Anneli Laurialan luennot 10.9.2004 AMMATILLINEN KEHITTYMINEN

1. Anneli Laurialan luennot 10.9.2004 • AMMATILLINEN KEHITTYMINEN (luentoihin voi tulla vielä pieniä lisäyksiä ja muutoksia, pääosin huominen luento rakentuu kuitenkin seuraavien sisältöalueiden pohjalle)

2. Ammatillinen kehittyminen • Barth (1990): ”Luultavasti mikään koulussa ei vaikuta enemmän oppilaiden taitojen kehittymiseen, itseluottamukseen tai luokkakäyttäytymiseen kuin heidän opettajiensa persoonallinen ja ammatillinen kehittyminen”.

3. Miksi opettajien tulisi oppia? • koulun muutos riippuu opettajien ajattelusta ja toiminnasta • mikäli halutaan että nuoret kehittyvät elämänikäisiksi oppijoiksi, heidän opettajiensa pitäisi olla sitä ensin • oppiva organisaatio koostuu oppivista yksilöistä

4. Opettajan kehittymisen lähestymistavat • Ammatillinen sosialisaatio • asenteiden, kulttuurin oppiminen & muutos? 2. Professionaalinen kehittyminen perus- ja täydennyskoulutus; ammatin edellyttämien tietojen & taitojen oppiminen 3. Persoonallinen kehittyminen henkilökohtaisten ominaisuuksien, minuuden kehittyminen

5. Ammatillinen sosialisaatio: määrittelyä ja lajeja • viittaa mekanismeihin ja prosesseihin joiden kautta uudet jäsenet sosiaalistuvat ammatin kulttuurisiin elämänmuotoihin • funktionalistinen malli: • yksilö passiivinen, mukautuu, ammattikulttuuri muuttumattomuus • interaktiivinen malli: • yksilö ja kulttuurin, yhteisö vuorovaikutus, yksilöt aktiivisia

6. yksilö yhteisö, kulttuuri • tavoitteet ’vaatimukset’ • ideaalit normit jne • personal intention social constraint • yhteensovittamista, yksilö voi myös vaikuttaa sosialisaatioonsa, luoda ’rooliaan’ ja muuttaa kulttuurin vallitsevia muotoja • Konfliktimalli • esiintyy erilaisia kulttuurin sisäisiä konflikteja, (esim. alakulttuurit), jotka luovat paineita ja jännitteisyyttä sosialisaatioprosessiin

7. Ammatillinen kulttuuri • jokaisella organisaatiolla on oma kulttuurinsa, niin myös kouluilla • special forms of life; rituals, myths, norms etc • opitaan usein huomaamatta, sisäistetään, sosiaalisesti konstruoitu tieto, totunnaisuudet • opettajakulttuuri: • uskomukset, normit, toimintatavat, rutiinit jne • esim. koskien oppilaita, kontrollia, ongelmien ratkaisutapoja, sitoutuneisuutta jne

8. kulttuurin normit voivat toimia pedagogisten päämäärien ja koulun virallisen opetussuunnitelman vastaisesti • usein uudistusten este, tulisi tiedostaa, vapautua – rajoittavista tekijöistä – mahdollisuus uudelleen konstituoida koulun elämä, kulttuuri • opettajakulttuurin piirteitä mm.: • yksin työskentelemisen normi, kollektiivisten ja strategioiden ja kielen puute • keskinkertaisuuden normi • syvällisemmän, tutkimukseen tai eri tieteenalueisiin pohjautuvien selitysten vähäisyys, eliminointi (esim. oppilaan vaikeuksien kohdalla)

9. opettajakulttuurin myytit • kaikki riippuu opettajasta • opettaja on tiedon auktoriteetti, asiantuntija • teachers are self-made,kokemus tekee opettajan, trial-and-error

10. Ammatillisen sosialisaation vaiheet • opettajien kohdalla alkaa jo ala-asteella, edeltävä sosialisaatio (anticipatory socialization) • oppilaana saadut kokemukset opettajista ja koulusta • muodollinen koulutus (formal socialization)) • työpaikalla; koulussa tapahtuva sosialisaatio • useissa ammateissa välittävä sisääntulo (mediated entry); induktiovaihe, jolloin perehdytetään työelämään, instituutioon ja kulttuuriin, opettajilta puuttuu

11. Opettajan professionaalisen kehittymisen kokonaisuus • opettaja on tietäjä, taitaja, tuntija ja sosiaalisissa suhteissa toimiva ja niistä oppiva • tieto teoria • taidot toiminta • tietotaito kontekstit • asenteet minuus • uskomukset

12. Ammatillisen tiedon eri tyypit • teoriatieto, tieteellinen tieto • praktinen, käyttötieto –knowledge-in-action, knowledge-for-action • hiljainen, ns. tacit knowledge, ei tiedostettu, ei kielellistetty, implisiittinen • verbaalisesti ilmaistu, tiedostettu • voi olla yksityistä tai instituutioinutta, kulttuurista tietoa (rutiinit, totunnaisuudet)

13. kulttuurinentieto hiljaista,tiedostamatonta teoreettinen, käsitteellinentieto praktinentieto Kuvio 1. Opettajan tiedon lajit

14. Teoria & käytäntö-suhde; erilaisia näkemyksiä • teoria, objektiivista tietoa, luodaan tutkijoiden taholta  • ammatinharjoittajat soveltavat käytäntöön(vanhentunut näkemys, liittyi behaviorismiin) • teoriaa ei voi erottaa käytännöstä; tekijän tietoa, teoriaa syntyy myös käytännössä ja käytännöstä, ammatinharjoittavat konstruoivat tietoa, reflektoivat käytännön kokemuksiaan, tieto ja teoria nähdään suhteellisina, dynaamisina, situationaalisina • opettajat luovat ja kehittävät persoonallisia teorioita, jotka ohjaavat heidän toimintaansa

15. Opettajan tiedon alueet • sisältötieto, opetettaviin aineisiin liittyvä tieto • pedagoginen sisältötieto • liittyy tapaan, jolla oppimista pyritään saamaan aikaan, opetetaan ja toimitaan suhteessa kasvatettavaan, pedagogiset ja didaktiset strategiat, menetelmät jne • opetussuunnitelmatieto • oppilaita koskeva tieto; yleinen ja yksilöllinen • arvoja ja tavoitteita koskeva tietous • yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja sosiaalinen tietous. tulevaisuustietous

16. Opettajan tiedon luonnehdintaa • käytännöllistä • ilmenee, syntyy ja kehittyy toiminnassa, kokemusten kautta • sanatonta, hiljaista tietoa • heikosti tiedostettua ja arvostettua • syntyy vuorovaikutuksessa, sosiaalista • affektiivista • kontekstuaalista ja situationaalista • henkilökohtaista, persoonalliset teoriat

17. Opettajan persoonallinen kehittyminen • minäkäsityksen ja identiteetin kehittyminen, omien vahvuuksien, oman tyylin kehittäminen • ammatillinen identiteetti: tietyllä hetkellä oleva käsitys itsestä opettajana • aktuaali identiteetti • millainen olen opettajana • ideaali identiteetti • millainen haluaisin olla; ihanteet ja haaveet • normi-identiteetti • millainen minun pitäisi olla (ohjaajat, kollegat jne)

18. ristiriidat identiteetin eri puolien välillä koetaan epämiellyttävinä • ahdistus, turhautuneisuus, kyynisyys, viha • kehitetään selviytymisstrategioita, voi johtaa myös pyrkimykseen palauttaa tasapaino (’lisäkoulutus’ jne) • eri puolten väliseen tasapainoon liittyy myönteisen sävyisiä tunteita, koetaan voimia antavana • eheyden kokemus, ilo, tyytyväisyys, voimaantuminen, sitoutuneisuus • itsensä toteuttamisen mahdollisuus

19. Kokemuksen merkitys ammatillisessa kasvussa • ”Kokemus on paras opettaja” • kokemus ei yksin riitä • kokemus ei ole sama kuin asiantuntemus • reflektoitu kokemus on hyvä opettaja • kriittiset, poikkeavat tai huippukokemukset opettavat eniten, muutos, transformaatio • on pakko tarkastella kriittisesti totunnaisuuksia, käsityksiä, rutiineja • kokemukset voivat ylläpitää myös instituution muuttumattomuutta Kokemuksellinen oppiminen

20. Itseohjautuvuus • ammatillisen oppimisen tavoite ja lähestymistapa • metakognitiiviset taidot • itsearviointi, tavoitteiden asettaminen, reflektio • kyky kysyä kysymyksiä itseltään jonkin toiminnan yhteydessä • kyky ohjata omaa käyttäytymistään, kyky etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja • kyky systemaattisesti havainnoida ympäristöä, havaita vihjeitä toiminnan seurauksista ja pohtia miten tavoitteita, toimintaa jne tulisi mukauttaa, kehittää • ts. kokemuksesta oppimista

21. Vuorovaikutteinen oppiminen ja yhteisöllisyys • opettajakulttuurin normien ja ’pinttyneen’ tiedon poisoppimista; vrt. eristäytyneisyyden ja individualismin normit • opettajat voivat oppia ja vaikuttaa toistensa oppimiseen, keskinäinen riippuvuus • edellyttää valmiutta pitää ihmissuhteita oman oppimisensa ja kehittymisensä lähteinä • vastuunottaminen myös toisten kasvusta ja oivallus, että oman kasvun mahdollisuudet syntyvät yhteisyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä • kaikilla on taitoja, joita voidaan käyttää

22. tarvitaan prosesseja, joiden avulla opiskelijat ja opettajat voivat analysoida ja arvioida yhdessä omaa toimintaansa • tunnistaa mitä on tekemässä ja arvioida tuota tietoa sekä perustella ja legitimoida toimintaansa • puhua ääneen omista metodeistaan ja ideologisesta viitekehyksestään (arvot, päämäärät) • opettajien keskinäinen keskustelu, kokemusten auki puhuminen ja sitä kautta kulttuurisen pääoman jakaminen ja kehittäminen Sosiokonstruktivistinen oppiminen

23. Reflektio • Kolb (1984): Huolellista pohdintaa ja kuvausta, jonka tavoitteena on tilanteiden ja niiden merkitysten ymmärtäminen • Marsick (1988): Oman itsen ymmärtämiseen kohdistuva tarkastelu • Schön (1987): Reflection in action, on action and for action

24. Kriittinen opettaminen edellyttää sitoutumista reflektioprosesseihin: • Kuvaamiseen (Mitä teen?) • Tulkintaan (Mitä tämä kuvaus tarkoittaa?) • Itsensä kohtaamiseen (Miten minusta tuli tällainen?) • Kehittymiseen (Miten voisin tehdä asioita toisin?)

25. Kokeilu ja tutkiminen • opettajan ammatillisen kehittymisen välineenä voi toimia käytännön ongelmista lähtevä tutkimus- ja kehittämistoiminta • toimintatutkimus, jossa opettajat, tutkijat ja mahdollisesti myös oppilaat yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat koulun ja luokan toimintoja Opettaja tutkijana, learning by doing

26. Opettajan ammatillisen kehittymisen ja oppimisen kriteerit • näkyykö opettajan kehittyminen: • luokan arkielämässä, vuorovaikutussuhteissa ja opettajan toiminnassa • oppilaiden koulukokemusten laadussa • oppilaiden itsetunnossa ja minäkäsityksessä • kaikkien oppilaiden oppimisen laadussa • suhteessa kollegoihin ja vanhempiin • omassa työviihtyvyydessä ja sitoutuneisuudessa

27. Oppilaiden oppiminen • Olemi- • nen • ominaisuudet Tekeminen - taidot Tietäminen - tiedot Avainkysymys: Miksi opetan tätä? Miten nämä asiat tai toiminnot auttavat oppilaita kasvamaan hyviksi ihmisiksi?

28. Uudistuksen esteitä • ”Uudistaisin kyllä, mutta...” • Koulun struktuurit: aika, tilat ja paikka • Resurssit • Kollegojen ja vanhempien asenteet ja odotukset • Kulttuurin normit, rituaalit ja käytänteet • Oma epävarmuus, kokemattomuus ja pelko

29. ”It is teachers who, in the end, will change the world of the school by understanding it.” (Lawrence Stenhouse, 1985) ”Organisaation tärkein voimavara ovat ihmiset, jotka siinä työskentelevät. Näiden ihmisten kehittäminen merkitsee tuon voimavaran kasvua.”

30. Koulu ajassamme? POHDI • elääkö koulu yhteiskunnassa jota ei enää ole • estävätkö koulujen ja opetuksen rakenteet ja arkielämän totunnaisuudet mielekkään toiminnan; rajoittavat vs. mahdollistavat rakenteet • Määräävätkö struktuurit oppilaiden työskentelyn ja oppimisen ehdot; voisiko olla päinvastoin? • luokan ja koulun arkielämä ja vuorovaikutussuhteet tärkein kasvun konteksti, tarvitaanko muutoksia ja millaisia, jotta oppilaiden terve, kaikenpuolinen kehitys – ihmiseksi kasvaminen mahdollistuu

31. Opettajuuden ja pedagogiikan ydinsisältö tulevaisuutta ajatellen • Toivo • Välittäminen, caring • Autenttinen, aito läsnäolo ja vuorovaikutus • Ihmisyyden välittäminen

32. It is the task of all educationists outside the classroom to serve the teachers, FOR ONLY TEACHERS ARE IN POSITION TO CREATE GOOD TEACHING. • and on good teaching, pedagogy depends our future, as a nation and as a world and human community

33. Mitä on olla opettaja?Erään opettajan luova käyttöteoria • Oppia puhumaan ja oppia miten olla hiljaa, oppia olemaan hiljaa ja oppia miten puhua. • Kätkeä hymy ja näyttää vähän vihaiselta, sekä piilottaa viha ja hymyillä. • Joskus on ajateltava ja oltava sanomatta mitään, mutta ei koskaan sanoa mitään ajattelematta.

34. Kuunneltava ajatuksia sanojen takana ja kuunneltava sanoja, joiden takana ei ole ajatuksia. • Kävellä ympäriinsä avoimin silmin ja korvin ja muistaa, että oppilaat tekevät samoin. • Opettaa oppilaita kunnioittamaan opettajia ja oppia kunnioittamaan oppilaita.