Oikeussosiologia 2: Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen

1. Oikeussosiologia 2:Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen Kaijus Ervasti

2. Luentosarjalla käsiteltävät teemat • Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen • Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät • Oikeuskulttuuri ja sen kehitys • Lainvalmistelu ja lakien vaikutukset • Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu • Tuomioistuimet ja tuomioistuinriidat

3. Oikeussosiologian lähtökohdat

4. Oikeussosiologian määritelmä • Oikeussosiologia voidaan määritellä tutkimussuuntaukseksi, jossa tutkitaan oikeudellisten käytäntöjen, instituutioiden, oikeudellista doktriinin ja niihin liittyvän yhteiskunnallisen kontekstin välisiä suhteita.

5. Oikeussosiologia Suomessa • Suomessa heikko oikeussosiologisen tutkimuksen perinne • Suurelta osin tutkimus keskittynyt sektoritutkimukseen eli OPTL:een ja osin PAKK:iin • Oikeussosiologiaa lähellä olevia tutkimusaloja: oikeuspoliittinen tutkimus, kriminologia ja kriminaalipoliittinen tutkimus, oikeushistoria, oikeusantropologia, oikeustilastotiede, oikeustaloustiede • Suomesta puuttuu oikeussosiologinen ja kriminologinen peruskoulutus • Kriminologia ja oikeussosiologia monitieteisiä aloja, joissa monia suuntauksia

6. Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet • Tehtävänä kehittää yleisiä teorioita, jotka selittävät oikeuteen liittyviä sosiaalisia prosesseja • Tehtävänä oikeudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden ja niiden keskinäisten suhteiden empiirinen analyysi • Keskeistä ilmiöiden syiden ja seurausten selittäminen tai oikeudellisten ilmiöiden ymmärtäminen • Käytetään hyväksi yhteiskuntatieteiden metodeja ja teorioita • Oikeutta ei ole rajattu vain virallisoikeuteen, eikä sitouduta oikeudellisiin käsitteisiin

7. Oikeussosiologian tutkimuskohteet • Lainsäädännön syntyprosessi, valmistelu ja lakien vaikutukset • Oikeudelliset instituutiot • Lakien soveltaminen • Juristiprofessio ja muut oikeudelliset toimijat • Oikeus ideologiana/oikeuskulttuuri • Kansalaiset ja oikeusjärjestys • Oikeusolot ja rikollisuus yhteiskunnassa

8. Mitä hyötyä juristeille on oikeussosiologiasta ja empiriasta? • Kuuluu tieteelliseen yleissivistykseen • Antaa metodologisia valmiuksia opinnäytteiden tekoon • Tutkimuksessa korostuu yhä enemmän monitieteisyys • Laajentaa näkemystä oikeudesta • Auttaa kontekstualisoimaan asioita ja ymmärtämään oikeutta yhteiskunnassa • Antaa valmiuksia käytännön työntekoon (hallinnossa, yrityksissä, lainvalmistelussa, tuomioistuinyhteydessä) • Etenkin hallinnossa arviointitutkimuksen käyttö lisääntynyt runsaasti

9. Arviointitutkimus • Arviointitutkimus on yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmien systemaattista soveltamista arvioitaessa uudistuksia ja ohjelmia • Arvottaminen erottaa arvioinnin ja arviointitutkimuksen muusta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta • Tutkimuksessa kuvataan uudistusten vaikutukset ja arvioidaan niitä suhteessa annettuihin kriteereihin • Arviointitutkimusta tehdään erilaisista teoreettisista ja metodologisista lähtökohdista • Arviointitutkimuksen hyödynnettävyys? • Arviointitutkimuksen luotettavuus ja puolueettomuus?

10. Arviointitutkimuksen lisääntymisen syitä • Uudessa tulosohjausjärjestelmässä arviointitiedon merkitys on korostunut • Hallinnon kansainvälistyminen • Päätöksentekijät aiempaa kiinnostuneempia arviointitiedon hyväksikäytöstä • Yhteiskuntatieteet professionalisoituneet, hallinto ja politiikka tieteellistynyt ja asiantuntijavalta kasvanut • Kehitystä on kuvattu puhumalla vaikuttavuusyhteiskunnasta

11. Empiirisen tiedon käyttötavat • Kyky tunnistaa empiirisen tiedon tarve • Kyky ymmärtää empiiristä tietoa • Kyky käsitellä empiiristä tietoa • Kyky hankkia empiiristä tietoa • Kyky tuottaa empiiristä tietoa • Kyky tehdä empiiristä tutkimusta

12. Oikeussosiologian suhde oikeustieteeseen

13. Oikeusdogmatiikan ja oikeussosiologian välinen suhde

14. Onko oikeus- ja yhteiskuntatieteillä yhteyttä? • Riippuu siitä, miten oikeustieteet ja yhteiskuntatieteet konstruoidaan • Riippuu siitä, miten oikeus ja yhteiskunta konstruoidaan • Riippuu siitä, miten konstruoidaan oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde

15. Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde • Oikeus autonomisena järjestelmänä: oikeus ymmärrettävä sen omista lähtökohdista riippumatta sosiaalisesta kontekstista • Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde interaktiivinen: erillisiä ilmiöitä, jotka vuorovaikutussuhteessa • Oikeus ja yhteiskunta homologisia: kietoutuneet toisiinsa

16. Juristien suhde empiiriseen tietoon • Perinteisessä oikeustieteessäkin käytetään todellisuutta koskevaa tietoa hyväksi. Usein se ei tapahdu tiedostetusti ja systemaattisesti. • Juristit pitävät usein todellisuutta koskevaa tietoa liian ongelmattomana. • Esitetään usein väitteitä todellisuudesta pohtimatta niitä kylliksi. Esimerkit: riita-asiat, rikollisuus.

17. Vankiluvut ja tilastoitu rikollisuus Pohjoismaissa 1950-2000 (/100 000 as) (Lappi-Seppälä)

18. Riita-asioiden määrät alioikeuksissa 1900-2000

19. Oikeuden ulottuvuudet Normit Faktat Arvot

20. Oikeuden ulottuvuudet: esimerkkinä tuomioistuintutkimus Lainopillinen prosessioikeudellinen tutkimus Kansalaisten oikeudensaanti- mahdollisuuksia painottava tutkimus Empiirinen tutkimus tuomioistuinten toiminnasta

21. Empiirinen tutkimus oikeustieteessä • Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta • Myös lainoppi käyttää hyväkseen reaalimaailmaa koskevaa tietoa • Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää hyväksi sekä empiiristä lähestymistapaa että lainoppia • Lainopin teoria käyttää hyväkseen yhteiskuntatieteellistä tietoa • Staattinen kuva oikeudesta ei ole riittävä

22. Empiirisen tiedon hyväksikäyttäminen oikeusdogmatiikassa • Tutkimuskohteen valinnassa ja tutkimusongelman määrittämisessä • Systematisoinnissa ja periaatteiden rakentamisessa • Tulkinnassa: • yhteiskunnallisiin tiloihin viittaavissa kielen ilmaisuissa (esim. bonus pater familias, hyvä kauppatapa) • tulkintasuositusten tai ratkaisujen seurausten arvioinnissa • Yhdenmukaisen käytännön ja ennustettavuuden ylläpitämisessä

23. Yhteiskuntatieteellinen näkökulma oikeuteen • Oikeuden yhteiskunnalliset lähestymistavat hylkäävät ajatuksen oikeudesta autonomisena järjestelmänä, jota voi tulkita vain sen omilla säännöillä • Myös oikeuden ulkopuoliset tekijät määrittävät soveltamista • Olemisen ja pitämisen välinen raja?

24. Empiirisen tiedon ja tutkimuksen käyttäminen • Todellisuutta koskevat väitteesi ja argumenttisi ovat vahvempia, jos pystyt perustelemaan ne empiirisellä tiedolla • Älä luota pelkästään omiin havaintoihin tai yleisiin käsityksiin • Ole kriittinen; selvitä, kuinka tieto on kerätty, analysoitu ja tulkittu • Käyttäessäsi tutkimuksessa ja kirjoituksissa empiiristä tietoa, mainitse lähde

25. Empiirinen tieto ja oikeustiede: tiivistelmä • Juristeilla liian ongelmaton suhtautuminen empiiriseen tietoon • Suomessa heikko empiirisen oikeustutkimuksen traditio • Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta • Kaikessa oikeutta koskevassa tutkimuksessa on myös empiirinen elementti