270 likes | 422 Views
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖTÄ LAHDEN POHJOISELLA ALUEELLA. Anneli Mikkola, koulukuraattori Tuija Louhiniitty, terveydenhoitaja. Lahden pohjoinen alue. Kivimaa alakoulu 396 oppilasta 2 alueellista pienluokkaa yläkoulu 353 oppilasta 1 alueellinen pienluokka. Mukkula
E N D
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖTÄ LAHDEN POHJOISELLA ALUEELLA Anneli Mikkola, koulukuraattori Tuija Louhiniitty, terveydenhoitaja
Lahden pohjoinen alue • Kivimaa • alakoulu 396 oppilasta 2 alueellista pienluokkaa • yläkoulu 353 oppilasta 1 alueellinen pienluokka • Mukkula • alakoulu 463 oppilasta 1 alueellinen pienluokka • yläkoulu 230 oppilasta yhtenäiskouluiksi vuonna 2008 yhteinen koulupsykologi ja –kuraattori
Taustaa • Syksyllä 2005 Kivimaan yläkoulussa huolestuttiin oppilaiden sosiaalisesta ja henkisestä pahoinvoinnista. • Vuoden 2006 alussa koululle kokoontui Kivimaan alueen eri tahojen toimijoita. • Päätettiin aloittaa alueella YAD ry:n ehkäisevän työn alueellisen mallin mukaista toimintaa.
Koulussa kartoitettiin lasten sosiaalisia taitoja ja harrastamista. • Kartoitusten perusteella lapsia ohjattiin kaveritaitoja lisääviin harrastuksiin. • Tavoitteena oli saada myös lasten vanhempia järjestämään yhteistä toimintaa. • Vanhempien mukaan saaminen on ollut suuri haaste.
Vanhemmilta kuultua • ”Vanhemman lapsen kanssa nämä asiat on jo kuultu.” • ”Elämä on kiireistä ja työasiat painaa. Ei jaksa tulla kuuntelemaan samoja juttuja.” • ”Olin siinä edellisessä vanhempainillassa, mutta en viitsinyt nyt tulla.”
Onko yhteistyö pelkästään tiedottamista? • Väite: Vanhemmat tulevat koululle kuuntelemaan asiantuntijoita, eivät osallistumaan. • Perinne: Yhteiskunnalle annetaan 7-vuotias lapsi kasvatettavaksi, ohjattavaksi ja opetettavaksi. Mikä on vanhemman rooli? • Vasta vuodesta 2004 opetussuunnitelmiin on kirjattu yhteistyön periaatteita ja toimintamalleja.
Yhteisöllisyys • Opetussuunnitelman perusteissa puhutaan kasvatusyhteisöjen (koti – koulu) vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. • Voidaanko ajatella, että myös vanhemmat kuuluvat kouluyhteisöön? • Yhteys kasvatuskumppanuuteen.
Dialogisuus Keskinäisen ymmärryksen kehittelyä arvostavassa vuoropuhelussa. (Seikkula & Arnkil 2005)
Ennaltaehkäisevää toimintaa • Hyvällä yhteistyöllä voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä ja helpottaa niiden ratkaisemista. • ”Koko kylä kasvattaa” vanhempien vertaistuki. • Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen opettajan jaksaminen. • Vanhemmuuden tukeminen.
1. luokan suunnitelma • ilmoittautuminen kouluun • yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä • kouluun tutustumispäivä • kouluuntulotarkastukset • Upilan päivä • 1. luokkien omat vanhempainillat ja vanhempainvartit • arviointikeskustelut kevätlukukaudella • yhteinen vanhempainilta huhtikuulla
Tutustuminen • turvallisuus • kuulluksi tuleminen • osallisuus • kohtaaminen (Launonen 2004)
Kouluun ilmoittautuminen • tavoitteena myönteisen ensivaikutelman antaminen • ”Meidän kouluun on kiva tulla!” • jokaisen perheen henkilökohtainen huomioonottaminen ja tervehtiminen • tilaa kysymyksille
Tutustumispäivä koulussa • luokan vanhempien ensitapaaminen • moniammatillisen verkoston ja vanhempien kohtaaminen • vanhemmat jakavat ryhmissä odotuksiaan ja kokemuksiaan • yhteinen keskustelu ryhmäkeskustelujen pohjalta • lopputulos: kaikki tärkeät asiat tulivat esille
Ryhmäkeskustelun aiheet 1.Mitkä asiat ovat vanhemmille tärkeitä yhteistyössä koulun kanssa? - toiveita, odotuksia, pelkoja 2. Miten vanhemmat voivat kotona tukea lapsen koulunkäyntiä? - jaksaminen, arjen käytännöt, turvallisuus
1.Vanhempien toiveita • tiedonkulun varmistaminen yhteiset pelisäännöt • vanhempien keskusteluyhteys keskenään ja koulun/opettajan kanssa • tasavertainen opetus ja tasapuolinen kohtelu • yksilöllisyyden huomioon ottaminen • turvallinen koulumatka ja koulupäivä • opettajan rooli on tärkeä kaikessa
2. Kodin tuki lapsen koulunkäyntiin • säännöllinen elämänrytmi • läksyjen teon valvominen • vanhempien kiinnostuneisuus • lapselle turvallinen ja kannustava kasvuympäristö • rajojen ja sääntöjen asettelu
Verkostoituminen • keskustelu • tavoitteellisuus • toimintatavoista sopiminen • osallisuuden tukeminen (Launonen 2004)
Upilan päivä • Toteutettu yhteistyössä Lahden seurakuntien kanssa jo useita vuosia Upilan leirikeskuksessa. • Toiminnallisessa päivässä ovat mukana oppilaat, opettaja ja vanhemmat. • Uusi käytäntö: luokan vanhempien ja opettajan ryhmäkeskustelu, keskustelun virittäjinä OHR:n jäseniä.
Lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyöllä Kysymykset: • Mitä minä vanhempana voin tehdä? • Mitä me luokan vanhemmat voimme yhdessä tehdä? • Mitä me aikuiset (koti – koulu) voimme yhdessä tehdä/sopia?
Keskustelujen antia • Otan yhteyttä kouluun. Otan yhteyttä toisiin vanhempiin. Yhteystietolista/turvaverkko Vanhemmat voivat kokoontua myös keskenään. • Yhteisvastuullisuus lasten turvallisuudesta. • Tarvitaan kivaa yhteistä tekemistä ja innostusta yhteistyöhön.
Luokan oma vanhempainilta • Upilassa aloitetun keskustelun jatkaminen • toimintatavoista sopiminen • keskustelu luokan arkirutiineista Tavoitteena dialogisuus
Kumppanuus • yhteiset tavoitteet • toimintasuunnitelma • työn jako • vastuu yhteistyössä
Vanhempainilta keväällä • verkostoitumisesta kasvatuskumppanuuteen • palautetta opettajilta vanhemmille ja vanhemmilta opettajille reflektiivisyys • suuntautuminen tulevaisuuteen 2. luokalle siirtymiseen/ suunnitelman kirjaaminen ennakointidialogi: tulevaisuuden muistelu
Lisätietoa aiheesta • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: http://www.oph.fi/info/ops/ • Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 www.edu.fi/julkaisut/laatukuvaus2007.pdf • Launonen & Pulkkinen (toim.) 2004: Koulu kasvuyhteisönä. • Siniharju 2003 (väitöskirja): Kodin ja koulun yhteistyö peruskoulun alkuopetusluokilla (Helsingin yliopiston verkkojulkaisut 2003) • YAD ry:n ehkäisevän työn alueellinen malli: www.hyvakaytanto.fi
Yhteistyö voimavarana • Haasteena on löytää yhteistyölle myönteinen perusvire ja toimintatavat, jotka motivoivat toimimaan yhdessä koko perusopetuksen ajan. • Tavoitteena on, että yhteistyö kannattelee perheen ja opettajan arkea. • Yhteistyö on avointa vuorovaikutusta ja tavoitteellista toimintaa. • Motiivit: • ongelmiin tarttuminen • sosiaalisen verkoston, luottamuksen ja yhteisöllisen tuen synnyttäminen ( Launonen 2004)