Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2007

1. Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2007 J P Roos j.p.roos@helsinki.fi, www.jproos.fi

2. Uusia juttuja • Contexts artikkeli (Summer 2007) jossa verrataan USA:aa ja Eurooppaa • Erittäin mielenkiintoisia tuloksia • Matti Karin eläkevertailuesitys : suomen eläkejärjestelmän odottamattomat seuraukset ja vertailu Norjan eläkerahastoihin • Milloin Suomen eriarvoisuus lisääntyy liikaa? J P Roos 2007

3. Suoritustapa • Loppukuulustelu jossa tentitään kirjat ja luennot yhdessä TAI • Luentopäiväkirja ja kirjakuulustelu TAI Jokin muu muu erikseen sovittava tapa! J P Roos 2007

4. Peruskurssin tiedot opinto-oppaassa Ooditunniste 73156Laajuus: Op: 6 Ov: 4 Kurssilla tutustutaan sosiaalipolitiikan historiaan, teorioihin, järjestelmiin ja nykykeskusteluihin. Kurssi järjestetään syyslukukaudella. • Suoritustapa • 20 tunnin luentokurssi loppukuulusteluineen. Pääaineopiskelijat (ei sosiaalityön opiskelijat) osallistuvat lukupiiriin, jossa käsitellään oheiskirjallisuutta. Kurssin yhteydessä tentitään kaksi teosta. Oheiskirjallisuutta ei voi suorittaa erikseen, ellei siitä ole erityisesti sovittu. J P Roos 2007

5. Lukupiirit • koskevat vain sosiaalipolitiikan pääaineopiskelijoita • vetäjinä pitemmälle ehtineet opiskelijat • optimaalinen ryhmäkoko 6-10 • Vetäjä Hans-Mikael Hämäläinen (hans-mikael.hamalainen@helsinki.fi) • minulta voi kysyä lisää J P Roos 2007

6. Sisältörunko ja aikataulu • 11-12.9 Yhteiskuntapolitiikan peruskäsitteistä ja lähestymistavoista (Roos): päivähoidon nollamaksuluokka esimerkkinä • 18-19.9. Elämänpolitiikka ja evoluutioteoria • 25-26.9. • 2-3.10 • 9-10.10. • 16-17.10 J P Roos 2007

7. Sisältöä tarkemmin • Johdanto: taustaksi • Mitä on yhteiskuntapolitiikka? Miksi yhteiskuntapolitiikka nyt? • Teorian ja empirian suhde yhteiskuntatieteissä • Onko yhteiskuntatiede jotain aivan erityistä verrattuna muihin tieteisiin? • Konstruktionismi ja sosiaalinen todellisuus • ´Peruskäsitteet: hyvinvointi, turvallisuus hyvinvointivaltio, universalismi, pohjoismainen malli, sukupuolisopimus, sukupolvisopimus J P Roos 2007

8. Sisältö (2) • Ongelmanäkökulma: sosiaaliset ongelmat sosiaalipolitiikan lähtökohtana • Lait toiminnan perustana: kansalaisen oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet • EU:n perustuslaki • asiakaslaki • toimeentulo • lastensuojelu J P Roos 2007

9. Yhteiskuntatieteiden perusongelma • Yhteiskuntatieteiden merkitys supistuu koska ne eivät tutki relevantteja ongelmia konkreettisesti • Ne rakastavat hyödyttömiä käsitteitä, sosiaalista konstruktiota, erilaisia keinotekoisia asetelmia (refleksiivisyyttä) • Ne eivät kysy kiinnostavia, selkeitä kysymyksiä • Ne eivät anna konkreettisia vastauksia • Ne eivät edes yritä testata mahdollisia teorioitaan • Ne eivät tuota kasautuvaa tietoa • Ne torjuvat uuden relevantin tutkimustiedon muista tieteistä, erityisesti biologiasta J P Roos 2007

10. Yhteiskuntatiede vs luonnontiede • Luonnontiede: laboratoriotutkimusta, kausaalista selittämistä, luonnonlakien löytämistä • Yhteiskuntatiede: ymmärtämistä, tulkintaa, kuvailua • Siis kaksi aivan erilaista asiaa • EI vaan samoja ilmiöitä eri suunnista lähestyviä • Tieteen perusperiaate: jäsentää ja selittää todellisuutta koskevia havaintoja! • Tiede kehittyy ja kasautuu: ei siis joka hetki uusia aloituksia ja muoteja J P Roos 2007

11. Filosofian esimerkki • Filosofia oli ennen yleistiede joka ratkaisi kaikki ongelmat päättelyn avulla • Vähitellen siitä irrottautui erityistieteitä jotka ottivat omia tutkimuskohteita ja ratkoivat niitä • Filosofialle jäi joukko erittäin laajoja kysymyksiä, joiden ajateltiin pysyvän aina niillä • Näin ei kuitenkaan ole: suuri määrä monia ilmiöitä jotka ovat ”ikuisesti” filosofiaan kuuluvia ovat nyttemmin aidon tutkimuksen kohteita: tietoisuus, moraali, … • Vieläkin monet tutkijat kertovat olevansa ”kantilaisia” tai spinozalaisia tai nietzscheläisiä • Mutta yhä useammin kyse on aiheesta josta on olemassa konkreettista tietoa J P Roos 2007

12. Aluksi • Yhteiskuntapolitiikka erittäin monialaista: sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, kaupunkitutkimus, ympäristöpolitiikka, vanhenemisen tutkimus • laajimmassa mielessä: kaikki yhteiskuntaa koskeva politiikka-arviointi • historiallisesti: sosiaaliset ongelmat ja niiden (käytännöllinen) ratkaiseminen • ”Sosiaalinen kysymys”! • Eli mitä tehdä kun ihmiset eivät pärjää omin avuin vaan muodostuvat ongelmaksi koko yhteiskunnalle J P Roos 2007

13. Tehtävä! • Päivähoidon nollamaksuluokka ja sen poistaminen • Mistä on kysymys? • Mikä on nollamaksuluokka? • Keitä se koskee? • Mitä on tarkoitus tehdä? • Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? • Keihin uudistus vaikuttaa • Millaisia vaikutuksia uudistuksella voidaan odottaa olevan • Onko siis kyseessä ”hyvä” vai ”huono” reformi? • Argumentit puolesta ja vastaan • VIHJE: verkosta hakusanalla nollamaksuluokka löytyy paljon! J P Roos 2007

14. Mitä opimme tästä esimerkistä? • Sosiaalipolitiikassa on kyse etuuksien jakamisesta ( ja pois ottamisesta!) tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi: • Tasa-arvo • Sosiaaliturva • Lasten hyvinvointi • Kaikilla toimenpiteillä on sekä suunniteltuja että yllättäviä vaikutuksia • Erityisesti tavoitellaan huono-osaisten aseman parantamista, virallisesti • Sosiaalipolitiikan ideologiset linjat: porkkana vai keppi, omavastuu vai yhteisvastuu • Sinänsä tämä ei ole merkittävä kysymys J P Roos 2007

15. Yhteiskuntapolitiikka lehti (Zeitgeist-blogi) • 1.6.2007 • 14 000 perhettä! • Jos opiskelijat, yksinhuoltajat ja lastensuojeluperheet poistetaan jäljelle jää vain muutama lapsi • Eli käytännön merkitys todella vähäinen, sen sijaan iso hankaluus muutamalle perheelle • Pääkohde siis työttömät (naiset?) joilla pieniä lapsia mutta jotka lähettävät lapsensa (koko)päivähoitoon J P Roos 2007

16. Esimerkkiaineistoja • Vääryyskirja! • Hyvinvointiraportti • Karin Eläkeaineisto • EU: perustuslaki • Hiilamo: Tupakkakirja • Lastensuojeluaineistot: Huostaanottokirja J P Roos 2007

17. Politiikka? • Politiikka termin ongelmallisuus • policy vs politics, yleispolitiikka vs puoluepolitiikka • policy on suomeksi/saksaksi poliisi! • Poliisitoimi tarkoitti aikaisemmin kaikenlaista pientä järjestyksenpitoa: kuri, roskat, • meillä ei siis ole eri termiä yleisemmälle ”politiikalle” jossa vedetään päälinjoja selvitetään vaihtoehtoja ja arvioidaan seurauksia (”hallitusohjelma”) • Mutta se on hyväksyttävä: kannattaa miettiä mitä merkitystä sillä on että meillä ei ikään kuin käytännön toimintaa ja ohjelmaa osata erottaa toisistaan: suomalainen yksitasoisuus ja tekemisen ja suunnittelemisen toisiinsa liittyminen! • Mutta kannattaa muistaa että poliisin tehtävät ovat taas laajentuneet: kotihälytykset, poliisi on se ensimmäinen viranomainen jolta syrjäytyneet saavat apua • Sosiaalityön ja poliisin yhteistyö… J P Roos 2007

18. Esimerkki: omat tutkimusalueeni (1) • www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/cv.htm • kehitysmaatutkimus (gradu) • Ammattiyhdistyshistoria • hyvinvointi- ja elintasotutkimus • Suunnittelu • Elämäntapatutkimus J P Roos 2007

19. Omat tutkimusalueeni (2) • Elämäkerrat (suomalainen elämä) • Elämänpolitiikka • Matkapuhelimet • Lastensuojelukysymykset • Sukupolvet (suuret ikäluokat) • Evoluutiotutkimus • Kannanotot julkiseen keskusteluun J P Roos 2007

20. Sosiaalipolitiikan monitieteisyys • sosiologia teoriaperustana: yleinen teoria • taloustiede: aikaisemmin tärkeä • Psykologia • politiikkatiede, valtio-oppi • Oikeustiede • ongelmana tieteiden jatkuva eriytymisprosessi ja erikoistuminen • vastavirta: ympäristötutkimus, kaupunkitutkimus, evoluutioteoria J P Roos 2007

21. Sosiaalipolitiikan peruskysymys • Yhteiskunnan huono-osaisten auttaminen pärjäämään yhtä hyvin kuin muut • Sen selittäminen miksi jotkut pärjäävät huonommin • Millä keinoin ihmiset voisivat pärjätä paremmin • Tieteellisempi muotoilu: kysymys sosiaalisesta hyvin- ja pahoinvoinnista tai sen edellytyksistä • Keinoista vaikuttaa hyvin- ja pahoinvointiin positiivisesti J P Roos 2007

22. Sosiaalipolitiikan perustelut • Sosiaalipoliittista toimintaa perustellaan mm. seuraavilla tavoilla jotka eivät sulje pois toisiaan: • Vähäosaisia ei saa jättää oman onnensa nojaan vaan parempiosaisilla on velvollisuus auttaa (kirkko) • Sosiaalipolitiikka on taloudellisesti tehokasta, se tuottaa luottamusta ja taloudellista kasvua (Pekka Kuusi) • Kapitalismi ei pysyisi pystyssä ilman sosiaalipolitiikkaa vaan vähäosaisten suuri joukko murskaisi sen (Sos dem) • Seuraava perustelu on sen sijaan hyvin harvinainen: sosiaalipolitiikka on osa ihmisluontoa! Tämä on westermarckilainen perustelu jota käsittelen laajasti seuraavassa. J P Roos 2007

23. Ihminen moraalisena olentona • Vanha keskustelu: onko ihminen syntyessään hyvä, paha vai tyhjä taulu johon yhteiskunta piirtää moraalin? • Evoluutioteorian vastaus: ihmisellä on jo geeneissään, darwinilaisen luonnonvalinnan tuloksena taipumus yhteistyöhön, tasa-arvoisuuteen, lojaliteettiin • Ilman yhteistyötä ei olisi ihmistä: yhteistyö on sopeutuma! • Kiistanalainen teoria: sitä vastaan on asetettu geenin itsekkyysteoria, jonka mukaan yksilöllinen itsekkyys riittää selittämään myös yhteistoiminnan synnyn • Yhteiskuntatieteilijälle kumpikin on kauhistus! J P Roos 2007

24. Geenin ”itsekkyys” • EI tarkoita sitä että geeneillä on tietoisuus ja että ne ovat itsekkäitä= ajattelevat vain omaa etuaan, vaan • Sitä että evoluutiossa on kyse elämän lisääntymisestä ja moninaistumisesta. • Geenit ovat tässä välikappaleita, joille eliöt ovat välikappaleita • Geeni voi kloonautua tai lisääntyä suvullisesti J P Roos 2007

25. Ihmisillä yhteiset geenit • Nykyihmisellä on vain muutamia kymmeniä esiäitejä ja –isiä • Kummatkin pystytään jäljittämään geneettisesti. Esi-isämme ovat peräisin Afrikasta ja he kehittyivät n. 200 000 vuotta sitten. Heidän geeninsä ovat lisääntyneet ja säilyneet tähän päivään asti. Mutta suurin osa ihmisistä ei ole jättänyt jälkiään nykyiseen geenikantaamme, vaan heidän geeninsä ovat siis hävinneet • Olemme siis aikamoisen valintaprosessin tulosta. • Nyt on kyse siitä millaista tämä valinta oli: säilyivätkö kiltit ja mukavat ihmiset vai ilkeät ja itsekkäät? J P Roos 2007

26. Kannattiko yhteistyö vai ei • Tämän kysymyksen voi siis muotoilla niin, että kumpi oli parempi (geenien eloonjäämisen eli siis lisääntymismenestyksen kannalta): että ihmisyksilöt olivat täysin itsekkäitä, vaiko auttavaisia • Ainakin on selvää, että jos lapsia ei autettu niin meitä ei olisi olemassa. Toisin sanoen äidinrakkaus ja sukulaisrakkaus on geneettistä. Se ei voi syntyä opettamalla tai sosiaalisen konstruktion tuloksena. • Inclusive fitness eli kokonaislisääntymismenestys: Ei ole tärkeää että juuri minä pärjään kunhan lähisukulaiseni pärjäävät J P Roos 2007

27. Hamiltonin periaate • Hyvin yksinkertainen: autan sukulaisia jos kustannus on pienempi kuin hyöty, geenien lisääntymisen mielessä. Laskukaava: ak < au • Evoluutio ei tietenkään odota että me laskemme tarkkaan hyödyt ja kustannukset vaan muodostaa yksinkertaisia algoritmeja. Jos joku on paljon minun kanssani kun olen lapsi, hän on ilmeisesti sukulainen. Hänen lapsensa ovat sukulaisiani. • EEA (environment of evolutionary adaptation) • Nyt kysymys on: entä ei-sukulaiset? Heitä ei siis missään olosuhteissa kannata auttaa? J P Roos 2007

28. Tit for tat • Yleisen auttamisen periaate näyttää nojaavan yksinkertaiseen perussääntöön: auta jos joku auttaa sinua. • Tai tarkemmin: jos tapaat tuntemattoman ihmisen niin auta häntä jos kustannus ei ole liian korkea • Jos hän sitten auttaa sinua takaisin, niin teillä on toimiva yhteistyö • Jos hän ei auta sinua, niin älä sinäkään enää auta häntä • Tästä on joitakin muunnelmia joissa esim. ollaan joskus auttamatta, valitaan autettavat sattumaperiaatteella. Esim kun kuljet kadulla ja annat jollekin pyytäjälle rahaa mutta et kaikille… J P Roos 2007

29. Peliteoria • Tätä voidaan tutkia peliteoreettisilla malleilla • Tuloksena on että se toimii pienissä ryhmissä mutta ei isoissa. Ei edes silloin jos autan jotain joka on auttanut jotain joka on auttanut minua. • Eli: itsekkyys kannattaa periaatteessa aina! • Tämä on iso ongelma: jos näin olisi, meillä ei olisi yhteiskuntaa vaan ihmiset eläisivät edelleen pienissä ryhmissä ja tappelisivat keskenään aina tavatessa • Vastaus on ryhmävalinta: sellaiset ryhmät pärjäävät joissa on enemmän auttamishaluisia J P Roos 2007

30. Altruismi • Ihminen joka auttaa jotain toista ihmistä tilanteessa jossa hänen olisi edullisinta olla auttamatta, on altruisti. • Esim. kun junassa joku alkkis häiriköi ja uhkailee vierustoveria, niin useimmat ihmiset eivät auta. Sen sijaan jos kolme neljä tyyppiä on yhdessä valmiita auttamaan niin … Toisaalta tällöinkin kannattaa lipsua joukosta koska kaverilla voi olla vaikka puukko hihassaan (free rider-ongelma) • Rankaisu selittää osittain. Tilanteessa jossa olisi helppoa olla free rider mutta jos siitä seuraa että saa rangaistuksen niin on parempi olla mukana. • Tietenkään sellainen ihminen ei ole altruisti joka auttaa vain koska on pakko tai pelkää toisia! J P Roos 2007

31. Evoluutioteorian ja sosiologian yhteys: • voidaan torjua suuri määrä spekulaatioita: • esimerkiksi lapsuuden synty 1800-luvulla • miksi ruumiit ovat tabu • miksi insesti on universaalisti kielletty • perheen alkuperän epämääräisyys • Erittäin toimivia selityksiä myös nykyään • Käytännön sovellutuksia J P Roos 2007

32. Graffitien torjunta • Tämä on minun oivallukseni • Kaupunki taistelee graffiteja vastaan ns nollatoleranssilla: kaikki pois heti • Aikaisemmin hyväksyttiin tietyt graffitien tekijät taiteena • Evoluutioratkaisu: jokainen graffiti arvioidaan erikseen: jos se on hyvä se saa jäädä, jos se on huono se otetaan pois • Seuraus: vähitellen kaikkialla on hienoja graffiteja jotka toimivat julkisten tilojen ilmaisina koriste-elementteinä! J P Roos 2007

33. Reduktionismin ongelma • tieteiden hierarkia: Theory of Everything (TOE) fysiikka, kosmologia, biologia … • kaikki noudattaa fysiikan lakeja • Konsilienssi vs reduktionismi: tieteiden tulee olla yhteensopivia, ei toisiinsa tyhjentyviä. Sosiologiset väittämät eivät voi olla ristiriidassa fysiikan tai biologian kanssa • Emergenssi: uusi tiede tuottaa aivan uusia tuloksia jotka eivät redusoidu toiseen tieteeseen: emergenssiä ei oikeastaan ole tai se on ns. tyhjä selitys! • Emergentti ilmiö on toki eräänlainen hyppäys, mutta kyllä sillekin selitys löytyy! J P Roos 2007

34. Tieteellinen peruslähestymistapa • pyrkimys selittää miten maailma toimii • havainnot todellisuudesta kaiken perustana • teoriat kilpailevia selityksiä jotka ovat keskenään jollain tavoin ristiriidassa • jos selitystä ei voi koetella havaintojen kautta, niin se on tieteellisesti kyseenalainen (so. jos havainnot eivät vaikuta teoriaan) • objektiivisuus, kriittisyys, testattavuus, kumulatiivisuus • Teoriapitoisuus on harha J P Roos 2007

35. Liian yksinkertaista? • tutkija ei voi keksiä tuloksiaan • tutkija ei voi manipuloida tuloksiaan • tutkija ei voi esittää mitä tahansa selityksiä ja tulkintoja • tutkijan pitäisi pyrkiä testattaviin, kausaalisesti järkeviin teorioihin • teoriat eivät ole oma maailmansa johon havainnot eivät kuulu J P Roos 2007

36. Yhteiskuntapolitiikan teorioiden lähtökohdista • Funktionalismi ja neofunktionalismi: Parsons, Merton, Alexander (Durkheim) • strukturalismi ja poststrukturalismi: Levi-Strauss, Dumont, Foucault ,Bourdieu (Durkheim) • fenomenologia: symbolinen interaktionismi, etnometodologia, diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi Blumer, Garfinkel, Goffman, Foucault (Husserl) • konstruktionismi: Berger-Luckmann, Hacking • Darwinismi (Sanderson, Westermarck) J P Roos 2007

37. Suuret linjat: • Strukturalismi: olennainen määräävä tekijä on yhteiskunta ja sen rakenne • Fenomenologia: ilmiöt ja niiden havaitseminen ja ymmärtäminen • Toiminnan teoria: ydinkäsitteenä sosiaalinen toiminta • Evoluutioteoria: adaptaatiot ja (luonnon)valinta / seksuaalivalinta yhteisöjen kehityksen perustana J P Roos 2007

38. Esimerkkejä suurista teorioista • Marxismi ja historiallinen materialismi • Weberin sosiaalisen toiminnan teoria • Rationaalisen valinnan teoriat (Coleman) • Bourdieun synteesi • Sosiobiologia ja evoluutiopsykologia (Westermarck, Trivers, Sarmaja) J P Roos 2007

39. Elämänpolitiikka • hauska paradoksi: life policy ei käy! • Giddens: (myöhäis)moderni elämä perustuu sattumalle (kontingenssi!), riskinotolle, valinnoille. Tarvitaan siis tietoista, ohjelmallista politiikkaa • luonnon ja yhteiskunnan politiikan avoin ihmisen harjoittama ohjaus • elämänhallinta korvaa moraalisen sääntelyn • itsensätoteuttaminen vs elämäntyylin valinta (myös Bauman): iso vs pieni elämänpolitiikka • Biopolitiikka ja elämänpolitiikka eri asioita J P Roos 2007

40. Foucault’n elämänpolitiikka • ”Iso” kuvio • Elämän säätelyn yleiset kysymykset • Valta ja hallinta keskiössä • Elämä diskursseina: olennaista siis miten elämästä puhutaan, miten se ymmärretään • Biopolitiikka: politiikka joka kohdistuu elämän edellytyksiin J P Roos 2007

41. Köyhyysongelma • kurjuuden poistaminen sosiaalipolitiikan päätehtävänä, ei onnen lisääminen • kuka on köyhä? • suhteellinen ja absoluuttinen köyhyys • tuloerot vs. minimitaso kriteerinä • absoluuttinen minimi ja ”suhteellinen” minimi: nälkä vs. kohtuus J P Roos 2007

42. Köyhyysmittarit • suhteelliset tulot: köyhä jos tulot 40-60 pros alle keskitulosta (mediaani, kulutusyks kohden) • mitä asioita pitää olla ja mitä on: deprivaatio • oma kokemus siitä onko köyhä (rahat eivät riitä toimeentuloon) • toimeentuloasiakkuus • velkaantuminen J P Roos 2007

43. mitä Suomessa tapahtui • tuloerot kasvoivat yläpäässä • deprivaatio lisääntyi • pitkäaikaistyöttömyys keskeinen köyhyyden tekijä • harhakäsitys että lama ei olisi vaikuttanut köyhyyteen ja tulonjakoon • Suomessa muutokset keskimäärin suuria J P Roos 2007

44. Mitä Suomessa tapahtui • hyvinvoinnin kasvu 1980-luvulle • pankkikriisi, Neuvostoliiton romahdus • erittäin syvä lama 1990-1994 • leikkaukset: työttömyys, sairaus, perhe, eläke • seurauksena tuloerojen kasvu, sosiaalisten ongelmien lisääntyminen viiveellä (1990-luvun puolivälissä vielä kehuttiin että hyvinvointivaltio natisi mutta kesti) J P Roos 2007

45. Mitä Suomen perustuslaki sanoo • perustuslain määräys : §19 Oikeus sosiaaliturvaan • Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. • Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. • Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. • Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. J P Roos 2007

46. Toimeentulotuki • laki uudistettu 1997-2000 • peruspäiväraha on pienempi kuin toimeentulotuki mikä aiheuttaa turhaa luukutusta • äärimmäistä niuhottamista joka kohdassa, koska peruspäiväraha maksetaan viikoittain niin pitkäaikaistyöttömiltä vähennetään odotettavissa oleva tuplamaksu • Köyhälle ei yhtään ylimääräistä, mutta toisin päin ei ole väliä: oikeudesta tiettyyn summaan saa aina tinkiä ilman rangaistusta J P Roos 2007

47. Työelämän muutos • Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia • mahtava teos: yli 500 sivua • perusteesi: hyvinvointivaltion turvallisuudesta siirrytty globaaliin hyperkilpailuun, jonka ansiosta työelämä on olennaisesti kurjistunut J P Roos 2007

48. Vaihtoehtoiset kertomukset • kurjistuva kapitalistinen työelämä: fordismi, taylorismi, riisto • vapautuminen raskaasta ruumiillisesta työstä, työn yksilöllistyminen, IT • työn jyrkkä segmentoituminen, pätkätyöt, surkea palkka, vs vakaat työt, hyvä palkka, itsenäinen työ • työstä tulee koti ja kodista työ (Hochschild) J P Roos 2007

49. Työevankeliumi • Saarinen & Sarasvuo: positiiviset mielikuvat työstä, kilpailu, menestys • kaikki on mahdollista jos vain luodaan oikeita mielikuvia • kriisit voi kääntää hyödyksi • täydellinen paneutuminen ja omistautuminen J P Roos 2007

50. Hyvinvointivaltiosta globaaliin hyperkilpailuun • palkkatyöläisen kulta-aika 60-80 luvulla: korkea työllisyys, säännelty työ, turvallisuus, sopiva työvauhti, pienet tuloerot, kohtuulliset voitot • nyt jatkuva olosuhteiden huononeminen: turvattomuus, työn epävarmuus, lisääntyvä rasitus, liialliset henkiset ja ruumiilliset vaatimukset, loputon voitonhimo • Pätkätyöt • Hyvien työpaikkojen siirtyminen matalan palkkatason maihin J P Roos 2007