ORGANISAATIOKULTTUURINÄKÖKULMA

2. ORGANISAATIOKULTTUURINÄKÖKULMA Pauli Juuti

3. ORGANISAATIOKULTTUURIN KÄSITE Kulttuurilla tarkoitettiin muinoin maanviljelyä Hengenviljelystä käytettiin sanaa sivistys 1800-luvulla kulttuuri sanaa alettiin käyttää sivistyssanan rinnalla 1940-luvulla kulttuurin käsitteestä oli tullut eräs yhteiskuntatieteiden kivijaloista Yrityskulttuuria on tutkittu 1950-luvulta lähtien Selznickin institutionalisoitumisprosessi: * muodolliseen organisaatioon syntyy vähitellen vuorovaikutuksen kautta pelisääntöjä, joita ohjaavat uskomukset * rationaalinen järjestelmä muuntuu sosiaaliseksi järjestelmäksi Yrityskulttuuria on alettu tutkia kiihtyvällä vauhdilla vasta 1970-luvulla

4. YRITYSKULTTUURIN TUTKIMISEN YLEISTYMISEN SYITÄ • Tarvittiin uusia, syvällisempiä malleja ihmisen työkäyttäytymisen selittämiseksi • Japanilaisen kilpailukyvyn taustalla eivät olleet pelkästään tekniset ja rakenteelliset tekijät • Strategioiden käyttöönottoon liittyi usein vaikeuksia, joita pyrittiin tutkimaan • Avoimien systeemien teoria ja eliömaailmaan liittyvät analogiat eivät enää riittäneet • Positivistiseen tieteen traditioon oltiin tyytymättömiä • Pyrittiin kiinnittämään huomiota ihmisten uskomuksiin, vuorovaikutukseen, kieleen ja merkityssisältöjen luomiseen

5. KULTTUURIN KÄSITE 1. Kuvailevat käsitteet: - monimutkainen kokonaisuus - koostuu tavoista ja tottumuksista 2. Historialliset käsitteet: - historiallisten prosessien kautta syntyneet käyttäytymismallit - sosiaalisen merkityssisällön ja sosiaalisen perinnön välittäjä 3. Normatiiviset käsitteet: - normit, arvot ja ihanteet 4. Psykologiset käsitteet - sopeutuminen ja oppiminen 5. Elämäntapoihin liittyvät käsitteet 6. Symboliset käsitteet: - artefaktit - symbolit

6. ORGANISAATIOKULTTUURI - Organisaatio on kulttuuri - Kulttuuri on identiteetin lähde - Kulttuuri mahdollistaa päämääriin sitoutumisen - Kulttuuri ylläpitää sosiaalisen järjestelmän tasapainoa - Kulttuuri on merkityssisällön luoja

7. YRITYSKULTTUURI VAIKUTTAA - Siihen miten ihmistä johdetaan - Siihen miten työt organisoidaan - Siihen miten yrityksen liiketoiminnan päämäärät saavutetaan - Siihen mitä tavoitteita asetetaan ja mihin sitoudutaan

8. KULTTUURI Ajatuksel- lisena järjes- telmänä Sosiaalisen järjestelmän osana Kulttuuria tutkitaan Kulttuuri on samanaikaisten tapahtumien kautta Ajallisten prosessien kautta tulosta ihmisten ajatuksista ihmisten mielissä Strukturaalis- funktionaalinen (Radcliffe-Brown) Historiallinen tai ekologisesti sopeutuva (mm. Rappoport) Kognitiivinen (Goodenough) Strukturalistinen (Levi-Strauss) Symbolinen (Geertz) Funktionaalinen (Malinowski)

9. PSYKODYNAMIIKKA - Freudilainen kulttuuritutkimus esim. Kets de Vries - Jungilainen kulttuuritutkimus esim. Mitroff - Kleinilainen kulttuuritutkimus esim. Bion, Mentzies - Eriksonilainen kulttuuritutkimus esim. Baum - Kohutilainen kulttuuritutkimus esim. Schwartz - Sosiaalipsykologinen ja viestinnällinen kulttuuritutkimus: symbolinen interaktionismi esim. Mead

10. KULTTUURIN TASOT: (Schein) IHMISTEN TEKEMÄT ESINEET JA TOIMINNOT - TEKNIIKKA - TAIDE - TIEDE - NÄKYVÄ TOIMINTA Näkyvä kulttuuri ARVOT Piilossa oleva kulttuuri PERUSOLETUKSET

11. IHANTEELLISTUMISPROSESSI 3. Ihanteellistuminen 2. Onnistumisen kollektiivinen kokemus 4. Arvojen ja symbolisen kentän vakiintuminen 1. Erityislaatuisen osaamisen käyttäytyminen 5. Kiinteys ja tehokkuus

12. ARVOT ARVOJEN KÄSITTEESTÄ EI OLLA YKSIMIELISIÄ Sosiaalisia systeemejä luonnehtii aina arvosysteemin laitostuminen. Sosiaalisen systeemin toiminnan perusedellytys on ylläpitää tuon arvojärjestelmän kiinteys ja laitostuminen (Parsons) ARVOT OVAT: - Ympäristöstä opittuja valintataipumuksia, - Yhteisön päämääristä johdettu, toivomuksen luonteisia ROKEACH: Arvot ovat pysyvää laatua olevia uskomuksia, jonka mukaan käyttäytymistapa tai olemassaolon päämäärätila on joko henkilökohtaisesti tai sosiaalisesti toivottavaa ARVOT KUVAAVAT JONKIN ASIAN MERKITYSTÄ

13. SYMBOLIT - Yhdistävät asioita kokonaisuuksiksi - Ilmaisevat monimutkaisia asioita, joita on muutoin vaikea viestiä - Kuvaavat koetun abstraktilla tasolla - Ovat subjektiivisia merkityksiä, jotka ovat yhteisiä yhteisössä - Ovat todellisuuden heijastumia ihmisten mielissä tai vertauskuvia todellisuudesta - Kuvailevat tunteita, joita on ollut niissä tilanteissa, missä on oltu - Voivat olla sanallisia, toiminnallisia tai materiaalisia

14. JUHLAT, RIITIT JA RITUAALIT Rituaalit ovat yksityiskohtaisia, aina samanlaisina esiintyviä käyttäytymistapoja Riitti on suunniteltu, dramaattinen tapahtumasarja, joka kytkee useita kulttuurillisia tuotteita yhteen Juhla on useiden riittien sarja, joka esiintyy yhdessä tilanteessa

15. MYYTIT - Kertomuksia, jotka eivät tarvitse olla totta - Osoittavat kulttuurissa arvostetun ratkaisun ongelmaan - Ilmaisevat merkityssisältöjä - Edustavat monien sukupolvien kokemusten summaa - Voimakkaita mielikuvia, jotka ilmentävät ihanteita ja vaikuttavat koko persoonallisuuteen (esim. sankaritarinat) - Epätäydellisen informaation oloissa auttavat jäsentämään maailmaa - Esittävät yksinkertaistetun kuvan todellisuudesta

16. MYYTIT MUUTTUVAT • Ympäristön muutoksen seurauksena • Jos ympäristö on muuttunut radikaalisti, • ei voida toimia entisen logiikan varassa • 2. Kapinan kautta • Esiintyy kilpailevia näkemyksiä. Entiset tarinat on hylättävä • 3. Entinen myytti muuntuu sisältä käsin • Myytin sisään rakentuu kritiikkiä sitä itseään kohtaan. • Myytti edellyttää, että todellisuutta on uusittava • 4. Pelon ja ahdistuksen vuoksi • Ihmiset pelkäävät niin paljon tulevaisuutta, että haluavat uusia • jokaisen osan entisestä myytistöstä

17. DYERIN MALLI YRITYSKULTTUURIN MUUTOKSESTA 2. Ja symbolisen kentän osat sekä niihin liittyvät uskomukset rakoilevat 3. Jos syntyy uusi johtajuus rat- kaisemaan kriisiä 1. Kriisi asettaa kyseenalaiseksi johtajan kyvyt ja toimintatavat Kulttuuri ja siihen liittyvä symbolinen kenttä 5. Jos kriisi ratkeaa uusille johtajille annetaan ansio sen ratkaisemiseksi, syntyy uusi valtaeliitti 6. Uusi kulttuuri ja siihen liittyvä symbolinen kenttä 4. Syntyy ristiriita uuden ja vanhan johtajuuden välille (Dyer, 1985, 211)

18. TARINALLISUUS on kahdenlaisia tarinoita • pieniä tarinoiden sirpaleita • juonellisia tarinoita Tarinat ovat vaikuttamisen väline, koska ne • liittävät järjen ja tunteet • sallivat eletyn avautuvan tulossa olevaan • mahdollistavat monimutkaisuuden • kytkevät ristikkäisiä aineksia yhteen • tuovat meidät elämisen kentälle

19. MIKSI TARINOITA? Rationaalinen puhe ei vetoa kehenkään • kuka innostuu tavoittelemaan miljoonia euroja? Tarinat toimivat esimerkkeinä Tarinat liittävät yhteen sen kuka teki, milloin ja mitä Ihmisillä on omia unelmia, jotka tulevat esille vain tunnepitoisen tekstin kautta • Martin Luther King: Minulla on unelma • Platonin tarinat elävät edelleen, koska ne avasivat elämän monimutkaisuutta

20. TARINAT JÄSENTÄVÄT • Tarina kertoo tapahtumien molemmat puolet liittäen ihmiset elämän paradokseihin • Tarinat ovat henkisiä ohjelmia, joita käytämme eri tilanteissa tarina korostaa asian jotakin puolta • Tiedosta tulee viisautta kun asia-aines liittyy tarinan kautta yhteen • Tarina auttaa tulkitsemaan, se sisältää merkityksiä

21. TARINAT Tapahtuman selostus Legenda Myytti Fiktio ”Tosiasiat” ”Kuvitelmat”

22. TARINAN JUONIVAIHTOEHTOJA Nouseva Laskeva Sankaritarina Tragedia Romanssi Komedia