1 / 13

Virtavesikunnostusten vaikuttavuuden seuranta

Virtavesikunnostusten vaikuttavuuden seuranta. Pauliina Louhi Vesistökunnostusverkoston seminaari. Mikä on kunnostuksen tavoite?. U.S. National Research Council (1992):

aldan
Download Presentation

Virtavesikunnostusten vaikuttavuuden seuranta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Virtavesikunnostusten vaikuttavuuden seuranta Pauliina Louhi Vesistökunnostusverkoston seminaari LUTK / Biologian laitos

  2. Mikä on kunnostuksen tavoite? LUTK / Biologian laitos U.S. National ResearchCouncil (1992): • Kunnostuksen avulla pyritään palauttamaan ekosysteemi lähelle ihmisen aiheuttamaa häiriötä edeltänyttä tilaa (’close-to-pristine’) • Jos historiallinen tietämys ihmisvaikutusta edeltäneeltä ajalta puuttuu, pyritään kunnostuksella jäljittelemään mahdollisimman luonnontilaista vertailutilaa (’reference’) • Valtakunnallinen kunnostusstrategia (2012) Vesien ekologinen ja kemiallinen tila sekä vesiympäristö paranevat ja luonnon monimuotoisuus turvataan.

  3. Kunnostustoimien vaikuttavuus arvioidaan ja siitä kerätään systemaattisesti lisää tietoa (Vesien kunnostustyöryhmän loppuraportti 2012) LUTK / Biologian laitos Kunnostusten tietoperustaa parannetaan sekä lisätään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ympäristöhallinnon, korkeakoulujen ja valtakunnallisten sidosryhmien välillä. Tietopohjaa kunnostusten vaikutuksista lisätään. Merkittäviin kunnostushankkeisiin, joiden rahoitukseen valtio osallistuu, liitetään riittävä vaikuttavuuden seurantavelvoite. Käynnistetään erillisiä tutkimushankkeita kunnostusmenetelmien vaikuttavuuden ja vesistövaikutusten arviointiin. Kunnostusten vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevaa tutkimustietoa. Kunnostushankkeiden vaikuttavuutta seurataan osana vesienhoidon suunnittelua. Lisätään kunnostuksen sosioekonomisten vaikutusten arviointi. VESTY-tietojärjestelmääntallennetaan järjestelmällisesti tiedot kaikista kunnostushankkeista, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu.

  4. Miten kunnostuksen onnistumista voidaan mitata? • Mikä on kunnostuksen tavoite? • Sosioekonomisia kriteerejä: • Ovatko maanomistajat tyytyväisiä tulokseen? • Hyödyttääkö kunnostus lähialueen asukkaita? • Lisääkö kunnostus alueen virkistyskäyttöarvoa? • Onko kunnostuksen tulos esteettisesti miellyttävä? • Onnistuivatko tulvasuojelut? • Jne…jne… • Täyttääkö kunnostus ekologisesti onnistuneen kunnostuksen kriteerit? • Ekologinen tila • Luonnon monimuotoisuus • Vesiympäristö • Kemiallinen tila LUTK / Biologian laitos

  5. Ekologiset kriteerit kunnostuksen onnistumiselle • Hankkeen päämäärän tulee olla kaikkien toimijoiden hyväksymä ja selkeästi etukäteenmääritelty • Ekosysteemin tila paranee (=lähenee päämäärää) mitattavasti • Ekosysteemin toimintojen luontaisen vaihtelun palauttaminen • Muutetut ekosysteemit usein rakenteellisesti ja toiminnallisesti homogeenisia LUTK / Biologian laitos

  6. Ekologiset kriteerit kunnostuksen onnistumiselle • Kunnostuksesta ei saa aiheutua pysyvää vahinkoa ekosysteemille • ”thingsoftenturnworsebeforetheyturnbetter” • Kunnostukseen liittyy SEURANTAOHJELMA • Kunnostus oppimiskokemuksena • Pidemmän päälle kustannustehokasta; tiedonkarttuessa seurantaa voidaan vähentää • Suunnitelmat ja tulokset oltava kaikkien saatavilla • Tietokannat, kotimaiset sarjat, tieteelliset julkaisusarjat yms. LUTK / Biologian laitos

  7. Mitä ekologisia muuttujia tulisi seurata? • Elinympäristön fysikaaliset rakenteet • Onko kunnostus palauttanut elinympäristön luontaisen monimuotoisuuden? • Kalasto • Lohikalat, muu kalasto • Keskeinen muuttuja, jos tavoite on kalataloudellinen • Vesikemia • Onko kunnostus parantanut vedenlaatua? LUTK / Biologian laitos

  8. Mitä muuttujia seurantaan? • Vesistöjen monimuotoisuus • Esim. pohjaeläinten taksonimäärä ja yhteisörakenne • Sammalet, levät, muu kasvillisuus • Ekosysteemitoiminnot • Esim. joen pidätyskyky ja hajotustoiminta • Rantavyöhykkeiden monimuotoisuus ja toiminnot LUTK / Biologian laitos

  9. Minkälaista seurannan tulisi olla? Kunnostus

  10. Seurannan ongelmia LUTK / Biologian laitos • Rahoitusta ei ole riittävästi • Yhteistyön puute • Seurantaa ei mielletä tarpeelliseksi • ´kyllä me tiedämme, mitä teemme` • ´siellähän niitä kaloja polskii – minä näin!` • Tehtyjä virheitä tai puutteita ei haluta tunnustaa • eihän niistä silloin voida myöskään oppia • Muutosvastarinta asioiden muuttamista kohtaan • ´näin me ollaan aina tehty` • ´ekologinen tila paranee kunnostuksissa – kaikkihan niin sanovat`

  11. Tulevaisuuden tarpeet LUTK / Biologian laitos • Kunnostukset on ymmärrettävälaaja-alaisina • Uomakunnostuseiautayksinään, josongelmatovatvaluma-alueella, kalastuksessajne. • Kunnostukset on tehtäväpitkälläaikatähtäimellä • Tulevaisuudenääri-ilmiöihin on varauduttava • Seurantaohjelmientäytyy olla paremminsuunniteltujajatoteutettujajonyt • Replikoidutasetelmat, pitkäaikainenmonitorointi, kontrollit • Tiedonkeruunjatietojenyhteiskäytönpitäisi olla organisoidumpaa(meta-analyysit)

  12. Kiitos! LUTK / Biologian laitos / Pauliina Louhi ´Success is notfinal, failure is notfatal; it is the courage to continuethatcounts.` Sir Winston Churchill, Nobelin kirjallisuuspalkinto v.1953

  13. Lähivuosien kunnostusjulkaisuja LUTK / Biologian laitos Koljonen, S., Huusko, A., Mäki-Petäys, A., Louhi, P. & Muotka, T. 2013: Assessing habitat suitability for juvenile Atlantic salmon in relation to in-stream restoration and discharge variability. Restoration Ecology 21: 344-352. Koljonen, S., Louhi, P., Mäki-Petäys, A., Huusko, A. & Muotka, T. 2012: Quantifying the roles of in-stream habitat structure and discharge to leaf retention: implications for stream restoration. Freshwater Science 31: 1121-1130. Luhta, P.-L., Huusko, A. & Louhi, P. 2012: Re-building brown trout populations in dredged boreal forest streams: in-stream restoration combined with stocking of young trout. Freshwater Biology 57: 1966-1977. Louhi, P., Mykrä, H., Paavola, R., Huusko, A., Vehanen, T., Mäki-Petäys, A. & Muotka, T. 2010: Twenty years of stream restoration in Finland: little response by benthic macroinvertebrate communities. Ecological Applications 21: 1950-1961. Vehanen, T., Huusko, A., Mäki-Petäys, A., Louhi, P., Mykrä, H. & Muotka, T. 2010: Effects of habitat rehabilitation on brown trout (Salmotrutta) in boreal forest streams. Freshwater Biology 55: 2200-2214. Muotka, T. & Syrjänen, J. 2007: Changes in habitatstructure, benthic invertebrate density, trout populations and ecosystem processes in restored forested streams: a boreal perspective. Freshwater Biology 52:724–737.

More Related