1 / 16

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi. Akavan tiedotustilaisuus 10.1.2012 elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2004–2010. Mrd. euroa. Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus.

zeki
Download Presentation

Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Keinoja t&k-rahoituksen ja kasvuyrittäjyyden lisäämiseksi Akavan tiedotustilaisuus 10.1.2012 elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski

  2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 2004–2010 Mrd. euroa Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

  3. Yritysten t&k-menojen rahoitus 2010 189,30 Me Tekes Oma rahoitus 4579,00 Me Ulkopuolinen 189,30 Me 32,20 Me Julkinen pl. Tekes 27,30 Me Muu 26,00 Me Ulkomaat Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

  4. Yritysten t&k-panostukset erittäin epävarmalla pohjalla • 2009 t&k-menot laskivat ensimmäistä kertaa sinä aikana, kun tilastoja on Suomessa laadittu (v. 1971). Lasku johtui yritysten t&k-toiminnan huomattavasta vähenemisestä (n. 250 Me). • Vuonna 2010 elinkeinoelämän investoinnit pysyivät nimellisesti edellisen vuoden tasolla. Yritysten osuus kokonaismenojen rahoituksesta putosi 67:stä 65 prosenttiin. • Yritysten t&k-rahoituksen notkahduksesta toipuminen alkoi 2011, jolloin kasvua on arvion mukaan n. 100 Me. • Vuonna 2012 on yrityksissä odotettu t&k-investointien hienoista taantumista. Talouden näkymien heikentyessä yksityisen sektorin merkittävä osuus rahoituksesta uhkaa pienentyä entisestään.

  5. Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus 2010 Lähde: TEM 2010

  6. Valtion t&k-panostukset kutistuvat 2012 • Valtion t&k-rahoitus laskee v. 2012 alle kahden miljardin euron. • Yhteensä Tekesiltä ja Suomen Akatemialta leikataan 70 miljoonaa euroa ja vuoteen 2015 mennessä Tekesiltä vielä lisää. • Budjettikehyksen toteutuessa vuonna 2015 sekä Tekes että Suomen Akatemia ovat reaalisesti suurin piirtein samalla rahoitustasolla kuin mitä ne olivat vuonna 2008. • Kehyskaudella yliopistojen rahoitus vakiintuu vuoden 2012 tasolle ja tutkimuslaitosten rahoitus laskee.

  7. Kokonaisuutena t&k-menot alle neljä prosenttia bkt:sta *) Arvio Lähde: Tilastokeskus; Oma arvio BKT-osuudesta 31.10.2011

  8. T&k-rahoituksen bkt-osuus pienenee Kehyskaudella vuoteen 2015 mennessä osuus pienenee entisestään • Neljän prosentin tavoitteesta puuttuu 1,8 miljardia euroa. t&k-rahoitus voi laskea jopa 3,2 prosenttiin bkt:sta. • Arvio perustuu oletukselle että v. 2015 yrityssektori ylittää v. 2008 t&k-toiminnan huippukauden nimellisarvon (5,1 miljardia euroa). • Oletus että bkt kasvaa keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2011

  9. Kasvun ja kansainvälistymisen tekijät • Laajapohjainen innovaatiotoiminta yrityksissä • Kannustava kasvuyrittäjyyskulttuuri • Panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen

  10. Kasvu ja kansainvälistyminen: tosiasiat • Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja nopealle kasvu-uralle päätyviä yrityksiä kuin muissa korkean osaamistason ja samankaltaisen elinkeinorakenteen maassa. • Kasvuyritysten osuus työllisyyden lisäyksestä on suuri; vuosina 2006–2009 lähes 50 prosenttia. • Suomen innovaatiojärjestelmän kv-arviointi: bisnesenkeleiden verokannustimet tulisi toteuttaa alkuvaiheen pääomasijoitustoiminnan vauhdittamiseksi. • Yli 70 %:lla OECD:n jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäsenmaista on TKI-toimintaan kannustavia elementtejä verojärjestelmässään.

  11. Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason

  12. Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason

  13. Bisnesenkeliverkostot OECD:n vertailussa

  14. Ehdotukset: verokannusteet ja sijoitukset Valtion on kannustettava yksi­tyistä sektoria lisäämään laajasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. • Bisnesenkeleiden pääomasijoitusten verovähennys esimerkiksi siten, että sijoitettu summa on osittain (50%) vähennyskelpoinen pääomatulosta ja luovutusvoitto verovapaa, jos saatu voitto sijoitetaan 12 kk:n aikana uudelleen. • Innovointia kannustava TKI-verovähennys. TKI-verovähennys (25 %) olisi muodoltaan veronhyvitys yhteisöverosta. • Pääomasijoitusohjelma kasvuyritystoiminnan kiihdyttämiseksi ja kansain­välistämiseksi luomalla suomalaisille ja kansainvälisille pääomasijoittajille pääomasijoitusohjelma, johon voisi sisältyä 3–5 sijoitusrahastoa.

  15. Ehdotukset: korkeakoulut ja yrittäjyys Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on panostettava enemmän yrittäjyyteen. Niillä on suuri merkitys kasvualustana ”yrittäjyysekosysteemeille” ja yrittäjyyskulttuurin luomisessa. • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on otettava yrittäjyys keskeiseksi osaksi niiden arvoja ja opinto-ohjelmia. • Yliopistojen hallintoa on valmennettava yrittäjyyden tukemiseen. • Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusmallia on laajennettava. • Yliopistojen kieltenopetusta on lisättävä ja otettava entistä enemmän vieraskielistä opetusta osaksi koulutusohjelmia. • Aalto Center for Entrepreneurship –yksikön konseptin laajentaminen kansalliseksi. • Lisätään merkittävästi opiskelijoiden kannustamista start-up toimintaan ja start-up harjoitteluun.

  16. Innovaatiopolitiikalle uusi suunta Hallitus on myöntänyt että julkisen t&k-rahoituksen määrällisen kasvun pitkään jatkunut kausi on kääntynyt laskuun. • Tulevassa kehysriihessä kaivataan hallitukselta näkemystä siitä, miten yrityksiä ja yrittäjiä kannustetaan osaamispohjaiseen kasvuun ja kansainvälistymiseen. • Julkisen t&k-rahoituksen taso on saatettava takaisin tavoiteuralle. • Julkisen innovaatiopolitiikan rahoituksen, palveluiden, ohjauksen ja neuvonnan koordinaatiota ja tuottavuutta on parannettava. Kansallinen innovaatiostrategia on toteutettava.

More Related