Erityisopetuksen perusteet ammatillisessa peruskoulutuksessa

1. Erityisopetuksen perusteet ammatillisessa peruskoulutuksessa Erityisen Hyvää – Seminaari Turun ammatti-instituutti 14.3.2013 Simo Uusinoka

2. Nivelvaihe • Opetushallituksen tekemän arvioinnin mukaan 20 % perusopetuksen oppilaista ei ollut saanut lainkaan henkilökohtaista ohjausta. Perusopetuksen ohjaus toimi paremmin lukiokoulutuksen kuin ammatillisen koulutuksen suuntaan.

3. Nivelvaihe • Perusopetuksesta suoraan ammatilliseen koulutukseen siirtyneistä runsas 10 % arvioi olevansa omalla alallaan, noin kolmasosa oli epävarmoja alastaan ja yli puolet sanoi, ettei ollut vielä omalla alallaan. • Tästä näkökulmasta ammatillisen koulutuksen keskeyttämisluvut eivät ole yllättäviä.

4. Eri koulutusmuotojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä Yhteistyö ei aina toimi edes silloin kun perusopetus ja ammatillinen koulutus järjestetään saman koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa. Eri järjestäjien oppilaitosten välinen yhteistyö lienee sitäkin vähäisempää.

5. Monet oppilaiden/opiskelijoiden ongelmat, jotka ilmenevät perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa, itse asiassa alkavat jo varhain ja merkkejä syrjäytymiskehityksestä on nähtävissä jo esiopetusvaiheessa tai perusopetuksen alaluokilla.

6. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 erityisopetusta saavia opiskelijoita ammatillisessa tutkintotavoitteisessa peruskoulutuksessa oli yhteensä 17 550, joista 15 199 (87 %) opiskeli yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa.

7. Milloin erityisopetusta • Kun tavalliset tukitoimet eivät enää riitä • Erityisopetuksen peruste määritellään olemassa olevien tietojen ja kokemusten perusteella

9. Oppilaitoksessa voidaan määritellä erityisopetuksen peruste: • Varsinkin kolmen ensimmäisen syyn kohdalla • Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmat • ADHD ja ADD • Kielelliset vaikeudet • Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt • Sosiaalinen sopeutumattomuus, vaikeat perheolosuhteet, runsaat poissaolot.

10. Määrittely perustuu pedagogiseen havainnointiin ja moniammatillisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

11. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen • Perustuu aina arvioinnille – diagnoosi – pedagoginen arvio • Miten ominaisuus vaikuttaa nuoren opetukseen ja oppimiseen? • Testit • LUKI • Matematiikka • Kielet • Neuropsykologiset testit Huomaa -> ”testiväsymys”

12. Testit eivät opetusta ja oppimista kovin paljoa auta ellei samalla huolehdita siitä, mitä tehdään testaamisen jälkeen Millainen on se tekemisen prosessi, mikä testaamista seuraa? Määrittely Kirjaaminen

13. Opettajat ovat pedagogisen havainnoinnin ammattilaisia Luota havaintoihisi! Puhu havainnoistasi opiskelijan kanssa – ihmiset ovat yleensä oman asiansa asiantuntijoita – vanhemmat Havainnointi

14. Havainnoinnin kautta sopeutetaan opetustyyliä opiskelijan tarpeen mukaiseksi • Usein tapa toimia tai opettaa muuttuu automaattisesti = opettajan ammattitaito • Joskus toimintaa pitää arvioida havainnoinnin pohjalta tarkemmin => Opiskelija arvioi myös itse omaa osaamistaan ja tuen tarvettaan.

15. Tuen/ohjaamisen tarpeen arviointi (Valtakunnallinen työpajayhdistys, mukaillen) • Keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus. • Opiskelija pystyy seuraamaan annettuja ohjeita. • Opiskelija jaksaa keskittyä tehtäviinsä • Opiskelija huomioi yksityiskohdat ja on huolellinen tehtävissään. • Hän huolehtii tavaroistaan, eikä unohtele esineitä • Osaa suunnitella omaa toimintaansa • Opiskelija saa aloitettua työn / tehtävän itsenäisesti

16. Opiskelija saa tehtyä aloittamansa tehtävän loppuun asti • Hän hahmottaa siihen kuluvan / kuluneen ajan • Opiskelija käyttäytyy rauhallisesti eikä häiritse muita • Kädentaidot ovat riittävät tehtävien suorittamiseen • Osaa valita oikeat työvälineet • Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa/ taitoa uuteen asiaan.

17. Keskittymisen ja tarkaavuuden lisäksi havainnoidaan myös Lukemista ja laskemista sekä sosiaalista vuorovaikutusta. • Havainnointiasteikko • Tarvitsee paljon ohjausta • Tarvitsee jonkin verran ohjausta • Suoriutuu hyvin

18. Joitakin pieniä keinoja: • Opeta opiskelutekniikkaa • Ohjaa opinnoissa • Ota huomioon, että opiskelijalla saattaa olla todella huonoja opiskelukokemuksia taustallaan. • Miettikää yhdessä opiskelijan omimpia tapoja oppia

19. Konkretisoi ja näytä -> on monta tapaa oppia • Kaikki mahdolliset tekniset apuvälineet voivat olla käytössä…nauhoittaminen, kuvaaminen…tietokoneen käyttäminen… • Aikaa ja lisäaikaa • Suulliset tentit • Kuuntelu ja muistiinpanot eri aikaan • Iso fonttikoko, lyhyet rivit, kapeat palstat • Ei liikaa muistettavaa kerralla

20. Liikkuminen tunnilla voi jollekin olla välttämätöntä oppimisen kannalta -> miten se ei häiritsisi muita? • Yhteenveto käsitellystä auttaa hahmottamaan kokonaisuutta • Ihmiset ovat kehuvetoisia -> muista kannustaa ja kehua

21. Haasteita • Erityisen tuen tarpeessa olevien tunnistaminen • Realistisuus tavoitteissa ja kriteereissä • ”Saavuttamattomat tavoitteet” • Vaivannäön ja totutusta poikkeamisen välttämättömyys -> uudet tavat ja käytännöt • Kaikki lähtee vahvuuksista

22. Linkkejä • http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/40325/HAMK_AmmatillisenOpettajanKasikirja.pdf?sequence=1 • http://www.aeo.fi/wordpress/wp-content/uploads/2012/11/tammikuu-onnistunut-opetus.pdf • http://www.oph.fi/download/140544_Selvitys_ammatillisesta_erityisopetuksesta.pdf