Miten huippuyksikkö tehdään ja miten siellä työskennellään?

1. Miten huippuyksikkö tehdään ja miten siellä työskennellään? Ralph-Johan Back Åbo Akademi

2. Meta-taso • järjestäjien antama otsikko • huippuyksiköllä voidaan tarkoittaa • Suomen Akatemian huippuyksikköä, tai • alansa huippuun kuuluvaa tutkimusyksikköä • ongelma ajankohtainen • Akatemian huippuyksikköhaku • yleinen tarve kehittää tutkimusympäristöjä

3. Oma kokemus • johtanut kaksi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä • TUCS 1994-2002 (huippuyksikkö 1995-1999) • FMIP (Formal Methods in Programming) 2002-2007 • osallistunut neljään kansainväliseen tietotekniikan tutkimuksen arviointiin • Suomen Akatemian tietotekniikan arviointi 1988 (arvioitava) • Ruotsin tietotekniikan koulutuksen ja tutkimuksen arviointi 2001 (arvioija) • Alankomaiden tietotekniikan tutkimuksen arviointi 2003 ja 2004 (arvioija) • lisäksi lukemattomat oman yksikön ja tutkimustyön arvioinnit 1984--

4. Mikä on huippuyksikkö • Tutkimuksen huippuyksikkö (Suomen Akatemian määritelmä): • koostuu yhdestä tai useasta korkeatasoisesta tutkimusryhmästä muodostaen tutkimus- ja tutkijankoulutusyksikön, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä tai lähellä sitä. • Yksiköllä on selkeät yhteiset tutkimukselliset päämäärät sekä yhteinen johto. • Ei vielä määrittele mikä on korkeatasoinen tutkimusryhmä

5. Kannattaako olla huippuyksikkö • plussat • maine on hyvä • tutkimusyhteisöllä on hyväksytty yhteinen tavoite • näytön paikka, kannustaa työhön • pitkäjännitteisempi rahoitus • kasvu lisääntyneenä yliopiston tukena ja TEKESin tukena • nolla • Akatemian kokonaisrahoitus pysyy suurin piirtein samalla tasolla • miinukset • rajoituksia SAn hauissa (ei saa hakea toukokuun rahoja) • oltava tarkkana siitä kuka kuuluu huippuyksikköön

6. Miten huippuyksikkö tehdään • Louekosken päätelmä: huippuyksikköä ei tehdä vaan se kasvaa esiin (pitkällisen työn tuloksena) • onnistunut tutkijarekrytointi on perusedellytys • yritettävä luoda mahdollisimman hyvä tutkimusympäristö • panostettava tehokkaaseen ohjaukseen • nostettava omaa häntää (julkaisustrategia) • luotava oma profiili, josta tulee tunnetuksi

7. Mikä on korkeatasoinen tutkimusyksikkö • Millä kriteereillä tutkimusyksikköä arvioidaan • Suomen Akatemian arviointikriteerit • Alankomaiden kansainvälisen arvioinnin kriteerit • SAn huippuyksiköiden valinnassa käytetään kansainvälisiä arvioitsijoita • yleensä kriteerit ovat melko samanlaisia eri arvioinneissa

8. Suomen Akatemian arviointikriteerit • Yksiköitä arvioidaan suhteessa oman tieteenalansa kansainväliseen tasoon • Arviointiperusteita ovat • tutkimus- ja toimintasuunnitelma • tutkimusympäristö ja menestys tutkijankoulutuksessa sekä • tutkijoiden tieteelliset ansiot ja tulokset

9. Alankomaiden tietotekniikan tutkimuksen arviointi 2003-2004 • Kaikki tietotekniikan laitokset ja tutkimusohjelmat arvioitiin • Yhteensä 10 yliopistoa ja noin 50 tutkimusryhmää arvioitavana • Kaksi kansainvälistä arviointiryhmää • Ensimmäisen arvioinnin tulokset juuri julkaistu, toisen arvioinnin tulokset eivät vielä julkisia

10. Arvioinnin perustana ollut materiaali • Arvioitava yksikkö tekee raportin jossa se kuvaa omaa toimintaansa • Lopussa ryhmä tekee SWOT-analyysin omasta toiminnasta • Arviointiryhmä keskustelee yksikön kanssa raportin pohjalta • Arviointiryhmä laatii raportin jokaisesta yksiköstä • Raportti sisältää myöskin numeerisen arvion (arvosanat) yksikön tuloksellisuudesta

11. Arviointikriteerit • Alankomaiden arvioinnissa käytetty arviointikaavake • tärkeimmät kohdat • arviointiskaala

12. SWOT analyysi • Vahvuudet (strengths) • Heikkoudet (weaknesses) • Mahdollisuudet (opportunities) • Uhat (threats) • Yhteenveto (analysis)

13. Itsearviointi • Samaa kaavaketta pystyy itse täyttämään oman tutkimusryhmän osalta • Paljastaa nopeasti ongelmat • SWOT-analyysi hyvä lisäapu: missä ovat omat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

15. Historiikki • Programming methods group • TUCS • CREST

16. Mitä huippuyksikössä tehdään • CRESTin toiminnan esittely (eri kalvosetti)

17. Onko huippuyksiköksi tuleminen hyvä tavoite • Ei yleensä kannata asettaa tavoitteeksi olla N:n parhaan joukossa • onnistuminen riippuu liika toisten toiminnasta ja kilpailusta • Parempi tavoite on olla mahdollisimman hyvin toimiva tutkimusyksikkö • työ tekijänsä palkitsee • Joskus työstä palkitaan, useimmiten ei • itseisarvo ei saa olla liian paljon kiinni siitä miten muut arvioivat tehtyä työtä

18. CREST • tutkimusalat • yksiköt • CoE vs CREST • Gaudi

19. Tutkimussuunnat: • formaalit menetelmät yleisesti • perustukset • laajennukset • työkalut • prosessit • sovellutukset

20. Matriisi: • laboratoriot • tutkimussuunnat

21. Stepwise feature introduction (inkrementaalinen ohjelmointi) • tutkinmusongelma • projektiryhmä • tehtävät • osaprojektit • teoria • ohjelmointiympäristö • case tutkimukset • testausstrategia • ohjelmointikielten tuki • työskentelymenetelmä

22. Gaudi software factory • työskentelymenetelmä • ongelma

23. High-school math • työskentelymenetelmä • ongelma etc.

24. Yleisiä neuvoja tohtoriopiskelijoiden ohjaamisesta • pieni ryhmä tutkijoita yhdessä yhden asian kimpussa • kaksi tai useampi eri aihe • kaksi ohjaajaa (pää ja kakkosohjaaja, mutta ei muodollinen ja todellinen ohjaaja) • kirjoitetaan artikkelit yhdessä • selkeät tavoitteet, esim. 4-6 kansainvälistä konferenssijulkaisua, jokunen aikakausisarjajulkaisu • yhtenäinen aihe

25. Miksi ohjaus • opiskelija • apua tehtävän määrittelyyn • johdatus tutkimusalaan • tieteellinen arviointi (mikä on hyvä, mikä huonoa) • uusia ideoita, konkreettisia tehtäviä • kontaktiverkko • julkaisustrategia ym • ohjaaja • apua tutkimuksen suorittamisessa • yhteisjulkaisuja • uusia ideoita • teorian soveltaminen käytännössä • keskusteluforumi, kritiikki • apua julkaisemisprosessissa • summa sumarum: • yhteistyö josta molemmat hyötyvät • jos vain toinen hyötyy, niin tulosta ei synny • esim muodollinen ohjaus on heikko toimintamalli

26. Kansainvälisyys • tilanne TUCSissa • tilanne CRESTissä, selityksiä • miten rekrytoidaan jatko-opiskelijoita kansainvälisesti

27. Miten siellä työskennellään • organisointi • johtaminen • tavoitteet • tohtoriopiskelijat • post docit • seminaarit • projektityö

28. Tutkimus- ja toimintasuunnitelma (1) • tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, merkittävyys, innovatiivisuus ja vaikutus tieteen kehitykseen • huippuyksikkötoiminnan lisäarvo ja synergiaedut verrattuna toimimiseen erillisinä ryhminä ilman yhteistä johtoa • tutkimusryhmien rakenne ja tutkijoiden keskinäinen työnjako • tutkimusryhmien tutkijoiden yhteistyö yhteisten päämäärien saavuttamiseksi • ko. alalle ominainen kriittinen massa • yksikön systemaattinen kansainvälinen yhteistyö (ml. yritysyhteistyö) • yksikön kotimainen yhteistyö (ml. yritysyhteistyö) • yksikön johtaminen ja hallinnointi

29. Tutkimus-ja toimintasuunnitelma (2) • tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus (ml. patentit) • yksikön vaikutus lähiympäristönsä tutkimusvalmiuksien kehittämiseen sekä osaamisen siirtäminen yksikön ulkopuolelle • tilat, instrumentointi, erikoislaitteistot, kirjastot ja muu infrastruktuuri • tutkimustoiminnan integraatio taustaorganisaation tutkimus- ja toimintastrategioihin • taustaorganisaation sitoutuminen yksikön tukemiseen

30. Menestys tutkijankoulutuksessa • osallistuminen tutkijakoulujen toimintaan • tutkijaopiskelijoiden ohjauksen järjestäminen ja muut tutkijankoulutuksen käytännön järjestelyt • ohjaajien aikaisempi tuloksellisuus tutkijoiden kouluttajina • jatko-opiskelijoiden ja ohjaajien määrät (suhde)

31. Tutkijoiden tieteelliset ansiot ja tulokset • tieteellisen tuotannon laatu, määrä ja kohdentuminen (erityisesti julkaisut kansainvälisesti arvostetuissa sarjoissa) • tutkijoiden asema alansa kotimaisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa • tutkijoiden liikkuvuus kotimaassa ja ulkomailla alan johtavissa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa tai yrityksissä.

32. Huippuyksikköfilosofia Korkeatasoinen, hyvin resurssoitu ja johdettu tutkimus ja luova tutkimus - ja tutkijankoulutusymp ä rist ö Kansainv ä lisesti kilpailukykyinen Kansainv ä list ä vetovoimaa ja n ä kyv ä tutkimus Hyv ä n kierre Uusia innostuneita ja Uusia henkisi ä ja lahjakkaita opiskelijoita aineellisia voimavaroja Uutta tietoa ja Uusia, innovatiivisia osaamista avauksia