Näkövammaiset opiskelijat ja IT-ratkaisut

1. Näkövammaiset opiskelijat ja IT-ratkaisut Esteettömyys kuuluu kaikille –seminaari 7.5.2009 Sari Kokko

2. Mitä näkövammainen käyttäjä tekee eri tavalla kuin ns. tavallinen käyttäjä? • Tarvitsee apuvälineitä • Hahmottaa kerralla vain osan ruudusta • Käyttää yksilöllisiä näytön värien ja fonttien asetuksia • Käyttää tietokonetta näppäimistöltä • Ei havaitse helposti tekstin korostuskeinoina käytettyjä värejä, fontteja tms. • Ei voi hyödyntää nettikahviloita, kirjastoja tai oppilaitosten atk-luokkia

3. Kuka on näkövammainen? • Näkövammainen on ihminen, jolla näkökyvyn alentumisesta on huomattavaa haittaa arjessa. • Näkövammainen ei ole ihminen, jonka näkö voidaan korjata silmälaseilla normaaliksi, tai jolla on toisessa silmässä normaali näkö. • Suomessa n. 80 000 näkövammaista • Alle 18-vuotiaita n. 1 000 – 1 500 • Työikäisiä n. 10 000 • Sokeita n. 10 000 ja heikkonäköisiä n. 70 000

4. Näkövammaiselle tavallista hankalampia tilanteita • Liikkuminen vieraassa ympäristössä • Tavallisen tekstin lukeminen • Graafiset symbolit, kuvat ja kaaviot • Graafiset käsitteet (esim. 3d) • Esineiden muodot (esim. hymiöt) • Värit

5. Tietotekniikan kanssa käytettävät apuvälineet • Ruudunlukuohjelma • Pistenäyttö • Suurennusohjelma • Daisy-kirjojen kuuntelulaite • Skanneri ja tekstintunnistusohjelma • Pistekirjoitustulostin • Digisanelin • Näkövammaisille opiskelijoille apuvälineet tulevat pääasiassa Kelan myöntäminä

6. Miten apuvälineet toimivat? • Käyttö perustuu näppäinkomentoihin ja käyttäjän mukaan jonkin verran tai ei lainkaan hiiren käyttöön • Kuuntelee tietokoneen tapahtumia • Seuraa ikkunan kohdistusta • Välittää ruudulla olevan tiedon käyttäjälle puheena, pistekirjoituksena tai suurennettuna tekstinä

7. Näkövammaiset ja Internet • Samat selaimet kuin muillakin • Ruudunlukuohjelmalla on käytettävissä vain teksti-informaatio • Internet lisännyt tiedonsaantimahdollisuuksia • Sivustojen esteettömyys ja käytettävyys • Erilaisten Internetissä olevien palvelujen esteettömyys

8. Sivustojen yleisimmät ongelmat • PDF-tiedostot • Flash-esitykset (ei ole esteetöntä flash-esitystä) • Alt-tekstien puuttuminen • Käyttöliittymän skaalautumattomuus • Sivujen automaattinen päivitys • Sivuston tuottamisessa ei ole ajateltu esteettömyyttä

9. Miten tehdä esteettömät verkkosivut? • Suunnittele ja toteuta sivustot alun perin esteettömiksi • Mieti käytettävyyttä • Erota sivuston rakenne ja ulkoasu toisistaan • Validoi sivut • Käyttäjätestaukset

10. Mitä on hyvä muistaa? 1/2 • Sivustojen toimivuus näppäimistöltä • Title-elementti • Siirtymälinkit • Linkkien nimien kuvaavuus • Kuvat ja kuvalinkit (alt-tekstit) • Multimedia

11. Mitä on hyvä muistaa? 2/2 • PDF-tiedostot ja -lomakkeet • Mahdollisuus muuttaa värejä, fonttikokoa ja fonttityyppiä • Asiasisällöllisten painotusten ilmaiseminen eri tavoilla • CSS-tyylitiedoston käyttö

12. Oppimisympäristöt • Moodle ym. • Monesti hankalia apuvälineiden kanssa • Ongelmia tiedostettu, mutta kehitystyön etenemisestä ei ole tietoa

13. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia • Mobiili tiedonsaanti ja käytettävyys apuvälineillä • PDF ja flash • Puheen tunnistus • Uhkana kosketusnäytöt, entistä suurempi graafisuus • Tavoitteena helppokäyttöisyys

14. Mistä lisätietoja? • W3C/WAI: http://www.w3.org/WAI/ • Näkövammaistahojen testausohjeet: http://www.nkl.fi/tietoa/esteettomyys/testohje.htm • JHS129 -suositus: http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs129 • Celia Näkövammaisten Kirjasto: www.celialib.fi • Daisy-consortio: www.daisy.org • Microsoftin esteettömyyssivusto: http://www.microsoft.com/enable/ • Freedom Scientific: http://www.freedomscientific.com • Dolphin: http://www.yourdolphin.com • Nuance Talks: http://www.nuance.com/talks/