1 / 25

VISUAALINEN HAHMOTTAMINEN ja sen vaikeuksien merkitys oppimiselle

VISUAALINEN HAHMOTTAMINEN ja sen vaikeuksien merkitys oppimiselle. Heli Numminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi. MITÄ ON HAHMOTTAMINEN?. Hahmottaminen tarkoittaa nähdyn tulkintaa ja ymmärtämistä Useat aivoalueet ja prosessit mukana

mead
Download Presentation

VISUAALINEN HAHMOTTAMINEN ja sen vaikeuksien merkitys oppimiselle

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. VISUAALINEN HAHMOTTAMINEN ja sen vaikeuksien merkitys oppimiselle Heli Numminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi

  2. MITÄ ON HAHMOTTAMINEN? • Hahmottaminen tarkoittaa nähdyn tulkintaa ja ymmärtämistä • Useat aivoalueet ja prosessit mukana • Aivomme kykenevät tulkitsemaan hämmästyttävän määrän tietoa vähällä ja vaihtelevalla informaatiomäärällä

  3. MITÄ ON HAHMOTTAMINEN? • Hahmottaminen muodostuu useista eri osa-prosesseista • Keskeisimmät osa-alueet ovat: • Visuaalinen erottelu/tarkkaavuus • Visuaalinen tunnistaminen • Avaruudellinen hahmottaminen • Toiminnanohjauksella on tärkeä merkitys hahmottamistaitojen käytölle

  4. VISUAALINEN JÄRJESTELMÄ • Periferinen näköjärjestelmä • Silmä • Näköradat • Talamuksen tumake (LGN) • Primaari visuaalinen aivokuori • Sekundaariset visuaaliset aivokuoret • Mitä? • Missä?

  5. MITÄ -REITTI • ”Ventraalinen” reitti temporaalilohkoille • Läheinen yhteys kielelliseen prosessointiin • Temporaalilohkoilla sijaitsevat auditiiviset ja kielen kannalta tärkeät alueet ”tietoinen” visuaalinen havaitseminen • Muodon, värin, esineiden ja kasvojen tunnistus • Alueella soluja, jotka reagoivat vain tiettyihin kohteisiin (esim. kasvot)

  6. MISSÄ -REITTI • ”Dorsaalinen” reitti parietaalilohkoille • Ei yhteyttä kielelliseen prosessointiin ”tyhmä” visuaalinen prosessointi • Tieto avaruudellisesta sijainnista, liikkeestä ja koosta, navigointi tilassa • Läheisessä yhteydessä frontaalilohkojen motorisiin alueisiin (miten) • Tavoittelu, liikkuminen ja tasapaino ovat kaikki motoris-spatiaalisia prosesseja, joissa dorsaalinen reitti on keskeinen

  7. HAHMOTUSVAIKEUDET • Etiologia • Hahmotusvaikeuksien syyt samat kuin oppimisvaikeuksissa yleensä: epäedulliset geeniyhdistelmät (perimä), aivovauriot ja aivojen kehityshäiriöt (hankitut vauriot) (esim. äidin odotusajan päihteidenkäyttö, keskosuus) • Esiintyvyys • Noin 20% kaikista oppimisvaikeuksisista on hahmottamisen vaikeuksia • Tunnusmerkit • Visuaalisten taitojen ja usein motoristen taitojen iänmukaista selvästi heikompi kehitys

  8. HAHMOTUSVAIKEUDET • Aiemmin esitellyt visuaalisen prosessoinnin osa-alueet liittyvät eri aivoalueiden toimintaan, joten ne toimivat/kehittyvät/häiriintyvät ainakin osittain toisistaan riippumatta • Tyypillisimmät kehitykselliset hahmotusvaikeudet liittyvät visuaaliseen erotteluun ja avaruudelliseen hahmottamiseen

  9. 1.VISUAALINEN EROTTELU • Häiriöt ilmenevät: • Huolimattomuusvirheinä • Johtuvat vaikeuksista huomioida visuaalisia ärsykkeitä • Etsimisen ja löytämisen vaikeuksina • Johtuvat vaikeuksista erottaa oleellisia visuaalisia ärsykkeitä • Vaikeutena seurata opetusta taululta • Johtuvat vaikeuksista visuaalisen tarkkavaisuuden kohteen vaihtamisena

  10. 2. VISUAALINEN TUNNISTUS • Häiriöt ilmenevät: • ”Näkemisen vaikeuksina” • Johtuvat vaikeuksista tunnistaa heikosti taustasta erottuvia tai epätavallisesta orientaatiosta esitettyjä ärsykkeitä • Voivat johtaa jopa eksymistaipumukseen • Voivat vaikeuttaa ihmisten tunnistamista ja kasvomuistia

  11. 3. AVARUUDELLINEN HAHMOTTAMINEN • Vaikeudet ilmenevät: • Eksymistaipumuksena • Johtuvat suuntien ja oikea-vasen –erottelun vaikeuksista • Vaikeuksina taitoaineissa • Johtuvat kädentaitojen ja mm. mittojen hallinnan vaikeuksista • Vaikeuksina kellon oppimisessa • Johtuvat suuntien erottamisen vaikeuksista • Vaikeuksina matematiikassa • Johtuvat mm. lukumääräkäsitteen, lukujonokäsitteen, laskusuunnan ja avaruudellisten objektien hallinnan vaikeuksista

  12. HAHMOTUSVAIKEUDET JA OPPIMINEN • Yleisimmät ongelma-alueet lapsilla: • Visuomotoriikka • Avaruudellinen hahmottaminen • Visuaalinen tarkkaavaisuus ja yksityiskohtien havainnointi ja erottelu • Vaikeuttavat monien kouluaineiden oppimista • Useimmiten vaikeudet näkyvät selvimmin: • Taitoaineissa • Matematiikassa • Vaativissa reaaliaineissa • Hahmotusvaikeudet usein vaikeutuvat iän myötä, jos niihin ei puututa • Vaikutukset esim. yläkoulussa alakoulua suuremmat

  13. HAHMOTUSVAIKEUDET JA OPPIMINEN • Vaikeuksia usein myös: • osa-kokonaisuussuhteiden hallinnassa: kokonaisuuden hahmottaminen vs. osien hahmottaminen • kirjoittamisessa • liikunnassa (erityisesti pallopelit ym. ryhmäliikunnan muodot) • ajan hallinnassa ja arvioinnissa • vieraissa ympäristöissä liikkumisessa • ikätoverisuhteissa • itsearvioinnissa • avun pyytämisessä

  14. SOSIAALISET SUHTEET • Aikuisilla, joilla on oikean hemisfäärin vaurio on usein vaikeuksia oiretiedostuksessa ja sosiaalisissa suhteissa • Vaikeudet liittyvät toisaalta sosiaalisten tilanteiden visuaaliseen luonteeseen ja toisaalta kielen pragmaattiseen ja prosodiseen ymmärtämiseen • Hahmotusvaikeuksien ja sosiaalisten taitojen välinen suhde tulee erityisen hyvin esiin ns. Ei-kielellisissä oppimisvaikeuksissa Non-verbal learning disabilities (NLD)

  15. DIAGNOSTIIKASTA • Non-verbal learning disabilities: Rourke • Tutkittu järjestelmällisesti 1985 lähtien • Noin 10% kaikista oppimisvaikeuksista • Ei-kielellisellä oppimiskyvyn häiriöllä ei ole omaa diagnoosia • F81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö (ICD-10) • Tunnistus ja diagnoosi perustuu lapsen (neuro)psykologisessa tutkimuksessa todettuun suoriutumisprofiiliin • ”Dysfasian vastakohta”, KÄO>SÄO

  16. EI-KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET • Piirteitä: • Kosketustunnon heikkous • Motoriset koordinaatiovaikeudet • Havainnoinnin ja avaruudellisen hahmottamisen ongelmat • Ei-kielellisen päättelyn vaikeudet • Vahvat mekaanis-kielelliset taidot • Vaikeudet sopeutua uusiin ja monimutkaisiin tilanteisiin • Vaikeudet mekaanisissa aritmeettisissa taidoissa • Taipumus toistavaan, mekaanistyyppiseen puheliaisuuteen • Vaikeudet sosiaalisessa havainnoinnissa, arvioinnissa ja vuorovaikutustaidoissa

  17. VARHAISPIIRTEET • Puheen kehitys • Usein hitaahko alku, mutta oppivat nopeasti mekaanista puhetta (lorut, toistaminen jne.) • Hyvä kielellinen muisti • Liikunnallinen kehitys ikätovereita hitaampaa • Ongelma psykomotorisessa koordinaatiossa • Puhemotoriikan vaikeuksia • Tutkivaa leikkiä on vähän • Omatoimisuus tavanomaista myöhemmin • Uuden välttäminen • Riippuvaisuus vanhemmista on voimakkaampaa • Vuorovaikutussuhteet ikätovereihin heikot • Erityisesti vapaissa leikkitilanteissa

  18. KOULUIKÄ • Vahvuudet: • Yksinkertaiset hienomotoriset toiminnot • Kuulohavainnointi • Kuulomuisti ja ulkomuisti • Vaikeudet: • Tiedon analysointi ja organisointi, ongelmien ratkaisu, käsitteen muodostus • Kielen prosodian, sisällön ja pragmatiikan vaikeudet • Luetun ymmärtäminen • Huono käsiala • Sosiaalinen havainnointi, arviointi ja vuorovaikutus

  19. HERMOSTOLLINEN PERUSTA • Vaurio tai kehityshäiriö oikeassa aivopuoliskossa • Häiriö myelinisaatioprosessissa • Myeliinin ympäröivät aksonit muodostavat aivojen valkean aineen • Myeliinin puute tai sen vaurio vaikeuttaa: • Aivopuoliskojen ja eri aivoalueiden välistä kommunikaatiota • Oikean aivopuoliskon sisäistä kommunikaatiota • NLD:n ryhmittelyyn liittyviä/linkittyviä neurologisia/psykiatrisia diagnooseja • Asperger • Williams • Turner • Tourette

  20. HERMOSTOLLINEN PERUSTA • NLD –tyyppisiä ominaisuuksia on todettu monissa neurologisissa tiloissa, joissa ns. valkean aineen vaurioita • MS-tauti (tulehduksellinen) • Traumaattiset aivovammat (aksonivauriot) • Aivotulehdukset • Syöpähoidot

  21. HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KUNTOUTUS • Lapsia, joilla on hahmotusvaikeuksia kuntoutetaan useimmiten • Fysioterapiassa • Toimintaterapiassa • Neuropsykologisessa kuntoutuksessa • Kuntoutus perustuu yksilöllisen kykyprofiilin ja toiminnallisen haitan yhteisarviointiin • Lapsuusiässä kuntoutus kohdistuu hahmotustaitojen parantamiseen • Nuoruusiässä hahmotusvaikeuksiset tarvitsevat usein lisätukea opiskelustrategioiden kehittymiseen ja kielellisten taitojensa hyödyntämiseen • Aikuisena tuen tarve liittyy työssä tai arkielämässä esiintulevien vaikeuksien kompensaatioon

  22. HAHMOTUSVAIKEUDET JA AIKUISUUS • Hahmotusvaikeuksien vaikutukset aikuisiässä riippuvat lapsuudesta: • lapsuudenaikaisesta diagnostiikasta • saadusta opetuksesta ja kuntoutuksesta sekä • kompensaatiokeinojen aktivoitumisesta • Vaikutukset ovat hyvin samantyyppisiä kuin lapsuusiässä • Toimintakykyvaje syntyy perustaitojen, ympäristön vaatimusten ja kompensaatiokeinojen yhteisvaikutuksesta

  23. HAHMOTUSVAIKEUDET JA AMMATILLINEN SELVIYTYMINEN • Ammatillinen selviytyminen riippuu perustaidoista, ammatin asettamista vaatimuksista ja kompensaatiokeinoista • Joissain ammateissa hahmottamisen taitoja edellytetään todella paljon • Joissakin tapauksissa ammatinvalinta on tehty ilman tietoa hahmotusvaikeuksista • Ongelmia seuraa! • Joissakin ammateissa hahmottamisen vaatimukset ovat vähäisiä • Ongelmat eivät välttämättä edes tule esiin!

  24. HAHMOTUSVAIKEUDET JA AMMATILLINEN SELVIYTYMINEN • Opiskelijan hahmotusvaikeudet on syytä huomioida opetusta suunniteltaessa • Visuaalispainotteisia opetusmenetelmiä tulisi tällöin välttää • Esim. mittaamiseen liittyviä taitoja tulisi harjoitella riittävästi • Matematiikan erityisopetukseen tulisi varautua • Tarvittaessa on syytä pitää mielessä alan vaihto • Myös ”lukemalla opiskeltavilla” aloilla voi tulla vaikeuksia, jos luetun ymmärtämisen kyky on heikko

  25. YHTEENVETO • Hahmottaminen on useiden aivoalueiden yhteistyötä • Hahmottamisen eri osatoiminnot voivat häiriintyä toisistaan riippumatta • Hahmottamisvaikeudet vaikuttavat moneen asiaan, mm. oppimiseen ja sosiaalisiin taitoihin • Hahmottamisvaikeudet eivät yleensä korjaannu spontaanin kehityksen myötä • Hahmotusvaikeudet vaikeuttavat myös aikuisen elämää, erityisesti jos ammatti edellyttää hahmotustaitoja

More Related