Hyvinvointivaltio ja vapaaehtoistyö osana kansalaisyhteiskuntaa

1. Hyvinvointivaltio ja vapaaehtoistyö osana kansalaisyhteiskuntaa Sakari Möttönen 24.11.2011

2. Hyvinvointivaltio ja kansalaisyhteiskunta • Hyvinvointivaltio on valtiomalli, jossa julkisella vallalla on laaja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista, jota toteutetaan järjestämällä palveluja ja tekemällä tulonsiirtoja • Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa kansalaisten omalla toiminnalla on tilaa ja mahdollisuuksia ja jossa kansalaiset voivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja julkiseen hallintoon • Vilkas järjestötoiminta ja vapaaehtoistyö on toimivan kansalaisyhteiskunnan

3. Kaksi selitystä hyvinvointivaltion ja kansalaisyhteiskunnan suhteesta • Julkinen valta on ottanut liikaa vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista ja vähentänyt kansalaisten omaa vastuuta ja kansalaisten vastuuta toisista ihmisistä, minkä vuoksi kansalaisyhteiskunnan toimintapiiri on kaventunut (uusliberalismi) • Kansalaiset ovat ulkoistaneet oman vastuunsa julkiselle vallalle • Hyvinvointivaltio heikentää kansalaisyhteiskuntaa ja vähentää vapaaehtoistyötä • Antamalla tilaa markkinoille ja vetäytymällä tehtävistä valtio luo tilaa kansalaisten vapaalle valinnalle ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa • Julkisen vallan laaja hyvinvointivastuu vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta luomalla yhteiskuntaan eheyttä ja sellaista perusturvallisuutta, joka on edellytyksenä kansalaisten osallistumiselle ja aktiiviselle vapaaehtoistoiminnalle • Vapaa markkinatalous vähentää yksilöiden välistä solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta • Hyvinvointivaltion rapautuminen vähentää myös kansalaisyhteiskunnan toimivuutta

4. Kansalaisyhteiskunta ja julkinen talous • Julkista taloutta voidaan supistaa siirtämällä tehtäviä kansalaisyhteiskunnalle (esim. vapaaehtoistyön vastuulle) • Keskeinen kysymys: Miten järjestöt ja vapaaehtoistyö voivat korvata julkisen sektorin työtä? • Kyse on vastuun ja tehtävien siirrosta kansalaisille • Toimiva kansalaisyhteiskunta ja vilkas vapaaehtoistyö lisää kansalaisten hyvinvointia ja vähentää hyvinvointivajeiden aiheuttamaa rasitusta julkiselle taloudelle • Keskeinen kysymys: Miten vapaaehtoistyö parantaa ihmisten hyvinvointia? • Kyse on edellytysten luonnista, yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta

5. Kansalaismielipide • Hyvinvointivaltio saa kansalaisten laajan kannatuksen • Hyvinvoinnin lisääntyessä kansalaisten auttamishalu kasvaa • Kansalaiset katsovat, että hyvinvointipalvelujen tuottaminen kuuluu julkiselle sektorille • Sosiaalisen tuen tuottamisen ja vapaaehtoistyön osalta katsotaan, että ne eivät ole julkisen hallinnon tehtäviä vaan ne sopivat paremmin järjestöjen tehtäviksi • Kansalaiset ovat sitä mieltä, että ihmisten pitäisi huolehtia nykyistä enemmän kanssaihmisten hyvinvoinnista

6. Julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan suhde • Suomessa julkisella sektorilla ja kansalaisyhteiskunnalla on ollut kiinteä suhde • Valtion syntyyn vaikuttivat voimakkaasti kansallisuusaate, työnväenliike ja kirkolliset liikkeet • Kuntahallinto on syntynyt kansalaisyhteiskunnan perustalle • Paikallishallinto rakentui kuntalaisten vapaaehtoiselle osallistumiselle eli ns. maallikkohallinnolle • Järjestöt aloittivat tuottaa monia hyvinvointipalveluja, jotka sitten siirtyivät kuntien tehtäväksi • Kilpailuyhteiskunta uhkaa julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta • Kuntahallintoa uudistetaan valtion tiukentuvalla ohjauksella • Järjestöistä tehdään elinkeinotoimenharjoittajia ja palvelutuotanto-organisaatiota • Järjestöjen toimintaedellytyksiä kavennetaan kilpailuttamisvelvoitteen ja verotuksen kiristämisellä

7. Hyvinvointivaltion hyvä kehä • Hyvinvointivaltio vähentää eriarvoisuutta, vähentynyt eriarvoisuus lisää sosiaalista pääomaa, sosiaalinen pääoma lisää kansalaisten hyvinvointia, jonka seurauksena hyvinvointivaltio saa kansalaisten kannatuksen (Hagfors ja Kajanoja 2010) • Kansantulon kasvu länsimaissa enää lisää hyvinvointia • Kansalaisten eriarvoisuus (tuloeroilla mitattuna) lisää hyvinvointiongelmia (Wilkinsson ja Pickett 2010) eriarvoisuus kasvattaa eroja ihmisten sosiaalisessa asemassa ja vähentää yhteiskunnan eheyttä.Tuloerojen tasaaminen vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta ja luo edellytyksiä myös vapaaehtoistyölle. • ”Tuloerot rapauttavat yhteiskunnan demokraattista luonnetta” (Nobelisti Joseph Stiglitz, HS 24.11.2011)

8. Julkinen vallan ja auttamishalun suhde • ”Kansalaisyhteiskuntaan kuuluva auttamishalu (ja vapaaehtoistyö) ja hyvinvointivaltio ovat vastavuoroisesti toisiaan tukevia tekijöitä” • ” Yhteisöllistä luottamusta (sosiaalista pääomaa) rakentuu, mikäli julkinen valta tukee systemaattisesti altruismiin kasvattavia, oikeudenmukaiseksi koettuja, onnellisuutta mahdollistavia ja lähimmäisyyden arvoa edistäviä institutionaalisia rakenteita” • (vapaasti tulkiten Pessi ja Saari 2008)

9. Julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan suhde vapaaehtoistyössä • Mahdollisuus vapaaehtoistyöhön ja vapaaehtoistyön määrä ovat merkki luottamuksellisista yhteisöitä, sosiaalisesta pääomasta ja kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta • Julkisen hallinnon kannattaa tukea ja luoda edellytyksiä ja suotuisia olosuhteita vapaaehtoistyölle, koska julkinen hallinto ei itse kykene tekemään vapaaehtoistyötä ja tuottamaan vertaistukea samalla tavalla kuin kansalaisyhteiskunta. • Vapaaehtoistyö ja vertaistuen tuottaminen edellyttävät myös organisoitua ja johdettua toimintaa, jossa julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyö on erityisen tärkeä. (Tästä kertoo Annen ja Sarin kirja erinomaisella tavalla).