Työturvallisuus

1. Työturvallisuus 7.11. täydennyskoulutus

2. REACH- ja CLP-asetusten vaikutus koulussa

3. REACH-asetus • REACH = Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals, kyseessä on siis asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista • osa EU-lainsäädäntöä, joka sitoo jäsenmaitaan • REACHia valvoo Kemikaalivirasto

4. REACH-asetuksen soveltaminen • REACHin vaikutukset riippuvat siitä, sovelletaanko niitä kemikaalin valmistajaan, maahantuojaan, jatkokäyttäjään vai jakelijaan. • Opettajat ja oppilaat ovat kemikaalien jatkokäyttäjiä • Kemikaalien myyjät voivat olla valmistajia, maahantuojia, jatkokäyttäjiä tai jakelijoita. • oleellista on, että kemikaalin myyjän tulee välittää ostajalle tiedot kemikaalin turvallisesta käytöstä ja aineen kanssa vaadittavista turvallisuustoimenpiteistä • nämä tiedot selviävät yleensä käyttöturvallisuustiedotteesta, jonka liitteenä saattaa olla vielä erityisiä turvallisuusarviointeja

5. REACHin vaikutus jatkokäyttäjiin • Jatkokäyttäjällä (opettajalla) on oikeus toimittaa kemikaalin myyjälle tieto siitä, miten kemikaalia koulussa käytetään • myyjän tulee välittää tämä tieto eteenpäin tuotteen välitysketjussa, jotta opettajan käyttö voidaan huomioida kemikaalin turvallisuustarkastelussa (käyttöturvatiedotteessa ja turvallisuusarvioinnissa) • mikäli käyttäjä ei toimita tietoa käytöstään, hänen on itse tehtävä käyttöturvallisuusraportti turvallisista käyttöolosuhteista ja turvallisuustoimenpiteistä

6. Esimerkki 1 • Kouluun tilataan kemikaalitoimittajalta 1 M NaOH-liuosta. Kemikaali on tarkoitettu laboratoriokäyttöön. • Myyjän tulee toimittaa lähetyksen mukana myös käyttöturvallisuustiedote, josta ilmenee miten natriumhydroksidia käytetään turvallisesti. • Opettajalla on oikeus ilmoittaa myyjälle, että käyttää kemikaalia happo-emästitrauksissa. • todennäköisesti kemikaalin turvallisuusarvioinneissa on varauduttu juuri tähän käyttöön

7. Esimerkki 2 • Opettaja ostaa kaupasta puhdistusainetta, jota hän aikoo käyttää emäksenä kemiantunnilla • hän haluaa saada kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteen (löytyy esim. internetistä) • käyttöä kemiantunnilla ei kuitenkaan ole huomioitu tuotteen turvallisuusarviossa • opettaja voi ilmoittaa käytöstään puhdistusaineen valmistajalle • todennäköisesti tämä vain toteaisi ettei tuotetta ole tarkoitettu tähän käyttöön • eli tuotteen turvallisen käytön suunnittelu ja arviointi jäisi opettajan omalle vastuulle

8. CLP-asetus • CLP = Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures • tarkoitus yhdenmukaistaa EU-alueen kemikaalipakkausten merkinnät uuden YK:n alaisuudessa hyväksytyn kansainvälisen järjestelmän mukaisiksi • asetus tuo kemikaalipakkauksiin uudet varoitusmerkit, sekä uudet vaara- ja turvalausekkeet

9. Uudet varoitusmerkit • uusiin varoitusmerkkeihin ei enää kuulu sanallista osaa, eli merkeillä ei ole nimiä • sen sijaan uudet huomiosanat ”vaara” ja ”varoitus” otetaan käyttöön osana kemikaalien pakkausmerkintöjä

10. Erot vanhoihin merkkeihin • Työsuojeluhallinnon sivuilla on esitetty uusia ja vanhoja merkkejä vertaileva taulukko: http://www.tyosuojelu.fi/fi/uudetvaroitusmerkit • uuden järjestelmän mukaiset merkit eivät kuitenkaan vastaa suoraan vanhoja • vanhassa järjestelmässä kemikaalipakkauksiin merkittiin vaaraa kuvaavat R-lausekkeet ja turvallisuustoimenpiteisiin liittyvät S-lausekkeet • uudessa järjestelmässä käytetään vaara- ja turvallisuuslausekkeita, eli H- ja P-lausekkeita • nämä kaksi lausekejärjestelmää eivät ole suoraan vertailukelpoisia

11. CLP-asetuksen mukaiset pakkausmerkinnät • Kemikaalipakkaukseen tulee uuden järjestelmän mukaan merkitä suomeksi ja ruotsiksi • kemikaalin nimi • vaaralausekkeet (H-lausekkeet) ja turvalausekkeet (P-lausekkeet) • kaikki vaaralausekkeet on merkittävä • turvalausekkeita enintään kuusi, ellei erityisen vaarallinen tuote • varoitusmerkit ja huomiosana (vaara tai varoitus) • toimittajan nimi, osoite ja puhelinnumero • mahdolliset muut lainsäädännössä vaaditut tiedot • Yleiseen kulutukseen tarkoitetuissa aineissa, esimerkiksi pesuaineissa, tulee myös lukea vaarallisen aineen nimellismäärä pakkauksessa.

12. Pakkausmerkinnät koulussa • Kemikaalien toimittajat käyttävät merkintöjä pakkauksissaan. • Mikäli opettaja siirtää kemikaalia toiseen pakkaukseen, hänen tulee huolehtia uusista pakkausmerkinnöistä. • Mikäli pakkauksen tilavuus on korkeintaan 125 ml, siihen ei tarvitse merkitä vaara- tai turvalausekkeita • Kaikki muut pakkausmerkinnät on kuitenkin oltava! • Mikäli kemikaali saapuu koululle tällaisessa pakkauksessa, sen vaara- ja turvalausekkeet löytyvät käyttöturvallisuustiedotteesta • Mikäli alkuperäisessä pakkauksessa on vain vanhat varoitusmerkit, uuteen pakkaukseen siirrettäessä tulisi pakkaus merkitä uuden asetuksen mukaisesti.

13. Esimerkki 3 • Kouluun tilataan väkevää suolahappoa, jossa on asianmukaiset pakkausmerkinnät. • Opettaja siirtää suolahappoa 50 ml tippapulloon, jotta voi käyttää sitä demonstraatioissa. • tähän pulloon ei tarvitse merkitä alkuperäisestä pakkauksesta löytyviä H- tai P-lausekkeita, mutta siihen tulee merkitä kemikaalin nimi, valmistajan yhteystiedot, varoitusmerkit, huomiosana ja mahdolliset muut tiedot

14. Esimerkki 4 • Opettaja laimentaa edellisen esimerkin suolahappoa 0,1 molaariseksi liuokseksi oppilastöitä varten. • Uuden 0,1 M suolahapon pakkausmerkinnät täytyy kuitenkin miettiä uudelleen, sillä sekä H- että P-lauseet muuttuvat kun ainetta laimennetaan. • opettaja vastaa uusien pakkausmerkintöjen laatimisesta • apuna tässä voi käyttää esim. tuotteen myyjän käyttöturvallisuustiedotteita

15. CLP-asetuksen vaikutukset koulussa • Uusien varoitusmerkkien käyttöönotto on pitkä prosessi • vuoteen 2017 mennessä viimeistenkin vanhojen varoitusmerkkien ja samalla R- ja S-lauseiden tulisi poistua pakkauksista • kouluilla on kuitenkin oikeus käyttää vanhoja merkintöjä vielä tämänkin jälkeen • oppilaiden ja opettajien tulisi tuntea sekä vanhat, että uudet varoitusmerkit ainakin vuoteen 2017 saakka

16. Lisätietoa • http://www.reachneuvonta.fi/ • ylälaidan Esitteet ja koulutus –linkin takaa löytyy lyhyet yhteenvedot REACH- ja CLP-asioista

17. Luokkatilan työturvallisuus lähde: http://www.oph.fi/julkaisut/2011/luonnontieteiden_opetustilat_tyoturvallisuus_ja_valineet

18. Luokkatilan turvallisuus • Käsitellään sellaisia luokkatiloja, joissa tehdään kokeellisia kemian töitä • Turvallisuuteen kuuluu • paloturvallisuus • sähköturvallisuus • suojavarusteet • turvalaitteisto • kemikaalien käsittely • ensiapu

19. Paloturvallisuus • luokkatilan sisustuksen tulee olla paloturvallinen • esim. verhot tulisi valmistaa vaikeasti syttyvästä kankaasta • luokasta tulisi löytyä alkusammutusvälineet • sammutuspeite • palamatonta kangasta • tarpeeksi iso myös sammuttajan suojaamiseksi • sammutin • käsisammutin on tarpeeksi tehokas luokkakäyttöön • jauhe-, vaahto- ja hiilidioksidisammutin soveltuvat parhaiten kemikaali- ja sähköpalojen sammutukseen

20. Sähköturvallisuus • Oppilaat saavat käyttää kosketussuojattuja sähkölaitteita • jos laite ei ole kosketussuojattu: • maksimijännite on vaihtovirran tapauksessa 25 V ja tasavirran tapauksessa 60 V. • sen tulee olla suojaerotettu muista piireistä, eikä laitteen oikosulkuvirta saa olla vaarallisen suuri • SELV ja PELV • luokassa, jossa oppilaat tekevät sähkötöitä, tulisi olla kytkin kaikkien työpisteiden sähkön katkaisemiseen • kytkimen tulee olla näkyvällä paikalla ja helposti saavutettavissa • mikäli kaikki luokassa käytettävät sähkölaitteet ovat yllä esitettyjen vaatimusten mukaisia ja kosketussuojatut laitteet kytketään pistorasiaan, ei erillistä hätäkytkintä välttämättä tarvita

21. Suojavarustus • Laboratoriotöissä on käytettävä työn vaatimia suojavarusteita • avotulen kanssa suojamyssyä, tai hiukset on sidottava tavalla, joka estää tulen tarttumisen hiuksiin • avotulen korvaamista esim. sähkölevyllä kannattaa harkita • suojalaseja pitää käyttää, kun työssä on vaarana syntyä roiskeita tai sirpaleita • suojalasien tulisi mahtua myös silmälasien päälle • suojatakkeja/esiliinoja, sekä suojahanskoja voi käyttää tarvittaessa

22. Turvalaitteisto • vetokaappi • käytettävä ” demonstraatioissa ja oppilastöissä, joissa kehittyy syövyttäviä, ärsyttäviä tai myrkyllisiä kaasuja tai höyryjä, joiden poistamiseen kohdepoisto ei ole riittävä” • kohdepoisto voi tarkoittaa esim. liesituuletinta • tulisi löytyä kaikista luokista, joissa tehdään kemian kokeellisia töitä, sekä tilasta, jossa opettajat valmistelevat töitä • voidaan käyttää myös luokasta toiseen siirrettävää vetokaappia

23. Turvalaitteisto • hätäsuihku • kiinteä hätäsuihku, jonka alle mahtuu seisomaan aikuinenkin • suihkun alus pidettävä aina vapaana • vähintään 1,5 m pitkä letku, jonka päässä vartalo- ja silmäsuihku • kytketty luokan vesipisteeseen • suihkusta pitää tulla vähintään huoneenlämpöistä vettä

24. Turvalaitteisto • silmäsuihku • tarkoitettu syövyttävän aineen huuhtomiseen silmistä tai kasvoilta • sijainti ja toiminta mietittävä niin, että voi käyttää sokaistuneena • voi olla myös silmähuuhdepullo, jota säilytetään ensiapukaapissa • ensiapukaappi • ensiapuohjeet, haavojen ja palovammojen ensihoitovälineet, (silmänhuuhteluvälineet), sakset, pinsetit, hakaneuloja, suojakäsineet ja hälytysnumerot”

25. Kemikaalit • Kemikaalit tulee säilyttää opetusvälinevarastossa tai erillisessä varastossa. • kaikki sellaiset kemikaalit, joista tulee laatia käyttöturvallisuustiedote, tulee säilyttää • palamattomassa, lukitussa ja ilmastoidussa kemikaalikaapissa • tai erillisessä kemikaalivarastossa