Kansainvälistymisellä laatua

1. Tavoitteet Aasia –yhteistyölleTraiNet –verkoston Aasian askeleet- seminaari 19.3.2013, PoriBirgitta Vuorinen

2. Kansainvälistymisellä laatua Mihin kansainvälistymisellä tähdätään? Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen Opiskelijoiden, tutkinnon suorittaneiden, tutkijoiden, opettajien ja henkilökunnan liikkuvuuden edistäminen, osaamisen kehittyminen Korkeasti koulutettujen työllistyvyyden edistäminen Työmarkkinoiden tukeminen

3. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015 Tavoitteet edelleen relevantteja - aidosti kansainvälinen korkeakoulu - laadun ja houkuttelevuuden lisääminen - osaamisen vienti - monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen - globaali vastuu Osaamisen vienti luultua haasteellisempaa Määrällisiä tavoitteita ei ole syytä nostaa, näkyy myös tulossopimuksissa Panostettava entistä enemmän kansallisiin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin Team Finland -konsepti Kiina, Venäjä, Pohjois-Amerikka, Brasilia, Intia (vrt. CIMO painopisteet)

4. KV-strategia: Aidostikansainvälinenkorkeakouluyhteisö Korkeakoulujen raportoinnin mukaan keskeistä: Strategiset kumppanuudet pitkäkestoisuus, syvyys, monimuotoisuus, laatu Kansainvälisyyden valtavirtaistaminen henkilökunta, opiskelijat, toiminnot Yhteydet ja vaikutus ympäröivään alueeseen Korkeakoulujen raportoinnissa erityisesti: - kv-strategiat tai kv-painotukset, maapainotukset

5. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 134. Suomi ottaa aktiivisen roolin eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusalueen rakentamisessa. Korkeakoulutus- ja tutkimussektorin yhteistyötä ja läsnäoloa lisätään nousevissa talouksissa,erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hyödyntävät kansainvälisessä yhteistyössä FinNode -yhteistyötä ja muita yhteistyörakenteita yhteistyössä yritysten kanssa. Korkeakoulut panostavat kohdemaiden kielten ja kulttuurin opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen yhteistyön edellytysten luomiseksi. 135. Korkeakoulut kaksinkertaistavat EU:lta saatavan tutkimusrahoituksen määrän hyödyntämällä kaikkia eurooppalaisia rahoitusinstrumentteja täysimääräisesti. Eurooppalaisia rahoitusinstrumentteja hyödynnetään myös tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä ja rakenteellisessa uudistamisessa. Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta kytketään entistä vahvemmin eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön yhteisten tutkimusohjelmien ja ohjelmasuunnittelun kautta.

6. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Suomalaiset korkeakoulut rakentavat strategisia painopisteitään tukevia kansainvälisiä liittoutumia. Näiden liittoutumien puitteissa kehitetään yhteistä koulutustarjontaa, mukaan lukien kaksois- ja yhteistutkinnot sekä tiivistetään tutkimusyhteistyötä. 137. Korkeakoulut sisällyttävät kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukevia sisältöjä. Opiskelija-, opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuutta lisätään hyödyntämällä aiempaa paremmin uusiutuvia EU:n liikkuvuusohjelmia. Korkeakoulut edistävät opiskelijoidensa ja henkilökuntansa tasavertaisia kansainvälistymismahdollisuuksia kaikilla koulutusaloilla yhteistyössä CIMOn kanssa. 138. Edistetään ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille kehittämälle heille suunnattua kotimaisten kielten opetusta. 139. Edistetään koulutusvientiä. Lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille arvioidaan. Arvioinnissa seurataan kokeilun vaikutuksia korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen ja vetovoimaan sekä vieraskielisen korkeakoulutuksen laatuun.

7. Yliopistojen rahoitusmalli vuodesta 2013 alkaen

8. Miksi Aasia? Kiina: • maailman toiseksi suurin kasvava talous • maailman suurin viejämaa • kasvavat sisämarkkinat, markkinapotentiaalia • mittavat osaamispanostukset • kansainvälistyminen (ml. koulutus ja tutkimus) • työvoimapotentiaalia • haasteita mm. kaupungistuminen, kasvavat liikennemäärät, lisääntyvät ilmansaasteet, ruokaturvallisuus => kiinnostava ulkomaisille yrityksille (Finpro: yli 250 suomalaisyritystä, Shanghai, Peking, Guangdog, Jiangsun) => kiinnostava tutkimuksen ja koulutusyhteistyön näkökulmasta => kiinnostava koulutusviennin näkökulmasta

9. Miksi Aasia? Kasvavat koulutusmarkkinat • Vuonna 2000 100 miljoonaa, vuonna 2011 177 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa Unesco) • Kasvu hiljenemässä • Suurimmat korkeakoulutusalueet: Kiina, Intia, Yhdysvallat, Venäjä • Kotimaan ulkopuolella tutkintoa opiskelevia vuonna 2000 2,1 miljoonaa, vuonna 2011 jo 4,1 miljoonaa

10. Miksi Aasia? Korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyö: • Paljon kiinnostavia maita, erilaisista syistä: Kiina, Intia, Japani, Vietnam • Myös muut ovat kiinnostuneita Aasian maista. Esim. Tanska Kiinassa, mm. yhteinen instituutti, yhteistutkintoja. Taustalla pitkäjänteinen yhteistyö • Sillanpääasemat ja yhteistyörakenteet mahdollistavat pitkäjänteisen yhteistyön syntymisen ja yhteistyön laajenemisen (FudanNordic Centre, Aalto Design Factory, EU/SFIC, TT-sopimukset, Team Finland) • Yhteistyö kansallisella tasolla lisää vaikuttavuutta

11. Miksi Aasia? Harjoittelu, liikkuvuus: • kansainväliset opiskelijat Suomessa: kotikansainvälistymisen mahdollistajia, ”lähettiläitä”, tärkeitä alumneja/verkostoitujia, tärkeitä myös ulkomailla toimiville suomalaisyrityksill, harjoittelu Suomessa lisää mahdollisuuksia työllistyä Suomeen • harjoittelu ulkomailla lisää osaamista, verkottaa, kasvattaa ”Aasia –osaajia”, tärkeää rekrytointipohjaa myös Aasiassa toimiville suomalaisyrityksille (sekä Suomessa että Aasiassa toimiville) • myös opetushenkilöstön liikkuvuus tärkeää

12. Tärkeät kysymykset • Miksi Aasia on tärkeä minulle? • Miksi Aasia on tärkeä korkeakoululleni? • Miksi Aasia on tärkeä alueelle? • Miksi Aasia on tärkeä valtakunnallisesti? Lisäarvoa? • Keiden kanssa yhteistyössä? • Ketä muita samoilla markkinoilla? Mahdollisuuksia?