OPETUSHALLINNON PERUSTEET (2 op)

1. OPETUSHALLINNON PERUSTEET(2 op) 2012

2. Opintokokonaisuuden tavoite • Julkishallintoon liittyvän julkisoikeuden perusteiden, yleis- ja kunnallishallinnon, henkilöstöhallinnon ja opetusalan hallintoon liittyvän lainsäädännön perusteiden hallitseminen • Esim. Opettajan oikeudet ja velvollisuudet opetustyössä (mm. oikeudellinen vastuu opetustoimessa) • Kts. www.oph.fi Opetushallinnon tutkinnon tutkintovaatimukset Määräys 8.12.2010(49/011/2010)

3. Opintojakson suorittaminen ja aikataulu • Suoritustapa: • Luennot ja kirjallinen harjoitustyö • Harjoituksiin osallistuminen ja / arvioitava harjoitustyö huhti-toukokuu 2012 • Arviointi = hyväksytty/ hylätty

4. Opetushallinnon perusteet säädökset (Yleishallinto) • Yleishallinto: • -- Suomen perustuslaki (731/99); 16, 83, 89, 106-107, 118, 123 j 125 § • -- Kuntalaki (365/95): luvut 1-5,7 ja10-12 • -- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86) • -- Hallintolaki (434/2003) • -- Hallintolainkäyttölaki (585/96) • -- Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) • -- Laki sähköisistä allekirjoituksista (14/2003) • -- Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/30) • -- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/99) • -- Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) • -- Rikoslaki (19.12.1889); luvut 21, 27-28, 33,35, 38, 40 ja 50 • -- Pakkokeinolaki (450/87) 1 luvun 1 ja 3 §, 4 luvun 1 § ja 5 luku • -- Laki lähestymiskiellosta (898/98) • -- Vahingonkorvauslaki (412/74) • -- Huumausainelaki (1289/93) • -- Henkilötietolaki (523/99) • -- Kielilaki (423/2003) • -- Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) • -- Lastensuojelulaki (683/83) 40 § • -- Laki holhoustoimesta (442/99) 1-14, 23-25, 29 ja 34 § • -- Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) 1, 3-7 ja 9 §

5. Säädökset… (henkilöstöhallinto) • -- Valtion virkamieslaki (750/94) • -- Valtion virkamiesasetus (971/94) • -- Valtion virkaehtosopimuslaki (664/70) • -- Kunnallinen virkaehtosopimuslaki (669/70) • -- Työehtosopimuslaki (436/46) • -- Työsopimuslaki (55/2001) • -- Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (477/01) • -- Kuntalaki (365/95) luku 6 • -- Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) • -- Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)

6. Keskeiset käsiteltävät aihealueet • Julkisoikeuden perusteet, yleis- ja kunnallishallinto, opetusalan hallinto, henkilöstöhallinto: mm. • Oikeus opetukseen, opetuksen ja koulutuksen tavoitteet • Valtion opetushallintoviranomaiset sekä kunnan opetustoimen hallinto/ koulun ja oppilaitoksen hallintoelimet (kunta/ valtion ja yksityisen järjestämä koulutus) Koulujen ja oppilaitosten virat ja toimet • Koulujen ja oppilaitosten henkilöstö/ virkasuhteen ja työsuhteen vertailua, kunnallinen viranhaltija • Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset • Viranomaisten toiminnasta/ Hallintolaki • Hyvä hallinto • Julkisuus- ja salassapitovelvollisuus sekä yksityisyyden suojasta • Koulutuksen hallintojärjestelmä • Oikeudelliset vastuukysymykset • Muutoksenhaku opetustoimessa: oikaisuvaatimus, kunnallisvalitus, hallintovalitus, muutoksenhaku eräisiin oppilaan ja opiskelijan suoritusten arviointiin • Ylimääräinen muutoksenhaku, hallintoriita-asia ja muu hallintolainkäyttöasia, hallintokantelu

7. Opetushallinnon perusteet- opintojakso, lähdekirjallisuutta • -- Arajärvi P – Aalto-Setälä M; Opetuslainsäädännön käsikirja 2004 -- Mäenpää, Olli: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Edita, Helsinki 2008 tai uudempi • -- Suopohja, H – Liusvaara L: Oikeudellinen vastuu opetustoimessa .5 uudistettu painos Mediator Legis Oy 2009 • -- Frösen, K. Artikkelit Euroopan Unionin toimielimet ja päätöksenteko sekä Eurooppa-oikeus, Opiskellen uudistuvaan Unioniin, Hallinnon kehittämiskeskus, • -- Harjula, H – Prättälä, K: Kuntalaki, Tausta ja tulkinnat uusin painos, Talentum • -- Vehkamäki, P – Tamminen-Dahlman A; Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opetushallitus 2004 • -- Lahtinen M.- Lankinen, T – Penttilä A – Suhonen A; Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, Tietosanoma WSOY Juva 2009 tai uudempi

8. Yleistä oikeudestaSuomen oikeusjärjestys • Oikeusjärjestys = sääntöjen kokonaisuus • Sääntöjä soveltava viranomainen= tuomioistuinlaitos • Tuomioiden täytäntöönpanosta vastaava viranomainen = ulosottolaitos Suomen oikeusjärjestys on ns. romaanisgermaaninen oikeusjärjestys; (käytössä myös useissa muissa Euroopan maissa) kirjoitettu oikeus, eduskunnan säätämiin lakeihin sisältyvät säännökset

9. Muita oikeusjärjestyksiä • Anglosaksinen oikeusjärjestys (Isossa-Britanniassa ja brittiläistä alkuperää olevissa valtioissa; Pohjois-Amerikassa, vallitsee common law- oikeusjärjestys) • Common law = syntynyt ja kehittynyt suurimmalta osaltaan yksittäisten tuomioistuinratkaisujen eli ennakkopäätösten pohjalta

10. Muita oikeusjärjestyksiä… • Uskonnolliset oikeusjärjestykset = oikeussubjektin käyttäytymistä ohjaavien normien perustana on jokin uskonto ja siihen liittyvät käyttäytymissäännöt • Esim. koraani = pyhä kirja ja lakikirja, myös hindulaisuudella on merkittävä asema oikeusjärjestyksessä

11. Muita oikeusjärjestyksiä… • Kaukoidän oikeusjärjestykset = ihmisten ajattelutapa erilainen kuin länsimaisen ihmisen, sovinnollisuus ja kunnia ovat tärkeitä arvoja ja ne ohjaavat ihmisten käytöstä mahdollisimman pitkälle  oikeudenkäyntiin turvautumista pidetään halveksittavana ja osoituksena siitä, että sovintoon ei ole päästy (mieluummin luovutaan itselle kuuluvista eduista kuin turvaudutaan oikeudenkäyntiin)

12. Kaukoidän oikeusjärjestykset… • Lainsäädännön merkitys vähäistä • Myöskään uskonnolla ei ole uskonnollisten oikeusjärjestysten tarkoittamaa merkitystä, esim. buddhalaisuus ja kungfutselaisuus ovat suuressa määrin ihmisen perusluonnetta ohjaavia elämänkatsomuksia kuin yksittäisiä sovellettavissa olevia säännöksiä sisältäviä uskontoja

13. Oikeuslähteet ja oikeusnormit • Oikeuslähde -- kirjoitettu oikeus -- oikeuskäytäntö -- yritysten väliset kauppatavat -- oikeustiede • Oikeusnormi -- yksittäinen säännös -- yksittäinen ennakkopäätös -- yksittäinen kauppatapa -- yksittäisen oikeusnormin tulkintaohje

14. Kirjoitettu oikeus • Suomen oikeusjärjestys perustuu ensisijaisesti kirjoitettuun oikeuteen ja tuomioistuinten, ratkaisukäytännössä on tärkeimmässä asemassa kansallinen lainsäädäntö • EU vaikuttaa myös Suomen oikeusjärjestykseen samoin kuin Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (Suomi ratifioinut vuonna 1990)

15. Kirjoitetun oikeuden velvoittavuus ristiriitatilanteessa • Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus • EY:n primäärioikeus eli perustamissopimukset • Suomen perustuslaki • EY:n sekundäärioikeus (asetukset, direktiivit) • Suomen laki (tavallinen) • Valtioneuvoston ja presidentin asetukset • Valtioneuvoston päätökset • Ministeriöiden ja keskusvirastojen päätökset • Kunnan johtosäännöt ja –järjestysmääräykset

16. Kirjoitettu oikeus… • Kansallinen perustuslaki ei saa olla ristiriidassa Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen kanssa (sis. ihmisten perusoikeudet ja kieltää mm. ihmisten epäinhimillisen ja halventavan kohtelun ja toisaalta kuolemanrangaistuksen käytön) • Kansallinen laki ei saa olla ristiriidassa EY:n primäärioikeuden kanssa Ristiriidat pyritään eliminoimaan jo lakeja säädettäessä

17. Kirjoitettu laki… • Eurooppa-oikeus (juontaa juurensa jo ennen Euroopan unionia eli Euroopan yhteisön aikaan) vielä nykyisinkin puhutaan EY- oikeudesta, vaikka yhteisö toimii Euroopan unioni- nimellä • Kansallinen laki = Suomen ns. tavalliset lait; yksittäiset lait sisältävät säännöksiä eli pykäliä • Perustuslaki = ydinsisältö vallankäytön säännöksiä ja toisaalta ihmisten perusoikeuksia, joita ei saa rikkoa vallankäytöllä • Tavallisten lakien ollessa ristiriidassa keskenään syrjäyttää erityissäännös yleisluonteisemman säännöksen • Tosiseikasto = käytännön ratkaisutilanteessa selvitetään tapahtumien kulku • Oikeustosiseikasto = pyritään löytämään yksittäisestä laista tapahtumien kulkuun sopiva kuvaus

18. Kirjoitettu laki… • www.finlex.fi (kansallinen kirjoitettu oikeus, oikeuskäytäntö ja lakien esitöistä hallituksen esitykset) • Oikeuskäytäntö = kirjoitettu oikeus voi olla joskus tulkinnanvaraista ja tällöin lain tulkinta jää lain soveltajan eli tuomioistuimen tehtäväksi (Korkein oikeus, hovioikeus, erityistuomioistuimena esim. markkinaoikeus) • Lain esityöt = toimii myös oikeuslähteenä mm. perustelujen osalta • Kauppatapa = sopijapuoli voi vedota muodostuneeseen kauppatapaan • Yleiset sopimusehdot = eri aloilla, merkittävässä asemassa • Oikeustiede = sisältää oikeuskirjallisuuden ja muun oikeudellisen tutkimuksen  ongelmana lainsäädäntö muuttuu koko ajan

19. Oikeudenalat • Yksityisoikeus Kahden yksityishenkilön, kahden yksityisen yrityksen tai yksityisen yrityksen ja yksityishenkilön väliset suhteet -- velvoiteoikeus -- kauppaoikeus -- työoikeus -- perhe- ja perintöoikeus Suomen Laki I ja III • Julkisoikeus Julkisyhteisön ja yksityisen yrityksen tai julkisyhteisön ja yksityishenkilön välisiä suhteita koskevat säännökset -- prosessioikeus -- rikosoikeus -- hallinto-oikeus -- vero-oikeus Suomen Laki II

20. Pakottavat ja tahdonvaltaiset säännökset (kirjoitettu oikeus) • Pakottavat säännökset = koskevat seikkoja, joista ei voida sopia toisin sen osapuolen vahingoksi, jonka suojaksi säännös on tarkoitettu / laissa ilmaistaan yleensä: ”muu sopimus on mitätön” • Pakottavalla säännöksellä suojataan yleensä ns. heikompaa osapuolta (työsopimuslaki, kuluttajansuojalaki) • Tahdonvaltaiset säännökset = koskevat oikeussuhteita, joissa pakottaville lainsäännöksille ei ole katsottu olevan tarvetta, esim. liikesuhteet/ laissa ilmaistaan yleensä: ”jos toisin ei ole sovittu”

21. Oikeussubjektit • Sitä, jolla oikeusjärjestyksen mukaan voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia, kutsutaan oikeussubjektiksi • Oikeussubjektit: -- luonnolliset henkilöt -- oikeushenkilöt

22. Luonnollinen henkilö ja oikeuskelpoisuus • Luonnollinen henkilö = ihminen; jokaisella luonnollisella henkilöllä voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia (voi omistaa jotakin ja esim. tästä omistamisesta johtuen voi seurata velvoitteita esim. yhtiövastikkeen maksu/ asunto-osakkeiden omistus) • Oikeuskelpoisuus = alkaa syntymästä (lapsi saavuttaa oikeuskelpoisuuden syntyessään elävänä) ja lakkaa, kun henkilö kuolee (oikeudet ja niihin liittyvät velvoitteet siirtyvät hänen oikeudenomistajilleen eli perillisille tai testamenttimääräysten perusteella testamentinsaajille) • Huom. Velat eivät periydy, jos noudatetaan perintökaaren säännöksiä eli ylivelkainen kuolinpesä haetaan konkurssiin eikä pesään ”ryhdytä”

23. Luonnollinen henkilö ja oikeustoimikelpoisuus • Oikeustoimikelpoisuus = henkilön oikeus päättää itsenäisesti tekemistään oikeustoimista • Oikeustoimen pätevyyden edellytys on henkilön oikeustoimikelpoisuus • Luonnollisen henkilön oikeustoimikelpoisuus alkaa pääsääntöisesti 18-vuotiaana ja päättyy henkilön kuollessa • Tuomioistuimen vajaavaltaiseksi julistama henkilö ei ole oikeustoimikelpoinen (säännökset holhouslaissa) • Vähämerkitykselliset oikeustoimet ovat sallittuja myös alle 18 vuotiaan tekeminä

24. Luonnollisen henkilön oikeudellinen vastuunalaisuus • Rikosoikeudellinen vastuu = alkaa henkilön täytettyä 15 vuotta • Alle 15- vuotiaan tekemät rikokset kuuluvat lastensuojeluviranomaiselle (voi ryhtyä esim. huostaanottotoimenpiteisiin) • Alle 18-vuotiaat tuomitaan normaalia lievempiin rangaistuksiin • Siviilioikeudellinen vastuunalaisuus = henkilön vahingonkorvausoikeudellista vastuuta, joka alkaa täysimääräisenä 18-vuotiaana, mutta myös tätä nuorempi joutuu korvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta sen osan, mikä harkitaan kohtuulliseksi, kun otetaan huomioon hänen ikä, teon laatu, osapuolten varallisuusolot ja muut olosuhteet

25. Oikeushenkilön oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus • Yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt -- yhtiöt, yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat . Julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä -- valtio, kunnat, Suomen ev.lut.kirkko ja kansaneläkelaitos Oikeussubjekteina oikeushenkilöiden oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus alkaa oikeushenkilön synnyttyä ja päättyy sen lakattua (syntymishetki määräytyy sen mukaan, minkälaisesta oikeushenkilöstä on kysymys)

26. Lapsen oikeustoimikelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä • 1) Voiko vanhempi vaatia myyjää purkamaan kaupan, jonka alaikäinen lapsi on tehnyt ilman lupaa? • 2) 17- vuotias on solminut sopimuksen kuntokeskuksen kanssa, voiko sopimusta purkaa? • 3) Tuleeko vanhemman korvata lapsensa aiheuttama vahinko kaupassa?

27. Lapsen oikeustoimikelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä… • 4) Voiko vanhempi perua alaikäisen lapsensa tilaamat tuotteet postimyynnistä. Voiko hän perua tilaukset maksutta? Alaikäisen korvausvastuusta . 5) 12- vuotiaat tytöt sytyttivät koulun palamaan. Vahingon määräksi arvioitiin 1 milj.euroa. Vastaavatko vanhemmat tästä vahingosta?

28. 5. Alaikäisen korvausvastuusta • Tuusulan Vaunukankaan koulun palon vahingoiksi on arvioitu yli miljoona euroa. Kaksi 12-vuotiasta tyttöä on tunnustanut sytyttäneensä palon. Tytöt kertoivat poliisin kuulusteluissa pudottaneensa ilotulitteen koulunsa seinustalla olevaan paperinkeräysastiaan ja panneensa kannen kiinni. Tuli levisi roskalaatikosta nopeasti koulun seinustaa pitkin katolle ja sytytti katon palamaan. Sammutustöissä oli paikalla 25 pelastusyksikköä ja n. 80 palomiestä. Tuli levisi roskalaatikosta nopeasti koulun seinustaa pitkin katolle ja sytytti katon palamaan.

29. Lastensuojelusta • Lainsäädäntö • Lastensuojelun käsikirjan sisältö pohjautuu 1.1.2008 voimaan tulleeseen lastensuojelulakiin ja muihin lastensuojelutyössä huomiotavaksi tuleviin lakeihin. • Laki lastensuojelulain muuttamisesta 88/2010 tuli voimaan 1.3.2010. Lastensuojelulakiin tulleet muutokset on korostettu lastensuojelulaki tekstiin. • Lastensuojelulaki • Lastensuojelulaki 417/2007Laki lastensuojelulain muuttamisesta 88/2010Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 59/2006 vpHE Eduskunnalle lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksiHE Eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain, vankeuslain 4 ja 20 luvun sekä tutkintavankeuslain 2 luvun 5 §:n muuttamisestaSosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 49/2009 vp

30. Lastensuojelusta… • Lastensuojelutyössä huomioitavat muut lait • Muita lastensuojelutyössä tarvittavia lakeja on linkitetty suoraan Finlexiin. Näiden linkkien kautta pääsee suoraan lakiin. • Asetus lasten päivähoidosta (239/1973)Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)Asetus valtion koulukodeista (769/1978)Elatusturvalaki (671/1998)Elatusturva-asetus (672/1998)Hallintolaki (434/2003)Hallintolainkäyttölaki (586/1996)Hallinto-oikeuslaki (430/1999)Henkilötietolaki (523/1999)

31. Lastensuojelusta… Isyyslaki (700/1975)Kansanterveyslaki (66/1972)Kotikuntalaki (201/1994)Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007)Laki lapseksiottamisesta (153/1985)Laki lapsen elatuksesta (704/1975)Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983)Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996)Laki lapsen päivähoidosta (36/1973)Laki lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004)Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)Laki lähestymiskiellosta (898/1998)Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)Laki nuorisorangaistuksesta (1196/2004)Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992)Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005)Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992)

32. Lastensuojelusta Laki toimeentulotuesta (1412/1997)Laki tutkintavankeuslain 2 luvun 5 §:n muuttamisesta 90/2010Laki vankeuslain 4 ja 20 luvun muuttamisesta 89/2010Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)Mielenterveyslaki (1116/1990)Nuorisolaki (2006/72)Perhehoitajalaki (312/1992)Perusopetuslaki (628/1998)Perustuslaki (731/1999)Poliisilaki (493/1995)Päihdehuoltolaki (41/1986)Rikoslaki (39/1889)

33. Lastensuojelusta Sosiaalihuoltolaki (710/1982)Sosiaalihuoltoasetus (607/1983)Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005)Vankeuslaki (767/2005)Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettu laki (603/1996)Yleissopimus lapsen oikeuksista (60/1991) • Lait linkkinä Finlexiin • SosiaalihuoltolakiLaki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksistaLaki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudestaHallintolakiPerhehoitajalakiLaki tutkintavankeuslain 2 luvun 5 §:n muuttamisesta 90/2010Laki vankeuslain 4 ja 20 luvun muuttamisesta 89/2010

34. Markkinoinnista oppilaitoksissa • koulu ei ole markkinointikanava • Vanhemmilla on lastensa kasvattajina oikeus päättää, minkälaisen markkinoinnin kohteeksi heidän lapsensa joutuvat -> alaikäiselle ei saa jakaa markkinointimateriaalia (esim. mainoksia, tuotenäytteitä tai mainoslahjoja koulujen ja oppilaitosten kautta tai järjestää markkinointitilaisuuksia ilman vanhempien suostumusta)

35. Markkinoinnista… • Jos opetuksessa käytetään yritysten tai yhteisöjen materiaalia, opettajien tehtävänä on huolehtia opetuksen tasapuolisuudesta sekä lisäksi oppilaita tulee ohjata suhtautumaan saamiinsa tietoihin kriittisesti ja asettamaan ne oikeisiin yhteyksiin • Sopimattomana markkinointina pidetään sellaista oppilaitosten käyttöön tuotettua oppimateriaalia, jossa on mainoksia tai piilomainontaa

36. Markkinoinnista… • Opettajan velvollisuutena on kertoa koulutuksen järjestäjälle ja materiaalin julkaisijalle havaitessaan sopimatonta markkinointia em. materiaalissa • Vanhempien oikeus päättää alaikäisiin lapsiinsa kohdistuvasta markkinoinnista koskee myös välipala-automaatteja: automaatin ulkoasu ei saa sisältää tuotemarkkinointia

37. Markkinoinnista… • Suositeltavaa on, että ainakaan alle 15 vuotiaiden käytettävissä ei olisi automaatteja, joilla ostokset maksetaan matkapuhelimella • Kouluissa ja oppilaitoksissa ei ylipäänsä tulisi myydä makeita, rasvaisia tai suolaisia välipalatuotteita tai sokeroituja juomia, koska ne ovat ristiriidassa oppilaitoksille kuuluvan terveyskasvatuksen kanssa

38. Tapahtumamarkkinointiin osallistuminen • Jos oppilaat osallistuvat tilaisuuksiin, joissa esiintyy esim. tapahtumamarkkinointia tai kaupallisiin kilpailuihin tai muihin vastaaviin, tulisi oppilaille selittää, mistä on kysymys lisäksi oppilaiden vanhemmilta olisi suositeltavaa saa tilaisuuteen osallistumislupa

39. Myyntitoiminta kouluissa • Oppilas tarvitsee huoltajan suostumuksen esim. Luokkasormuksen, t-paitojen ja muiden vastaavien tuotteiden ostamiseen • Alaikäinen ei voi tehdä tilauksia tai ostoksia ilman vanhemman lupaa • Selkeintä on, että myyntitarjoukset tehdään suoraan huoltajille

40. Valokuvaus kouluissa ja päiväkodeissa • Pohtikaa seuraavia kysymyksiä: • Millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon oppilaiden valokuvauksessa? • Pohdi valokuvien palauttamiseen ja tilauksen peruuttamiseen liittyviä kysymyksiä. • Voiko alaikäinen tilata itseään koskevat valokuvat?

41. Valokuvaus kouluissa ja päiväkodissa • Valokuvauksesta ennakkoilmoitus kotiin • Koulu tekee sopimuksen valokuvaamon kanssa kuvauksesta ja kuvalajitelmista (joissakin kouluissa asiasta päättää rehtori ja opettajat yhdessä, joissakin kouluissa myös vanhemmilla esim. koulun johtokunnan tai vanhempainiltojen kautta on mahdollisuus vaikuttaa kuvalajitelman sisältöön) • Suositeltavaa on, että koululaisten vanhemmilla olisi mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kuvalajitelman sisällöstä • Toimintaperiaatteet ovat samat valokuvattaessa päiväkotilapsia • Tieto vanhemmille kuvalajitelman sisällöstä olisi suositeltavaa olla nähtävänä päiväkodissa ennen kuvausta • HUOM! Markkinointimenetelmä, jossa kuluttajalle toimitetaan tuote ilman tilausta ja jossa kuluttajalta edellytetään toimenpiteitä, jottei hän tulisi sidotuksi kauppaan, on kuluttajasuojalain vastainen (KLS 2:10§)

42. Valokuvaus kouluissa…. • Peruuttamisoikeus • Kuvien palauttamiselle varatun ajan oltava riittävän pitkä • Alle 14 päivän palauttamisaika kuvien vastaanottamisesta on KSL:n vastainen (kauppa tulkitaan etämyynniksi, koska valokuvaamo ottaa itse aktiivisesti yhteyttä kuluttajaan)

43. Valokuvaus kouluissa… • Etämyynnin erityissäännökset koskevat myös palvelujen etämyyntiä • Vahvistus, joka sisältää mm. tiedot ja ohjeet peruutusoikeuden käyttämisestä, tulee toimittaa yhdessä valokuvien kanssa • Myös suullinen peruuttamisilmoitus on pätevä • Peruuttamisoikeutta ei voi rajata esim. edellyttämällä kuluttajalta euromääräistä omavastuuta tuotteen hinnasta • Kuvien palauttamisaika alkaa vasta sen jälkeen, kun vanhemmat ovat saaneet kuvat nähtäväkseen • Peruuttamisoikeus koskee kaikkia kuvia, myös kaveri- ja passikuvia

44. Valokuvaus kouluissa…. • Mainonnan kansainvälisten perussäännösten mukaan ”mainoksessa ei saa käyttää hyväksi lasten luontaista herkkäuskoisuutta tai kokemattomuutta eikä panna koetukselle heidän kuuliaisuuttaan” • Itsestään selvää on, että koulun tulee huolehtia siitä, että lapsi ei tunne olevansa eriarvoisessa asemassa muiden luokkatovereiden kanssa • Samaa periaatetta on sovellettava vastaavasti päiväkodeissa

45. Valokuvaus kouluissa… • Kuvat toimitettava suljetussa kuoressa ja on huolehdittava siitä, etteivät lapset aukaise kuoria etukäteen (jo lukemaan oppineita lapsia varten voi esim. kuoren päällä olla teksti: ”saa avata vasta vanhempien kanssa” • Kuvien palautusoikeus tasapainottaa myyntimenetelmää (vanhemmat voivat palauttaa kaikki kuvat)

46. Valokuvaus kouluissa… • Alaikäisen tilaukseen holhoojan allekirjoitus! • Vaikka 15-vuotias saa päättää omalla työllään hankkimistaan varoista, kuluttaja-asiamiehen ratkaisukäytännön mukaisesti tilauksessa on oltava holhoojan allekirjoitus • Valokuvaaja voi toimittaa kuvia myös postitse oppilaan kotiin, tällöin kirje tulee lähettää vanhempien nimellä (lapset eivät tällöin joudu toimimaan välittäjänä kaupankäynnissä)

47. Tekijänoikeudesta • Tekijänoikeuslain 1 §: • Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen • Tekijänoikeus suojaa: kirjailijaa, säveltäjää, kuvataitelijaa (maalaustaide, kuvanveisto, valokuvaus, tekstiilitaide jne.) • Lähioikeudet suojaavat: esittävää taiteilijaa, äänitteen valmistajaa, elokuvan tuottajaa, radio- ja tv- yritystä, tietokantaa, valokuvaajan suoja, uutissuoja

48. Teos • Kirjallinen tai taiteellinen teos: • Kaunokirjallinen tai selittävä kirjallinen tai suullinen esitys • Näyttämö- tai elokuvateos • Valokuvateos • Muu kuvataiteen teos • Taidekäsityön tai –teollisuuden tuote • Muulla tavoin ilmenevä teos

49. Teoksen luonne • Teoksen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen • Tekijänoikeus ei suojaa: • - ajatuksia, ideoita tai aiheita • - menetelmiä • - periaatteita • - tieteellisiä löytöjä ja teorioita • - tutkimustuloksia ja tietoja • Tekijänoikeuden suoja arvioidaan tapauskohtaisesti

50. Opettajan oikeudesta oppimateriaaliin • Oikeudet ovat lähtökohtaisesti opettajalla (teos ja valokuva) • Oikeudet oppimateriaaliin eivät siirry työnantajalle, paitsi jos niiden siirrosta on sopimus opettajan ja työnantajan välillä ( esim. työsopimuksessa tai muussa erillisessä sopimuksessa, myös ns. hiljainen sopimus on mahdollinen)