Oikeussosiologia 2: Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen

1. Oikeussosiologia 2:Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen Kaijus Ervasti

2. Oikeussosiologian määritelmä • Oikeussosiologia voidaan määritellä tutkimussuuntaukseksi, jossa tutkitaan oikeudellisten käytäntöjen, instituutioiden, oikeudellista doktriinin ja niihin liittyvän yhteiskunnallisen kontekstin välisiä suhteita.

3. Oikeussosiologia Suomessa • Suomessa heikko oikeussosiologisen tutkimuksen perinne • Suurelta osin tutkimus keskittynyt sektoritutkimukseen eli OPTL:een • Oikeussosiologiaa lähellä olevia tutkimusaloja: oikeuspoliittinen tutkimus, kriminologia ja kriminaalipoliittinen tutkimus, oikeushistoria, oikeusantropologia, oikeustilastotiede, oikeustaloustiede • Suomesta puuttuu oikeussosiologinen ja kriminologinen peruskoulutus • Kriminologia ja oikeussosiologia monitieteisiä aloja, joissa monia suuntauksia

4. Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet • Tehtävänä kehittää yleisiä teorioita, jotka selittävät oikeuteen liittyviä sosiaalisia prosesseja • Tehtävänä oikeudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden ja niiden keskinäisten suhteiden empiirinen analyysi • Keskeistä ilmiöiden syiden ja seurausten selittäminen tai oikeudellisten ilmiöiden ymmärtäminen • Käytetään hyväksi yhteiskuntatieteiden metodeja ja teorioita • Oikeutta ei ole rajattu vain virallisoikeuteen, eikä sitouduta oikeudellisiin käsitteisiin

5. Oikeussosiologian tutkimuskohteet • Lainsäädännön syntyprosessi, valmistelu ja lakien vaikutukset • Oikeudelliset instituutiot • Lakien soveltaminen • Juristiprofessio ja muut oikeudelliset toimijat • Oikeus ideologiana/oikeuskulttuuri • Kansalaiset ja oikeusjärjestys • Oikeusolot ja rikollisuus yhteiskunnassa

6. Mitä hyötyä juristeille on oikeussosiologiasta ja empiriasta? • Kuuluu tieteelliseen yleissivistykseen • Antaa metodologisia valmiuksia opinnäytteiden tekoon • Tutkimuksessa korostuu yhä enemmän monitieteisyys • Laajentaa näkemystä oikeudesta • Auttaa kontekstualisoimaan asioita ja ymmärtämään oikeutta yhteiskunnassa • Antaa valmiuksia käytännön työntekoon (hallinnossa, yrityksissä, lainvalmistelussa, tuomioistuinyhteydessä) • Etenkin hallinnossa arviointitutkimuksen käyttö lisääntynyt runsaasti

7. Arviointitutkimus • Arviointitutkimus on yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmien systemaattista soveltamista arvioitaessa uudistuksia ja ohjelmia • Arvottaminen erottaa arvioinnin ja arviointitutkimuksen muusta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta • Tutkimuksessa kuvataan uudistusten vaikutukset ja arvioidaan niitä suhteessa annettuihin kriteereihin • Arviointitutkimusta tehdään erilaisista teoreettisista ja metodologisista lähtökohdista • Arviointitutkimuksen hyödynnettävyys? • Arviointitutkimuksen luotettavuus ja puolueettomuus?

8. Arviointitutkimuksen lisääntymisen syitä • Uudessa tulosohjausjärjestelmässä arviointitiedon merkitys on korostunut • Hallinnon kansainvälistyminen • Päätöksentekijät aiempaa kiinnostuneempia arviointitiedon hyväksikäytöstä • Yhteiskuntatieteet professionalisoituneet, hallinto ja politiikka tieteellistynyt ja asiantuntijavalta kasvanut • Kehitystä on kuvattu puhumalla vaikuttavuusyhteiskunnasta

9. Empiirisen tiedon käyttötavat • Kyky tunnistaa empiirisen tiedon tarve • Kyky ymmärtää empiiristä tietoa • Kyky käsitellä empiiristä tietoa • Kyky hankkia empiiristä tietoa • Kyky tuottaa empiiristä tietoa • Kyky tehdä empiiristä tutkimusta

10. Oikeussosiologian suhde oikeustieteeseen

11. Oikeusdogmatiikan ja oikeussosiologian välinen suhde

12. Onko oikeus- ja yhteiskuntatieteillä yhteyttä? • Riippuu siitä, miten oikeustieteet ja yhteiskuntatieteet konstruoidaan • Riippuu siitä, miten oikeus ja yhteiskunta konstruoidaan • Riippuu siitä, miten konstruoidaan oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde

13. Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde • Oikeus autonomisena järjestelmänä: oikeus ymmärrettävä sen omista lähtökohdista riippumatta sosiaalisesta kontekstista • Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde interaktiivinen: erillisiä ilmiöitä, jotka vuorovaikutussuhteessa • Oikeus ja yhteiskunta homologisia: kietoutuneet toisiinsa

14. Juristien suhde empiiriseen tietoon • Perinteisessä oikeustieteessäkin käytetään todellisuutta koskevaa tietoa hyväksi. Usein se ei tapahdu tiedostetusti ja systemaattisesti. • Juristit pitävät usein todellisuutta koskevaa tietoa liian ongelmattomana. • Esitetään usein väitteitä todellisuudesta pohtimatta niitä kylliksi. Esimerkit: riita-asiat, rikollisuus.

15. Vankiluvut ja tilastoitu rikollisuus Pohjoismaissa 1950-2000 (/100 000 as) (Lappi-Seppälä)

16. Riita-asioiden määrät alioikeuksissa 1900-2010

17. Oikeuden ulottuvuudet Normit Faktat Arvot

18. Oikeuden ulottuvuudet: esimerkkinä tuomioistuintutkimus Lainopillinen prosessioikeudellinen tutkimus Kansalaisten oikeudensaanti- mahdollisuuksia painottava tutkimus Empiirinen tutkimus tuomioistuinten toiminnasta

19. Empiirinen tutkimus oikeustieteessä • Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta • Myös lainoppi käyttää hyväkseen reaalimaailmaa koskevaa tietoa • Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää hyväksi sekä empiiristä lähestymistapaa että lainoppia • Lainopin teoria käyttää hyväkseen yhteiskuntatieteellistä tietoa • Staattinen kuva oikeudesta ei ole riittävä

20. Empiirisen tiedon hyväksikäyttäminen oikeusdogmatiikassa • Tutkimuskohteen valinnassa ja tutkimusongelman määrittämisessä • Systematisoinnissa ja periaatteiden rakentamisessa • Tulkinnassa: • yhteiskunnallisiin tiloihin viittaavissa kielen ilmaisuissa (esim. bonus pater familias, hyvä kauppatapa) • tulkintasuositusten tai ratkaisujen seurausten arvioinnissa • Yhdenmukaisen käytännön ja ennustettavuuden ylläpitämisessä

21. Yhteiskuntatieteellinen näkökulma oikeuteen • Oikeuden yhteiskunnalliset lähestymistavat hylkäävät ajatuksen oikeudesta autonomisena järjestelmänä, jota voi tulkita vain sen omilla säännöillä • Myös oikeuden ulkopuoliset tekijät määrittävät soveltamista • Olemisen ja pitämisen välinen raja?

22. Empiirisen tiedon ja tutkimuksen käyttäminen • Todellisuutta koskevat väitteesi ja argumenttisi ovat vahvempia, jos pystyt perustelemaan ne empiirisellä tiedolla • Älä luota pelkästään omiin havaintoihin tai yleisiin käsityksiin • Ole kriittinen; selvitä, kuinka tieto on kerätty, analysoitu ja tulkittu • Käyttäessäsi tutkimuksessa ja kirjoituksissa empiiristä tietoa, mainitse lähde

23. Empiirinen tieto ja oikeustiede: tiivistelmä • Juristeilla liian ongelmaton suhtautuminen empiiriseen tietoon • Suomessa heikko empiirisen oikeustutkimuksen traditio • Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta • Kaikessa oikeutta koskevassa tutkimuksessa on myös empiirinen elementti