, 1) elinkeino, työllisyys osaaminen; 2)kulttuuri, matkailu; 3)Luonnovara-ala ja kylien kehittäminen, • Länsi-Uusimaa: Molemmin puolin Lohjanharjua kehittämisen tahtotila, kuntakohtaisesta laajempaan näkökulmaan; Akossa matkailu

6. Keski-Suomi: Yksi KOKO-ohjelma tavoitteena, panostus maakunnan kärkiklustereihin, sisältönä ohjelmassa riippumatta onko ohjelmia 1 vai 2, hyvinvointi (sisältää kulttuurin), vaikka olisi vain 1 ohjelma maakunnassa silti pitäisi olla aidosti kuntalähtöinen; tarvittaisiin laaja osaamisporukka, joka on sitoutunut ja kattaa maakunnan tasapuolisesti • Etelä-Pohjanmaa: Seinäjoen AKO: Panostetaan Seinäjoen asemaan, samoilla linjoilla jatketaan kuin nyt, luovat alat, innovaatioympäristön kehittäminen, kansainvälisyys; • Kokkolan seutukunta: AKOn pohjalta, elinkeinopainotteinen, luonnonvara-alat uutena, Pietarsaaren seudun yhteistyö tulee korostumaan, ei jatke AKOlle vaan uudet toimintatavat ja strategisuus tulee korostumaan ja jalostuu

7. Lounais-Pirkanmaa: Sastamalan kaupunki vuoden alusta ja Punkalaidun • Pohjanmaanliitto: Pietarsaaren seutu: strategisuus, työtä jatketaan, koulutus, innovaatiojärjestelmä, työperusteinen maahanmuutto; Vaasa: elinkeinoelämän kehittäminen, maankäyttö ja logistiikka, hyvinvointiala, energiakysymys kilpailutekijänä; Suupohjan rannikkoseutu: luultavasti elinkeinoelämän kehittäminen, innovaatiojärjestelmä, logistiikka • Etelä-Pirkanmaa: kunnat yhtä mieltä hyvän sijainnin hyödyntämisestä VT 9, moottoritie: liikenneväylät, raideliikenne, poikittaisraideliikenne, seutuyhteistyön apuväline, koordinoidaan kärkihankkeita, osaamisen kehittäminen, ylipistoyhteyksien kehittäminen, amk:n pysyminen; maaseudun järkiperäisempi kehittäminen; asuntomessujen myötä kultuuri ja matkailu KOKO apuvälineenä, paikallinen toimintaryhmä innostunut; rakennemuutosasiat, tarvitaan uusia ideoita

8. Keski-Suomi: AMO-alue laaja, osaavan työvoiman saatavuuteen panostaminen, biometalli ja luonnonvarojen hyödyntäminen, vahva metalliteollisuuden osaaminen, toiveissa 1 KOKO, tosin maaseutualueet todennäköisesti hakeutuu omalla ohjelmalla, hyvinvointipalvelut • Kauhajoen seutu: samoilla eväillä kuin verkostopilotti ja AKO, kärkiklustereiden eteenpäin vienti, uusia avauksia ja kasvupilotteja, hyvinvointiyrittäjyys, osaamisen ennakointi ja kehittäminen, strategiset painatukset, osallistava toimintatapa, vahva verkottuminen, mennyt hyvin näillä eväillä eteenpäin, • Porin seutu: strateginen pohja: elinkeinostrategia asettaa puitteet, innovaatiotoiminta, liiketoiminnan kehittäminen, kumppanuus, vetovoima; innovaatiostrategia: käyttäjä ja asiakaslähtöisyys, Paras-kaupunkiseutusuunnitelma, strategisuus, elinkeinostrategian täsmennykset; toimialakohtainen kehittäminen ja tarkennukset

9. Strategisuus painottuu vahvasti, alkoi jo AKOssa, jatkuu vahvasti edelleen, painotetaan toimintaa uusien yhteistyötoimien kautta, elinkeinopainotteinen seutustrategia; käydään keskustelua monen toimijan kanssa, uudet avaukset, uudet alat, ennakointi ja esiselvitykset, vahvistaa strategista otetta, ei niin syvälle toimialaan, osallisuutta lisäävä toiminta • Jämsän seutu: koordinoiden, ketterä kehittäjäkumppanuus, katalyytti; jos itsenäisenä seutuna niin elinvoimaisuus; jos maakunnallinen malli tai jokin muu niin painotus joku muu; osaava työvoima, innovaatio ympäristön kehittäminen, vetovoimaiset elinympäristöt • Uudenmaanliitto: Riihimäki-Hämeenlinna ; Kuuma-alueella logistiikka; L-Uusimaa ; pk-seudulla kansalaisvaikuttaminen, monikulttuuriala, Kuninkaan kolmio, yhteistoiminta teemoittain luovien alojen osalta

10. Varsinais-Suomi: nykyisten AKOjen pohjalta, lisätään saaristo, Loimaa Huittisten ja Forssan suntaan, Salo pyytänyt mukaan Someron, Loimaa, Vakka-Suomi, Saaristosta 1 yhteinen ohjelma

11. Ryhmä 2 Seinäjoki 3-4.11.2008

12. KOKOn rooli alueen kehittämisessä Toimii laajalla skaalalla, myös ruohonjuuritasolla (AKOn tavoin) Tehtävinä koordinointi ja katalyyttina toimiminen (”ketterä kehittäjäkumppani”) Oltava nopeasti mobilisoitavissa, starttimoottori, pilotointi Verkottaja ja kehittämisalustojen luoja Kumppanuus tärkeää Kärkiklustereiden kehittäjä Sisältöinä esim. luovat alat  rohkeus kokeilla uutta, generoi (esim. Akon tavoin) KOKOlla voitava tehdä markkinointia (seudun markkinointi) Alueiden strateginen kehittämisen pohja  nopeasti kiinni strategisiin asioihin ja strategisten tavoitteiden konkretisoiminen Täydentää alueen kehittämistä Ei saa olla liian tiukka tai byrokraattinen ”Häiriköintiä ja rahanpesua”

13. KOKOn yhteys maakuntaohjelmaan Maakuntaohjelmaan ja Totsu:un kiinteä yhteys Maakuntaohjelma strateginen ohjelma, KOKO rahoitusohjelma Toisaalta KOKO on myös strateginen Ei pelkästään maakuntaohjelmaa toteuttava (?) Myös pienten kuntien mahdollisuus saada rahaa valmisteluun (kuinka toimii jos pieni alue ei voi olla hakijana), ei pidä olla liian tasapäistävä, oltava linjassa valtakunnallisessa kehittämislinjausten kanssa Osallistavasti saadaan seutujen tarpeen maakuntaohjelmaan seudullinen näkemys maakuntaohjelmaan Tärkeä tiedon kerääjä, maakuntaliittojen linkki kuntiin (tiedon vaihto)? Vai onko hoidettava muuten, yksi ohjelma ei voi toimia tässä ?! ”Toivottavasti ei huku maakuntaohjelman toiveiden tynnyriin”

14. KOKOn yhteys muihin ohjelmiin Ei päällekkäisiä töitä, KOKOn kehittämisprosessi kattaa koko alueen Eri kokoisilla alueilla erilainen rooli Tarve tehdä enemmän yhteystyötä Leadereiden kanssa (kuin mitä nyt ollut) Leader enemmän toteuttava KOKO valmisteleva ja käsittelee suurempia asioita, tavoitteena mittavammat kokonaisuudet KOKO kokoaa seudun näkemykset ja tarpeet Mikä on KOKOn alue? Montako KOKOa maakunnassa? Myös kaupunkipolitiikan jatkaja, kama-näkökulma hieman teennäinen (?) Maaseutualueiden huomioiminen, alueelliset maaseutuohjelmat Valmistautuminen myös vuoden 2013 jälkeiseen aikaan  kokeilua miten kansallinen aluepolitiikka muuttuu rakennerahastojen jälkeen

15. Rahoituksesta Palkitseva, bonus-järjestälmä, ei tasapäistävä (50-50  70-30) Alueet ovat muissakin rahoitusjärjestelmissä eri asemassa kuka määrittelee ja miten? mittarit (maaliskuussa valmis?) Yritykset oltava tässäkin mukana Oltava joustava, palkitsisi myös pieniä sosiaalisia innovaatioita Sopii paremmin hankkeisiin kuin ohjelmiin Vuosittainen arviointi? Onko kokonaisuudessaan vähemmän rahaa käytössä? Tuleeko paljon lisätyötä pienistä rahoista (on eri rahoitussuhteella)? Liitoille lisää vapausastetta? On järkevä vs. ei ole hyvä (näkemyksiä puolesta ja vastaan) Jako hallinnointiin / koordinointiin ja toteuttamiseen / ohjelmalle, itse tekeminen ja osto? KOKOa on voitava käyttää myös strategiseen valmisteluun pieni raha alussa, rahoituksen kokoon juokseminen esim. esiselvityksiin valtio- ja kuntarahan nopea kokoaminen

16. 3. Verkostojen teemat • Kansalliset verkostot ja muu ylialueellinen yhteistyö • Seutujen sisäiset ja maakuntien sisäiset ja ylimaakunnalliset • Mitkä toimintatavat ovat parhaimpia, parhaat toimintatavat verkostointiin • Muuta

17. KOKO-verkostojen suhde muihin verkostoihin: • OSKE-verkostojen suhde KOKOn verkostoihin? • Vaasan seudulla on jo löydetty yhteistyötä, esim. metalli • Mitä lisäarvoa KOKO:n verkostoit tuovat OSKE-teemoihin?  Esim. konseptointi • Kaikkien ei kannata tehdä samaa: esim Lapin matkailu-OSKE • Ruohonjuuritason ja huipputason linkittäminen • KOKO:n suhde maaseutuohjelmaan? • Verkostoja on eri tasoilla, tulisi olla joustavaa • ylätason kansalliset verkostot, toisaalta bottom up nousee tiettyjä verkostoja: tarvitaan joustava työkalu saattamaan yhteen toimijoita (etäisyyden poistaminen esim. tekniikan avulla) • Verkoston silmäkoon tulee olla joustava • Verkostojen osallistumismaksu tulee suhteuttaa alueen tilanteeseen • Tulisiko olla joustava potti vuoden aikana syntyville verkostoille? • Oltava mahdollisuus nopeasti käynnistää verkostoja

18. Verkostojen oltava harkittuja: • Verkostoihin laitettava suurin panostus on työpanos: verkostot on harkittava: verkostoilla on oltava selkeä yhteinen agenda. • Verkostoon tulee sitoutua, mukanaolo ei voi olla itsestään selvää, verkoston oltava houkutteleva. Tulisiko rajoittaa oikeus osallistua vain yhteen verkostoon? • Verkostojen rooli kokonaisuudessa? • Mikä verkostojen rooli kokonaisuudessa: tuoko lisäarvoa eri aloille? • Ensin tulee kirkastaa alueen kehittämisen tarpeet ja vahvuudet, sitten pohtia verkostoja • Parhaiden käytäntöjen levittäminen KOKOn puitteissa on ensisijaista: KOKO on yksi verkosto! • Epäselvät tulkinnat siitä, mikä on yhteishanke, vaikeuttavat verkostoitumista (rahan byrokraattista pilaantumista estettävä!) • Erilaisten tahojen verkostoituminen tärkeää, ei vain samankaltaisten: verkostoissa mukana erityyppisiä alueita • Verkostoissa tulee olla laaja skaala, jotta erityyppisillä alueilla on intressiä • Paikasta riippumattoman osaamisen siirto: esim. innovaatio-osaaminen. • Yhteys yritysmaailmaan on tärkeää: • Lisäarvoa on löydettävissä, kun verkostoituminen liittyy yritysten toimintaan. Esim. kulttuuriverkostoon tulisi liittyä matkailu. • Ylialueellinen yhteistyö toteutuu yritysten kautta: niiden tulee verkottua, yhteistyökumppani voi olla myös ulkomailla • AKON hyvinvointiklusteri toiminut hyvin, linkit yritystoimintaan

19. TEEMOJA • Innovaatio-osaaminen, miten koulutuspuoli integroidaan tähän? • Viestintään tulisi löytää hyviä työkaluja, pilotointia, seutumarkkinointi tms, painotus sähköisen viestinnän puolella • Maankäytto, asuminen, liikenne • Kansainvälisyys • Osaavan työvoiman saatavuus, seudun vetovoima • Pitäisikö harvaanasutun maaseudun olla oma teema? Toisaalta integroiminen muihin verkostoihin olisi positiivista ”häiriköintiä” • Hyvinvointi • Palvelut, sähköiset palvelut (sähköisten palvelujen saatavuus ja sisältöjen kehittäminen maaseutualueille olennaista – henkinen valmius), matkailu, markkinointi (ei yksinään kansallinen teema, vaan tukee palveluyrittäjyyttä) • Liittyvätkö verkostot vain elinkeinotoimintoihin, vai pitäisikö olla esim. toimintatapaverkostoja? Tuodaan esiin parhaat toimintatapakäytännöt • Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja konseptointi on verkoston ydin, oli teema mikä tahansa

20. Kaupungin ja maaseudun yhteistyön hyvien käytäntöjen mallintaminen • Tapahtuu verkostoissa käytännön työn kautta • Esimerkiksi erilaiset tilaisuudet, johon kutsutaan porukkaa • Esim. uusiutuva energia teema, joka yhdistää alueita • Konkretisointi vaikeaa • Tämä ei ole enää innovatiivista, asiasta on puhuttu pitkään! • Yhteistyön tulee lähteä käytännön tarpeesta, tulisi pyrkiä eroon dikotomiasta • Pendelöinti jokapäiväistä vuorovaikutusta, mutta ei saa unohtaa pendelöintialueen ulkopuolella olevia

21. Eri toimijoiden roolit KOKOn valmistelussa • Kuinka kuntia motivoitua kehittämisasioihin, kuntien resurssitilanne heikko ja ohjelmat nähdään jopa rasituksena (toimintaryhmä, entinen AKO, Hiiden alue ja kehyskunnat, yhteinen kehittämien) (Uusimaa) • Kehittämiskeskus koordinoinut AKOa ja tulevaisuudessa ehkä koordinointi myös KOKOa, mandaatti tehdä (Turun seudun kehittämiskeskus) • Seutukunta hakee KOKOa, luonnollinen ratkaisu, päätös seutukunta vastaa (Kaustinen) • Toimintaryhmä ei hallinnoijana, mutta jos halutaan niin (Etelä-Pohjanmaa 6 kuntaa) • Aluekeskusaluetta pienennetään kahteen Nivala-Haapajärvi sekä Siikalatva, valmistelu alussa, kunnat valtuuttavat seutukunnat, toimintaryhmän rooli, Leader toimintatapa jatkossakin hyvä kolmikanta (kunta, yksityinen, järjestöt) KOKOssa (Oulun läänin eteläinen Leader, samoin entinen Oulun eteläinen) • KOKO vastuu tällä hetkellä toimintaryhmällä, alue liian pieni KOKO ohjelmaan, muita Pirkanmaan kuntia mukaan tai teemaverkosto (Kaakkois-Pirkanmaa) • Keski-Suomeen yksi KOKO ohjelma, maakuntaliitto hallinnoija ja neutraali toimija, kaksi ohjelmaa AMO ja AKO, nykyisellä mallilla (Keski-Suomen AMO Leader ryhmä hallinnoi) • Kehittämisyhtiöalueilla jos kehittämisyhtiöt, muutoin toimintaryhmä, Ylä-Pirkanmaalla yhdistää toimijoita, hallinto tehokkaaksi, kehityskaari vai kaupunkiseudun (Ylä-Pirkanmaa) • Maakunnan rooli, • Pirkanmaalla neutraalisti kanta ja pitäisi sparraajan rooli, tähän asti hallinnollinen • Keski-Pohjanmaalla voi olla maakunnallinen • Etelä-Pohjanmaalla liitto sivussa • Pohjois-Pohjanmaalla liitto seuraa ja puuttuu • Keski-Suomen liitto, jos yksi KOKO

22. Eri toimijoiden roolit KOKOn valmistelussa • Maakuntaliitto ajaa aktiivisesti KOKOn valmistelua ja tällä hetkellä vastaa siitä, tavoitteena yksi KOKO, kunnat ei samaa mieltä, vahva uusi Jyväskylä, kehityskäytävä, kunnilla merkittävä rooli, (Keski-Suomi) • Alueella kaksi kuntaa, Sastamalassa todennäköisesti päätökset, yritysten pitäisi olla mukana (Pirkanmaa) • Liitolla vähäinen rooli, maaseutumaiset kaupungit, AKO:ssa 14 kuntaa ja KOKO kaupunkiseudun 7 kuntaa (Etelä-Pohjanmaa) • Liiton rooli vähäinen valmistelussa ja koordinoinnissa, jatkossa rahoituksessa, kunnat toimineet, Kokkolan näkemys kaksi ohjelmaa (Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan seutukunta) • Vaasan seudun 9 kunnan alueella KOKO, maaseudun yhteistyö toimii, kuntarakenne ja paras tökki, kunnat vastaavat itse, kehittämiskeskus koordinoi, toimialakohtaisuudessa löytyy yhteistyötä (esim. vene Pietarsaari-Kokkola) (Vaasan seutu) • Kunnat vastaavat ei liitto, kaksi kaupunkiseutua ja AMO alueet, KOKOa on jo valmisteltu ja liitolla sparraajan rooli, suupohjan rannikkoseudun kolme kaupunkia haasteellisia (Pohjanmaa liitto) • Ei yhtä KOKOa, Tampere yhteistyö muiden kuntien kanssa teemojen ja keinojen avulla, Etelä-Pirkanmaalla isäntäkuntamallin kehittämisen organisaationa, toisilla seutukunnalla yhtiö, erilaiset organisaatiot (Pirkanmaa) • Seinäjoen kaupunkiseutu keskittyy kaupunkikehittämiseen, palvelee maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa)

23. Eri toimijoiden roolit KOKOn valmistelussa • Viiden kunnan johdon yhteistyölautakuntana, ei valtaa, vaan suosituksia, Condordia toimija, kehittäjä- ja kouluttajaorganisaatioita mukana, Vaasan seudun AKON kanssa valmistelua, samoin Pohjanmaan liiton kanssa, mutta liitto ei sparraaja, (Pietarsaaren seutu) • Kunnanjohtajat päättävät ensi viikolla onko maakunnallinen vai Jämsän seutukunnallinen vai kehitysvyöhykkeinen, (Keski-Suomi) • Liitto sparraaja ja MYRrin kautta hyväksytty asioita, viisi seutukuntaa, kunnat vastaat TEM kyselyyn (Varsinais-Suomi) • Kunnat vastaavat kyselyyn, delegoimassa valmistelun Vasekille, Pietarsaaren yhteistyö, yhteistyö Pohjanmaan liiton kanssa (Vaasan seutu) • Kunnat keskustelevat, todennäköisesti seudullinen kehitysyhtiö vastaa, kuntien osallistuvan prosessn kautta teemat, eri teemoissa kuntajoukko voi vaihdella, liitto sparraaja ja keskustelukumppani (Suupohja/Kauhajoki/Etelä-Pohjanmaa) • Seinäjoen seutu omana ja Etelä-Pohjanmaan AMO alue, mahdollisesti näin jatkaa (Etelä-Pohjanmaa) • Kaupunkiohjelmia kolme, Riihimäki-Hyvinkää AKO, Kirkkonummi ja Vihti eivät hakeutuneet, liitto mukana Länsi-Uudenmaan ja Kuuman kanssa, liiton rooli odottava, (Uudenmaan liitto) • Karhukuntatoimikunta kuntajohtajista, Posek vastaa KOKOn valmistelusta, Satakuntaliiton liiton edustus valmisteluryhmässä, vastaus TEMlle kuntien puolesta, myös Pohjois-Satakunta tulossa mukaan, Rauman seutu omana alueena (Porin seutu, Satakunta)

24. Eri toimijoiden roolit KOKOn valmistelussa • Jyväskylän ja Jämsan AKOt, ensi viikolla kuntajohtajien palaveri mahdollisesta yhteisestä KOKOsta maakunnan alueelle, yksi vai kaksi, AMOssa liitolla ollut vahva rooli (Keski-Suomi) • Leader ryhmällä ei vielä roolia, mutta valmiutta, kuntiin yhteyttä, aiempi Raaseporin ja Hiiden ohjelmat, (Uusimaa, Länsi-uusimaa leader) • Valmistelussa ja kuukauden lopussa kuntajohtajat kokoontuvat, maakuntaliitto mukana(Rauman seutu, Satakunta) • Arviointi kannattaako olla mukana (Seinäjoen seudun leader) • Kaupunkiseudun seitsemän kunnan alueelle oma ohjelma, myös seuturakenteen uudistus, keskuskaupunki kuntaliitosten jälkeen aktiivisempi rooli ja sitoutuminen (Seinäjoen kaupunki) • Kunnanjohtajat keskustelleet ja seutukunta vastaa KOKO:n valmistelusta, yhteistyö Kokkolan kanssa, liitto ei mukana vielä, toimintaryhmien kansa (Kaustisen seutu, ) • Keskustelu AMOn ja AKOn kanssa, ohjelmat valmistelleet ja kokous marraskuussa, hyvä yhteistyö Dynamon, VAsekin ja Concordian kanssa, jotka vastaavat (Pohjanmaan liitto) • AKO ja AMO maakunnassa, liitto mukana, mutta ei keskeisessä roolissa, yli puolet väestöstä kuntaliitoksen jälkeen Kokkolan kaupungissa (Keski-Pohjanmaa) • Kaupunkien kehitysyhtiöt voimakkaasti mukana valmistelussa ja maaseutualueella myös kehittämisorganisaatio ja jollei ole niin toimintaryhmä

25. Kuntaliitosten kautta luonteva yhteistyö maaseudun ja kuntakeskusten välillä, onnistuuko laajemminkin maaseutu-kaupunki yhteistyöhön Maaseutumaisille kunnille teemat erityisesti Suurten kaupunkien kanssa ja yli maakunnallisesti muutama rajattu teema olisi realistisempi yhteistyövaihtoehto kuin iso ohjelma Valmistelun organisointi; kaupunkiseudulla pääosin kehittämisyhtiö, muilla seuduilla kehittämisorganisaatio tai jos ei ole niin toimintaryhmät Maakuntaliittojen rooli pääosin sparraaja tai seuraaja, paitsi Keski-Suomi, jossa vaihtoehtona organisaattorina liitto Kaupunkiseutujen kiinnostus voimakkaasti omiin kaupunkiseutuohjelmiin ja myös kuntaliitoskunnissa Yhteenvetoa