Mynämäen kunta

1. Mynämäen kunta The municipality of Mynämäki

2. Sijainti: Mynämäen kunta kuuluu Länsi-Suomen lääniin, Varsinais-Suomen maakuntaan ja Turun seutukuntaan. Turkuun on matkaa 30 km, Raisioon 24 km, Uuteenkaupunkiin 47 km ja Helsinkiin 214 km. Liikenteellisesti kunnan sijainti on edullinen: valtatie 8 kulkee kunnan keskustaajaman tuntumassa ja rautatie on 4 km:n päässä keskustasta. Lähimmät satamat ovat Turussa, Naantalissa, Raumalla ja Uudessakaupungissa. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Turussa. Mynämäen kunta 2009 Väkiluku (1.1.2009): • 8026 henkeä, joista • suomenkielisiä 98,6 %, • ruotsinkielisiä 0,7 %, • muita kieliä 0,7 %. Ikäjakauma (1.1.2009): • alle 15-vuotiaat 18,1 %, • 15-64-vuotiaat 63,3 %, • yli 65-vuotiaat 18,6 %. Työvoima toimialoittain (1.1.2009): • alkutuotanto 10,5 %, • jalostus 30,6 %, • palvelut 57,0 %, • muut 1,9 %. Kokonaispinta-ala: • 536,1 km², josta • maapinta-alaa 519,8 km² ja • vesipinta-alaa 16,3 km². Yritystoiminta on hyvin pienyritysvaltaista. Kunnassa on noin 500 rekisteröityä yritystä ja elinkeinonharjoittajaa. Mynämäen kunta

3. Tehdään Mynämäki hiilineutraaliksi -hanke • Hankkeen tavoitteena on, että kaikki toimijat – kunta, asukkaat ja elinkeinoelämä – sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonepäästöjen vähentämisessä sekä lyhyellä (2 – 5 vuotta) että pitkällä (6 – 20 vuotta) aikajänteellä. • Toimijat ideoivat ja räätälöivät yhdessä ratkaisuja, joilla voidaan vähentää etenkin liikenteen, asumisen ja ruoan päästöjä. • Kunnassa muun muassa lisätään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sekä parannetaan energia- ja materiaalitehokkuutta. • Mynämäen kunta liittyi hankkeeseen mukaan valtuuston puheenjohtajan Pekka Myllymäen kautta. • Mynämäki on hankkeessa mukana siksi, että maatalousvaltaisella kunnalla on runsaat uusiutuvan energian varat ja mahdollisuudet suhteessa kunnan asukaslukuun. • Mynämäen kunnan alueen runsaat metsävarat toimivat hiilinieluina. • Tulevaisuudessa myös Mynämäen ja Turun välinen raideyhteys on kehityskelpoinen ja ilmastoystävällinen nopean saavutettavuuden liikenneväylä. Mynämäen kunta 3

4. Kaukolämpö kunnan keskustaan • Kotimaisella polttoaineella tuotettavaa kaukolämpöä on selvitetty 1990-luvun lopulta lähtien. Vaihtoehtoisina polttoaineina olisivat hake, pelletti tai ruokohelpi. • Vuonna 2007 Mynämäen kunta järjesti tarjouskilpailun kaukolämmön tuottamisesta. • 25.2.2008 Mynämäen kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen Vapo Oy:n kanssa. • Vapo Oy myy lämmön Mynämäen kunnan omistamiin kiinteistöihin. • Vapo Oy hankkii uuden lämpökeskuksen, polttoaineen vastaanotto- ja kuljetinlaitteet tarvittavine rakennuksineen sekä rakentaa kaukolämpöverkon. • Lämpökeskus sijoitetaan kunnalta vuokratulle alueelle. • Vapo Oy vastaa kaikista kaukolämpöverkon rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. • Lämmönmyynti tapahtuu normaalin kaukolämpötoiminnan mukaisesti eli lämmön hinta koostuu perusmaksusta ja energiamaksusta. • Mynämäen kunta sitoutuu kaavoituksessa ottamaan huomioon kaukolämmityksen tarpeet ja käytettävissä olevin keinoin edistämään kaukolämmityksen tarkoituksenmukaista lisäämistä Mynämäen kunnan taajaman alueella. • Kunnalla on oikeus halutessaan viidentoista vuoden kuluttua lämmöntoimituksen alkamisesta (7,5 km:n mittaisen verkon valmistumisen jälkeen) lunastaa Vapo Oy:n toteuttama kaukolämpöverkkoinvestointi. Mynämäen kunta 4

5. Raimelan aluelämpöverkko • Yhtenä ajatuksena energian tuotantoon ja käytön muutoksiin on esitetty Raimelan aluelämpöverkkohanketta. Hanketta suunnitellaan Changing Behaviour –energiansäästöprojektin puitteissa. Suomessa projektia koordinoivat Enespa Oy ja Kuluttajatutkimuskeskus. • Raimelan alue on pääosin 1970-luvulla rakennettu, noin 100 talon asuinalue. Alue sijaitsee noin 1 km:n päässä keskustaajamasta. • Yleisin lämmitysmuoto on öljy, kaukolämpöä ei alueelle ole saatavilla. • Energiansäästöä olisi mahdollista saada lämpöpumppujen käytöllä. Hiilidioksidipäästöjen minimoinnin kannalta matalalämpöpumppu on paras vaihtoehto. • Lämpöpumppujen sähkönkulutusta saataisiin edelleen pienennettyä lämmittämällä lämpökaivoja aurinkoenergialla, jota voidaan kerätä esimerkiksi pintaputkiston avulla. • Aluelämpöverkko muodostuisi asukkaiden yhdessä omistamasta maalämmönkeruupiiristä ja kiinteistökohtaisista lämpöpumpuista. • Järjestelmä ei ole mahdollinen yksittäisille taloille, koska varastohäiriöt ovat liian suuria pienissä varastoissa. Minimivaatimuksena on vähintään 20 talon verkko. • Toteutuessaan Raimelan aluelämpöverkko olisi Suomen ensimmäinen vastaavalla tekniikalla tehty hanke. Mynämäen kunta 5

6. Tuulienergia ja bioenergia Tuulienergia: • Mynämäen alue on tuuliolosuhteiltaan otollista seutua tuulivoiman rakentamiselle. • TuuliWatti Oy on tehnyt eri maanomistajien kanssa vuokrasopimuksia maa-alueista. Tuulimittaukset alueilla ovat käynnissä. • Alueita on kartoitettu ja tarkoituksena on rakentaa sisämaahan noin kymmenen tuulivoimalan (á 3 MW) tuulipuisto. Bioenergia: • Eräs Mynämäen kunnassa esitetty toimenpideajatus on maa- ja metsätalouden jätteiden käyttäminen bioenergian ja biopolttoaineiden raaka-aineena. • Käyttökelpoisia raaka-aineita olisivat muun muassa oljet, juurikkaiden naatit, kannot ja risut. • Maatalousvaltaisena kuntana bioenergian raaka-ainelähteitä on hyödynnettävissä runsaasti. Mynämäen kunta 6

7. Ilmastoystävälliset ruokapalvelut Mynämäen kunnan ruokahuolto: • 13 valmistuskeittiössä valmistetaan ruoat 13 toimituspisteeseen. • Vuosittain valmistuu noin 600 000 ateriaa. • Budjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa kaikkiaan 26. Ehdotuksia ja käytännön toimenpiteitä: • Ruoanvalmistusprosessi mitoitetaan oikein (keittiöiden lukumäärä, ateriamäärien suunnittelu, ateriakuljetusten yhteensovittaminen muiden kuljetusten kanssa). • Hankinnoissa suositaan energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä tuotteita ja ratkaisuja. • Koneita ja laitteita käytetään tehokkaasti ja taloudellisesti (esilämmitysaika, tehokas jäähdyttäminen, täydet astianpesukoneet, vedenkäyttö). • Puhtaanapito- ja ruokapalveluissa käytetään ympäristöystävällisiä pesuaineita ja suositaan pakkausmateriaalien uusiokäyttöä. • Syntyvät jätteet lajitellaan ja käytetään hyödyksi. Mynämäen kunta 7

8. Liikenne Liikkuminen: • Tietotekniikan hyväksikäytön lisääminen. • Etätyön tekeminen ja etäpalveluiden käyttö ovat molemmat hyviä keinoja vähentää matkustamista ja sitä kautta liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Valtakunnallinen Kyydit.net –hanke: • Mynämäki on pinta-alaltaan suuri kunta ja asutus on jakautunut taajamien lisäksi haja-asutusalueille näin ollen lisäten yksityisautoilun määrää. • Julkisen liikenteen yhteydet ovat pääasiassa vain keskustaajamissa. • Kunnan tarpeisiin räätälöity kimppakyytipalvelu, jossa internetissä voi tarjota ja etsiä kimppakyytiä. • Erityisesti työmatkaliikenteessä saavutetaan suurimmat hyödyt, mutta konseptia voidaan hyvin soveltaa myös vapaa-ajan liikkumiseen. • Hanke on konkreettinen työkalu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Henkilöliikenne Turku-Uusikaupunki radalle: • Raideyhteys ja asemat ovat olemassa, mutta radalla on nykyään vain tavaraliikennettä. • Henkilöliikenteen käyttöönotto helpottaisi työmatkaliikennettä (työmatkapendelöinti) ja parantaisi vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. • Asiasta on valmisteilla selvitystyö. Mynämäen kunta 8

9. Muita ehdotuksia Maankäytön suunnittelu / kaavoitus: • Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. • Asumisen ja palveluiden yhteensovittaminen. • Toimivat kevyenliikenteen yhteydet. • Raideliikenteen mahdollisuuksien kartoittaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Energiaa säästävät koneet ja laitteet: • Teknologian kehittyminen energiaa säästävään suuntaan. • Koneiden ja laitteiden kunnossapidon merkitys. Energiaa säästävät työtavat: • Työtapojen kartoittaminen ja uudistaminen energiaa säästävään suuntaan. Jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tehostaminen: • Mahdollisimman suuri osa jätteestä saadaan ensisijaiseen kierrätykseen eli hyötyjätteeksi. • Menetelmien kehittäminen lajittelua kannustavaan suuntaan. Mynämäen kunta 9

10. www.mynamaki.fi