1 / 27

Integroidussa torjunnassa raha ei ole kynnyskysymys - uuden oppiminen on?

Integroidussa torjunnassa raha ei ole kynnyskysymys - uuden oppiminen on?. Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus INTO-projekti. Integroitu kasvinsuojelu ei ole aina kalliimpaa kuin kemiallinen torjunta:. Krodel 1996, Gartenbauwissenschaft 1/96, 37-46.

morey
Download Presentation

Integroidussa torjunnassa raha ei ole kynnyskysymys - uuden oppiminen on?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Integroidussa torjunnassa raha ei ole kynnyskysymys - uuden oppiminen on? Irene Vänninen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus INTO-projekti

  2. Integroitu kasvinsuojelu ei ole aina kalliimpaa kuin kemiallinen torjunta: Krodel 1996, Gartenbauwissenschaft 1/96, 37-46

  3. Perustason ks-kustannuksiin vaikuttavat: tuholaispaine (vuosi, vuodenaika, kasvilaji, -lajike, viljelytapa), kasvitiheys, viljelyjakson pituus Torjuntaeliöihin ja –aineisiin kulunut raha kahdella saksalaisella ruusuviljelmällä Horstmann et al. 2006 (in press)

  4. Integroidun kasvinsuojelun kustannusten erityisluonnehdintaa • työkustannusten suhteellinen osuus voi olla suurempi kuin kemiallisessa torjunnassa (tarkkailu ja torjuntaeliöiden levitys) • opetteluvaiheen (1-3 v) kustannukset korkeammat kuin kemiallisen torjunnan, sen jälkeen alenevat (tuholaistilanne stabilisoituu, osaaminen ja kokemus tarkentavat torjuntaa) • mitä suurempi pinta-ala, sitä pienemmät kustannukset per pinta-alayksikkö

  5. Kemiallisen ja IPM:n kustannukset leikkogerberalla: Kalifornia, USA Newman, Robb & Tjosvold, 1999

  6. Leikkoruusun IPM:n kustannusten jaottelu yrityksessä A 5 vuoden ajalta(Saksa): kustannukset laskivat ajan mittaan Oppiminen, tuholaistilanteen tasoittuminen (erit. pitkäikäisissä kasvustoissa) Horstmann et al. 2006 (in press)

  7. IPM:n kustannus laskee pinta-alan suurentuessa Richter 2005, Horstmann et al. 2006 Leikkoruusun IPM-kustannukset suhteessa pinta-alaan, Saksa • torjuntaeliöiden hinta suuret vs. pienet viljelmät • torjuntaeliöpakkausten koko suhteessa viljelmän pinta-alaan (pienillähelpommin ”hukkaa”) • eliöiden postimaksut per pinta-alayksikkö pienemmät isoilla viljelmillä

  8. IPM:n osaamisen kasvu ajan myötä tarkentaa torjuntaa ja alentaa ostotarvikekustannuksia (IPM) Realistinen tavoite kun IPM-osaaminen huipus- saan (ei sis. työkustan- nuksia) (Lepaa HAMK) Kemiall. torjunnan kustannus /m2, sis.työn (2002-06) maistettuaan IPM:n hyötyjä viljelijä pyrkii: • alentamaan kustannuksia nostamalla osaamistasoaan  • alentamaan torjuntaeliöiden levitysmääriä + yhdistämään biotorjuntaan kemiallita valikoivaa torjuntaa • laajentamaan koko pinta-alalle (suuruuden tuomat hyödyt)

  9. Kemiallisen torjunnan yhdistäminen biotorjuntaan alentaa IPM:n kustannuksia Richter 2005

  10. Torjuntaeliöiden tuottaminen paikan päällä alentaa kustannuksia

  11. Työkustannusten alentaminen • automatisoitu torjuntaeliöiden levitys: • punkinlevitysrobotti säästää jopa 80 % työaikaa isoilla viljel-millä käsinlevityk-seen verrattuna http://www.gerberanet.nl/Nieuws_Gerbera.3706+ M58eca509798.0.html IPM:n työkustannus suhteessa kemialliseen torjuntaan riippuu sitä, miten torjunta-aine- ruiskutukset tehdään (manuaalinen ruisku- tus vs. ruiskutusrobotit)

  12. Työkustannusten alentaminen • automatisoitu torjuntaeliöiden levitys: • punkkipuhallin säästää noin 50 % levitysaikaa

  13. Työkustannusten alentaminen • tarkkailun keventäminen: • hoitotöiden yhteydessä • kokemuksen karttuessa ns. näppituntuma paranee ja havainnot tarkentuvat • tutkimukseen perustuvat kynnysarvot ja mahd. vähän työtä vaativat tarkkailumenetelmät: joulutähdellä perättäis-otantaan perustuva jauhiaisten tarkkailu

  14. Kustannusten optimointi IPM:ssa • iterointi: osaamista ja kokemusta kartuttamalla • bioekonomiset mallit optimaalisten torjuntayhdistelmien ja torjunta-ajankohtien valitsemiseksi = kasvinsuojelullisen päätök-senteon automatisoinnin siemen • IPM:n keskeisen taktisen komponentin optimointi

  15. Kukkaviljelyn IPM:n tulevaisuus Suomessa? • INTOssa mukana nyt 22 ha kukka-alasta eli 13 10 %) (kok.ala n. 170 ha) • lisäksi arviolta 5-10 % käyttää IPM:ää jo entuu-destaan • lisäksi joitain IPM-elementtejä mukana arviolta 10 %:ssa kukkapinta-alasta (jokin biologinen torjuntaeliö, erit. sukkulamadot tai kasvualus-tassa elävät petopunkit) • arvio: 28-35 % kukka-alasta käyttää integroitua kasvinsuojelua edes jollain tasolla

  16. Kukkaviljelyn IPM:n tulevaisuus Suomessa? • loput 70 %: • mikä osuus ei katso tarvitsevansa ollenkaan? • mikä osuus hyötyisi IPM:stä, mutta eri syistä ei tunne kiinnostusta? • mikä osuus on kiinnostunut, mutta ei eri syistä ole ryhtynyt tiedon hankintaan tai IPM-kokeiluihin? • mikä osuus seuraa kehitystä ja harkitsee käyttöön-ottoa, jos pioneerien kokemukset osoittautuvat hyödyllisiksi?

  17. Taloudellis-psykologiset lainalaisuudet uuden teknologian käyttöönottoprosessissa • ihmisellä on taipumus karttaa tulojen mahdolliseen alentumiseen johtavaa riskinottoa • epävarmuus uuden teknologian käyttöönoton tuomista hyödyistä vähenee sitä mukaa kuin sen käyttäjien määrä lisääntyy • ihmisen halukkuus uuden teknologian käyttöönottoon kasvaa kun hän näkee kollegoidensa siirtyvän sen käyttöön (naapurivaikutus)

  18. Uuden teknologian käyttöönoton vaiheet syyt c+d syyt a+b käyttöönotto- päätös syyt e+f (jatkuva) käyttö tiedon hankinta kokeilu(t) stop stop stop tiedon hankinta, oppiminen ja kokemuksen kartuttaminen keskeisiä käyttöönottoprosessin alkuvaiheissa

  19. Miksi ei kiinnostusta integroituun torjuntaan tai ei koe tarvitsevansa? (jatkuva) käyttö: tiedon hankinta kokeilu(t) stop •

  20. Kiinnostaa, mutta miksi ei hanki tietoa tai ei aloita kokeiluja (jatkuva) käyttö: tiedon hankinta kokeilu(t) stop

  21. Kiinnostaa kovasti, mutta ei ryhdy kokeiluihin, vaikka ehkä hankkii tietoa (jatkuva) käyttö: tiedon hankinta kokeilu(t) stop odotan ja katson ja miten kokeilut aloittaneiden ja IPM:n käyttöönotto- päätöksen tehneiden käy

  22. Kokeillut, mutta luopunut / käyttöönottopäätös INTOn todellinen vaikuttavuus!? tiedon hankinta (jatkuva) käyttö: kokeilu(t) stop

  23. Kriittisiä tekijöitä IPM:n käyttöönoton laajenemiselle Pioneeriviljelmien pysyminen IPM:ssa ja kustannusten selvittämi- nen IPM-yrityksissä pitkällä aikavälillä - valikoivien torjunta- aineiden saatavuus? -torj.aineiden saatavuus ylipäätään - yleisten tuotantokus- tannusten kehitys? tarjolla olevan tiedon laatu, saatavuus ja levi- tyskanavat? tarjolla olevan neuvon- nallisen tuen saatavuus ja laatu? tiedon hankinta (jatkuva) käyttö: kokeilu(t) informaation hankkimiskust. -kh-työntekijäkunnan rakenne? -kh-yritysten omistaja- rakenne? oppimisprosessin nopeuttaminen ja tehostaminen? -auktoriteettiasiat yrityksessä -resurssit: aika, raha, psykologi- nen turvallisuus kokeiluja tehtäessä -tekemällä oppiminen+muilta oppiminen

  24. Suomi: IPM-intensiteetin mosaiikki: ajallinen ja paikallinen vaihtelu IPM:n syvyydessä - mutta tulee säilymään yhtenä kasvinsuojelu- vaihtoehtona kemiallisen lisäksi ja todennäköisesti laajenemaan + syvenemään nykyisestä

  25. INTO jatkuu vuoden 2007 kesäkuun loppuun - mitä sen jälkeen?

More Related