Opinnäytetöiden kehittäminen -verkostohanke

1. Opinnäytetöiden kehittäminen -verkostohanke 1.1.2004 - 31.12.2006 Ammattikorkeakoulut, Samok ry, OSAKO Hallinnoija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hankkeen päätösseminaari 28.9.2006, Oulu Maisa Toljamo

2. Pääkohdat • I Hankkeen kulku 2004-2006 • Päätulokset • Lähtökohdat, tavoitteet, vaiheet • Päätoimet • Toimijat • II Laatusuositukset • Hankkeen (yksi mutta tärkeä) tulos • Lausunnot, yhteenveto

3. Päätulokset • Laatusuositukset ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön, syyskuu 2006 • Kehittämisehdotukset opinnäytetyöhön, loppusyksy 2006 • Avoin keskustelu, verkostoituminen, kontaktien luominen, moniääninen vuoropuhelu • Opinnäytetyökäytänteiden kartoitus, vertailu, jakaminen ja kehittäminen • Materiaalin tuottaminen opinnäytetyön kehittämis- ja ohjaustyöhön • Opinnäytetyön kehittämishankkeiden viriäminen • Seminaarit 7, yhteisseminaari 1, artikkelit 7, teokset 2, opinnäytetyön teemanumero 1, opinnäytetyöt 4, työpaperit 3, hankekokoukset 30, muut (esittelyt, selvitykset ja alustukset ) • Materiaali www.oamk.fi/opinnaytehanke

4. Lähtökohdat, näkökulmat (1) Thesis-kilpailu AMK-opiskelijat Tavoite - hämärtynytkö? • AMK-OPINNÄYTETYÖ • ”kehittää ja osoittaa opiskelijan • valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä’ (A352/2003)” • 21 047 opinnäytetyötä v 2005 • hankkeistettuja 76 % v 2005 • (tavoitteena 80 %) Opettajat Työelämätahot Ammattikorkeakoulut OPM Päätelmät

5. Lähtökohdat, näkökulmat (2) Humanistinen ja kasvatusala (8 amk) Luonnontieteiden ala (23 amk) Kulttuuriala (23 amk) Luonnonvara- ja ympäristöala (13 amk) Tekniikan ja liikenteen ala (25 amk) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (22 amk) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (25 amk) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (26 amk) • Hankkeen rajaus • kohteena koulutusaloille yhteiset opinnäytetyön laadun tekijät

6. Lähtökohdat, näkökulmat (3) Opiskelijana ”tehtiin hirveästi töitä” ”tuskaa oli” ”opinpa paljon” ”vain kolmosen” Opettajana Työelämäohjaajana ”Mutta - johtaako laadukas prosessi aina hyvään lopputulokseen?” ”No mitä tarkoittaa hyvä lopputulos? Ja kenen näkökulmasta?” Tarkoittaa - opiskelijan oppiminen - mahdollinen tuote, teos - kirjallinen raportti - työllistyminen vrt. Insinööriliiton tutkimus (2005): 89 % työnantajista korostaa opinnäytetyön merkitystä hyvänä rekrytointikeinona Kehittäjänä kiinnostaa lopputulokseen ja sen laatuun johtaneet tekijät ja prosessit opiskelijan, opettajan ja työelämän näkökulmasta ”Opinnäytetyöstä jää opiskelijalle muutakin kuin raportti.” Kuulumiset, maaliskuu 2005

7. Lähtökohdat, näkökulmat (4) • Kehittämistä verkostomaisesti, kehittämisverkostona • kehittämisverkostolle tyypillistä työskentely yhdessä ongelmalliseksi koetun asian parissa, ratkaisu kaikkien osapuolten mukaista (Suominen 2004) • kehittämisverkosto tapa organisoida yhteistyötä, saavuttaa lisäarvoa ja tehokkuutta yksintoimimisen sijaan, luoda uusia innovaatioita ja oppia toinen toisiltaan (Isacsson, Rissanen, Toljamo, Vallström 2006) • oletuksena synergia 2+2=5, voi olla myös idiergia 2+2=3 (Claes Gustafsson, ks. Parviainen & Koivunen 2006 , kollektiivinen asiantuntijuus -käsitteestä), myös 2+2=4 • Synergia ei itsestäänselvyys vaan edellyttää • verkostoitumisvalmiutta, omaa kehittämistarvetta, yhteisymmärrystä ytimestä, sitoutumista - ja sen jälkeen panostusta peliin (ks. Kehittämistyön risteyksiä, 2006)

8. Hankkeen tavoitteet • Kehittää (yhdessä, verkostona) opinnäytetyötä • Lisätä opinnäytetyön tunnettuutta • Edistää valtakunnallista keskustelua ja verkostoitumista • ”uutta oman AMKkini opinnäytetyökäytäntöjen kehittämiseen””vuoropuhelua ja avointa keskustelua” ”parempaa näkemystä siitä, miten muualla toimitaan””kehittämisideoita sekä yhdenmukaistamista ja järkeistämistä opinnäytetöiden vaatimustasoon”

9. Hankkeen vaiheet • Vaihe I: Opinnäytetyön nykytilan selvitys 2004-2005 • Vaihe II: Opinnäytetyön laadun tekijät 2005-2006 • Vaihe III: Opinnäytetyön laatusuositukset ja kehittämisehdotukset 2006 • Kuhunkin vaiheeseen kuuluivat omat seminaarit, puheenvuorot, alustukset ja teemat. II vaiheessa osallistuminen valtakunnalliseen opinnäytetyökilpailun kokouksiin.

10. Esimerkki keskusteluista: ohjausresurssista • ”Hyvin ja vastuullisesti ohjattu AMK-opinnäytetyö vie opettajalta minimissään 20 tuntia /opiskelija. Tämä sisältää kaksi seminaaria, yhden työpaikkavierailun samalla paikkakunnalla, ohjaustilanteet, väliluvut ja projekti/ohjausryhmäkokoukset ja arvioinnin.” • ohjausresurssi vaihtelee ainakin 10 tunnista 25 tuntiin per opiskelija • useita ohjaajia, ohjaustapoja, ohjaussisältöjä (sisältö, menetelmä, kielenohjaus) • Työseminaari Oulu 11.2.2005, sähköpostikeskustelu, selvitykset

11. Esimerkki keskustelusta: laadukas opinnäytetyöprosessi • opiskelijalle opinnäytetyön laatu on opinnäytetyöprosessin toimivuutta, aiheen kiinnostavuutta, prosessin joustavuutta ja omaa työllistymistä opinnäytetyön kautta • työelämälle opinnäytetyön laatu voi olla aiheen tarkoituksenmukaisuutta, tulosten hyödynnettävyyttä, opiskelijan aikataulussa pysymistä ja ymmärrettävää raportointia • ammattikorkeakoululle opinnäytetyön laatu voi olla taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta • ohjaavalle opettajalle opinnäytetyön laatu voi olla virheettömyyttä tai poikkeuksellisuutta • Alustaja Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakouluTyöseminaari Stadia 29.9.2005

12. Esimerkki keskusteluista: arvosanajakaumasta Tarkastelussa mukana kolmen ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden arvosanajakaumat kolmesta ammattikorkeakoulusta (luvut kahdesta ja yhdestä kaavio). - Ei todettu laajemman selvityksen tarvetta.

13. Esimerkki keskusteluista: työelämän näkökulma • ”Mikä on yrityksen ohjausrooli, mikä on ammattikorkeakoulun ohjausrooli? Opinnäytetöiden ja aiheiden kytky harjoitteluun tuo molemmille hyötyä.” Marjo Risku henkilöstöpäällikkö Sokotel Oy • ”Yrityksen ja opinnäytetyön erilaiset tulos- ja aikataulutavoitteet, opiskelijan sitoutumisongelmat, odotetaan usein väitöskirjatasoista, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset usein heikoin osa työtä mutta yrityksen kannalta se tärkein.” • ”AMK- opinnäytetyöt tuovat tuoreita näkökulmia, ovat verkostoitumisen edistäjiä, lisäävät teoreettista tuntemusta ja käytännönläheistä tietoa ja näkökulmaa yrityksen ongelmiin.” Nina Vesterinen matkailun erityisasiantuntija KTM • Työseminaari Haaga 24.11.2005

14. Esimerkki keskustelusta: opinnäytetyö T&K-työhön • Case Stadia, sosiaali- ja terveysala • opiskelijoille esitellään T&K-työn hankkeet, joihin mahdollista tehdä opinnäytetöitä • aiheet opiskelijoille hakemusten perusteella • opinnäytetöiden ja T&K-työn yhdistämisestä on hyviä kokemuksia • on opettajalle luonteva tapa tehdä T&K-työtä • Alustaja Taru Ruotsalainen StadiaTyöseminaari 24.11.2005 Haaga

15. Hankkeen päätoimet • Miten kehitetty opinnäytetyötä? Nykytilan selvitys; keskustelut, kirjallisuuskatsaus, neljä opinnäytetyötä; työpaperit (arviointikriteerit, ohjeet ja määritelmät); kokemusten ja käytänteiden jakaminen; laatusuositusten laatiminen; materiaalin tuottaminen (avoin saatavuus, myös jatkossa) • Miten lisätty opinnäytetyön tunnettuutta?Seitsemän artikkelia (julkaisuluettelo kansiossa), teemanumeron osatoimitus, kokoomateos (joulukuussa), alustukset, hankkeen kotisivu www.oamk.fi/opinnaytehanke • Miten edistetty keskustelua ja verkostoitumista?Kahdeksan seminaaria; 35 luennoitsijaa, neljä työelämäedustajaa, kolme opiskelijoiden edustajaa, 450 seminaariosallistujaa, sähköinen keskustelu

16. Hankkeen seminaarit Myös sähköpostilistat, WebCT

18. Haasteet juuri nyt – > miten tieto levinnyt, leviää? [Lähde: Linnamaa & Sotarauta 2003]

19. Syksyn toiminta - mitä tulossa? • Kehittämisehdotukset opinnäytetyöhön • Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa -kirja • useita kirjoittajia • artikkeleiden deadline 31.11.2006 • Selvitys suomen kielen ja viestinnän opettajien osallistumisesta opinnäytetyöprosessiin • aineiston keruu 5.9.-29.9.2006 • tulokset julkaistaan syksyllä 2006 • Hankearviointi, raportointi, kokoukset

20. Hankkeen toimijat • Ohjausryhmä, kokouksia 10 • Projektiryhmä, kokouksia 20 • Yhteyshenkilöt, 26 ammattikorkeakoulua • Seminaarien luennoitsijat, osallistujat • Teemaryhmät, 48 osallistujaa 21 ammattikorkeakoulusta ja kahdesta opiskelijajärjestöstä • teemoina opinnot, ohjaus, työelämäyhteistyö ja T&K-työ, asiantuntijaviestintä, arviointi • teemaryhmillä puheenjohtajat

21. Teemaryhmien puheenjohtajat • Yliopettaja Leena Viinamäki, Kemi-Tornion amk ”pitää tulla konkreettinen työkalu..” • Yliopettaja Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Kymenlaakson amk ”mutta näkyykö ohjaussuhteen merkitys..” • Tutkimuspäällikkö Riitta Rissanen, Savonia-amk ”mutta mitä se tarkoittaa..” • Yliopettaja Aino Vuorijärvi, Stadia ”mitä tähän sanotte, eikö mitään uutta kuulu..” • Yliopettaja Pentti Hanhela, Oulun seudun amk ”osin puutteellinen - mitä se opiskelijalle kertoo..”

22. OPINNOT OHJAUS

23. TYÖELÄMÄYHTEYS

24. ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ ARVIOINTI

25. Teemojen polku laatusuosituksiin

26. Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa. Suosituksia opinnäytetyötä ohjaaville. 2006. • 11 suositusta, 16 liitettä, 44 sivua • tavoitteena kehittää, yhtenäistää ja tehostaa opinnäytetyöprosessia sekä vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa • rakenteena suositus, suosituksen topiikki, mahdollinen hyvä käytänne • jakelu seminaariosallistujille 1 kpl, postijakelu ammattikorkeakouluille ja opiskelijakunnille, sähköinen versio saatavilla www.oamk.fi/opinnaytehanke

27. SUOSITUKSET [1-2] • LaajuusOpinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. Se sisältää itsenäisen työskentelyn, seminaarit ja ohjauskeskustelun. • Aloitus Ennen opinnäytetyön aloittamista opiskelijalla tulee olla suoritettuna ammattiopintoja ja menetelmäopintoja siten, että hänellä on riittävät valmiudet soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

28. SUOSITUKSET [3-4] • Aihe Opinnäytetyön aihe valitaan ammattiopintojen alalta. Opinnäytetyön tekeminen T&K-työn hankkeissa tai muuten osana laajempaa kokonaisuutta on suositeltavaa. • OhjausOpinnäytetyön ohjauksen tavoitteena on tukea opinnäytetyön tekijän ammatillista kehittymistä. Ohjaussuhde tarkoittaa sitoutumista prosessiin ja edellyttää kaikkien osapuolten valmistautumista ohjaustilanteisiin sovitun mukaisesti. Tarpeenmukainen ohjaus tukee opinnäytetyön tekijän itsenäistä oppimisprosessia. • Opinnäytetyön tekijä, ohjaava opettaja ja mahdollinen työelämäohjaaja sopivat opinnäytetyöskentelyn alkuvaiheessa ohjauksen tavoitteen, ohjausmenetelmät, ohjauksen työnjaon ja seminaareihin liittyvät käytänteet ja pelisäännöt. Kirjallisen ohjaussopimuksen tekeminen on suositeltavaa.

29. SUOSITUKSET [5-6] • Ohjaava opettajaOhjauksesta päävastuussa oleva ohjaava opettaja on aina opinnäytetyön tekijän tiedossa ja tavoitettavissa sovitulla tavalla. Ohjaavalla opettajalla on riittävä perehtyneisyys ammattikorkeakoulututkintoon tehtävään opinnäytetyöhön ja sen luonteeseen. • OpasOpinnäytetyön tekijällä on käytössään ammattikorkeakoulun laatima opinnäytetyön tekijän opas (verkossa), joka sisältää muun muassa opinnäytetyön ohjaukseen, kirjoittamiseen, tutkimusetiikkaan, julkaisemiseen ja arviointiin liittyvät ohjeet, opinnäytetyöprosessin kuvauksen ja konkreettisia havainnollistavia esimerkkejä.

30. SUOSITUKSET [7-8] • TekijämääräOpinnäytetyö tehdään yksilötyönä tai sellaisella työnjaolla, että kukin opiskelija voi osoittaa prosessin kokonaishallinnan ja yksilöllisen osaamisensa. Pari- tai ryhmätyönä tekemisen sijasta suositellaan, että samaan aihepiiriin tehdään useita opinnäytetöitä. Tällä tuetaan opiskelijoiden vertaiskeskustelua ja yhteisoppimista sekä mahdollistetaan ryhmäohjaus. • Tekstin rakennemallitOpinnäytetyön raportoinnissa on useita vaihtoehtoisia rakennemalleja, joita sovelletaan työn toteuttamistavan mukaan. Keskeistä on kirjoittaa työssä käytetty tietoperusta näkyviin ja laatia tekstiin oppimista osoittava ja lukijaa palveleva arviointi- ja pohdintaosa.

31. SUOSITUKSET [9-10] • ArviointiArviointiin vaikuttavat tekijät ovat opinnäytetyön tekijän tiedossa opinnäytetyöskentelyn alusta lähtien. Opinnäytetyön tekijä tietää arvioinnin periaatteet, arviointikriteerit ja arviointimenettelyn. Arvioinnin tulee olla kehittävää ja näyttöön perustuvaa. • TiivistelmätietokantaOpinnäytetöiden tiivistelmät tallennetaan yhteiseen tietokantaan opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja kehittäjien käytettäviksi sekä ammattikorkeakoulussa että työelämässä.

32. SUOSITUKSET [11] • TerminologiaOpinnäytetyön yhteydessä käytetään kaikille koulutusaloille soveltuvia yhteisiä termejä, kuten ”opinnäytetyö”, ”opinnäytetyön tekijä”, ”opinnäytetyöseminaari”, ”opinnäytetyösuunnitelma”, ”ohjaava opettaja”, ”tekstinohjaaja”, ”tietoperusta”, ”työelämäohjaaja” ja ”vertaisarvioija”.

33. Lausunnot • Lausuntopyynnöt, yhteensä 38 • kaikki ammattikorkeakoulut, seitsemän työmarkkina- tai opiskelijajärjestöä (mukana thesis-yhteistyössä) • Lausunnot, yhteensä 21 • Agrologien liitto ry, Insinööriliitto IL ry, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry, SAMOK ry, Talentia ry, Tehy • EVTEK, HAAGA, Humak, KAJAK, LAUREA, MAMK, OAMK, P-KAMK, PoliisiAMK, RAMK, SAMK, SAVONIA, SeAMK, SYDVÄST, TAMK

34. Lausunnot, yhteenveto • Yleistä suosituksista • arvokas lisä ammattikorkeakoulujen kehittämistyöhön • todellinen tarve, välitön hyöty ja hyödynnettävyys • erityisen hyvää, että kohdistuvat kaikkiin koulutusaloihin • suositukset asiallisia, oikeaan osuvia ja selkeästi laadittuja • Erityishuomiot • tekijämäärä • opiskelijan oikeusturva • hyvät käytänteet

35. Mutta – • lisääntyykö laatu, viriääkö vaikuttavuus?