1 / 19

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan ( Kf 140)

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan ( Kf 140). Pekka Mäkelä pekka.a.makela@ helsinki.fi Puhelin: 191 29271 Työhuone: 529 (Unioninkatu 40 A, 5. krs). Suoritus ja kurssimateriaalit. Oheislukemisto Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia (Gaudeamus 2004)

trent
Download Presentation

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan ( Kf 140)

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Pekka Mäkelä pekka.a.makela@helsinki.fi Puhelin: 191 29271 Työhuone: 529 (Unioninkatu 40 A, 5. krs)

  2. Suoritus ja kurssimateriaalit • Oheislukemisto • Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia (Gaudeamus 2004) • tenttiin kysymys kirjasta ja luennoista • Luennot: • Ke 10–12, PR aud XIII • To 10–12, PR aud XIII • Tentti to 3.3. • http://blogs.helsinki.fi/yktieteidenfilosofia/ • luentojen diat jamuuta infoa

  3. Kurssin sisältö Yleinen tieteenfilosofia ke 19.1. Johdanto + demarkaatio + tieteenfilosofian historiaa to 20.1. Tieteellinen päättely ke 26.1. Teoriat ja havainnot to 27.1. Tieteellinen realismi ja tieteen kehitysdynamiikka ke 2.2. Tieteellinen selittäminen Ihmistieteiden erityiskysymyksiä to 3.2. Ihmistieteiden erityispiirteitä ke 9.2. Intentionaalisen toiminnan selittäminen to 11.2. Sosiaalinen todellisuus ke 16.2. Tiede ja arvot to 17.2. Tieteen etiikka ke 23.2. to 24.2 ti 2.3. Kertausta

  4. Tieteenfilosofia • Tiede on ylin tiedollinen auktoriteetti • mikä on tieteellisen tiedon oikeutus? • oikeutus perustuu tiedonmuodostuksen tapaan  • Miten (hyvä) tiede toimii? (metodologia) • mikä on tiedettä? (demarkaatio) • miten tiede rakentaa kuvaa maailmasta? (tieteellinen päättely) • miten tiede kuvaa maailmaa? (tieteellisten teorioiden luonne ja suhde havaintoihin, tieteen edistyminen) • miten tiede selittää havaittuja ilmiöitä? (tieteellinen selittäminen) • Mikä on tieteellisen tutkimuksen kohteen luonne? • tiedekohtainen kysymys  erityistieteiden filosofiat • Mikä on tieteen suhde arvoihin? • tieteen arvovapaus, tieteen etiikka

  5. Tieteenfilosofia • Yleinen tieteenfilosofia • tieteellinen metodologia yleensä • Erityistieteiden filosofiat • erityistieteiden (biologia, taloustiede, kirjallisuudentutkimus jne.) metodologiset taustaoletukset ja erityiskysymykset • erityistieteiden kohteisiin liittyvät käsitteelliset kysymykset (mikä on biologinen laji? mistä on kyse taloustieteen ”rationaalisessa valinnassa”? mikä on kirjallinen genre?) • erityistieteen metafyysiset taustaoletukset • usein filosofian ja erityistieteen rajapintaa, jota tutkitaan sekä filosofiassa että erityistieteen sisällä (esim. yhteiskuntateorian puitteissa sosiologiassa)

  6. Yhteiskuntatieteiden filosofia • Yleisen tieteenfilosofian sovelluskohde • Erillisten yhteiskuntatieteiden filosofiat • taloustiede, sosiologia • yhteiskuntatieteiden metodologiat ja niiden kohteisiin liittyvät filosofiset kysymykset • Ihmistieteiden metodologinen erityislaatu? • inhimillinen toiminta, kulttuuriset merkitykset, arvosidonnaisuus • kokeellisuus ja selittäminen vs. tulkinta ja ymmärtäminen? • Yhteiskuntatieteiden kohde filosofisesta näkökulmasta • inhimillinen toiminta • yhteisöllisyyden, kulttuurin ja sosiaalisten ilmiöiden luonne • Yhteiskuntatieteiden yhteys normatiivisiin kysymyksiin • tutkimuskohteella poliittista merkitystä

  7. Yhteiskuntatieteiden filosofian yhteydet muuhun filosofiaan • Yhteys teoreettiseen filosofiaan • yleinen tieteenfilosofia • mielen filosofia: inhimillisen toiminnan luonne ja selittäminen • ontologia: sosiaalisen todellisuuden luonne • Yhteys yhteiskuntafilosofiaan • yksilön suhde yhteisöllisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin (toiminnan vapaus ja poliittinen argumentaatio) • yhteydet erityiskysymysten tasolla: valta, identiteetti, peliteoria • Metaetiikka • moraalipsykologia toiminnan filosofian ala-alueena • vapaan tahdon käsite ja toiminnan vastuullisuus

  8. Mitä on tiede? • Kuvaileva (deskriptiivinen) kysymys (1) tiede tutkimusprosessina: • toimintaa, jota määrittelevät tietyt päämäärät ja menetelmät • yhteisö, joka ylläpitää tätä toimintaa + materiaalinen perusta (2) tiede menetelmänä: • tieteelliseksi hyväksytyt menetelmät (3) tiede tietona: • tieteen nykyiset tulokset • tieteen lopulliset tulokset • Arvioiva (normatiivinen) kysymys • mitä tulisipitää tieteenä?  (1) • millaista on hyvä tiede?  (2) • mikä on tieteellisen tiedon asema?  (3)

  9. Tieteen päämäärät ja menetelmät • Tiedolliset päämäärät • tieto ja ymmärrys ihmisestä ja maailmasta • Välineelliset päämäärät • teknologia, kommunikaatio, politiikka jne. • ”Tieteellinen menetelmä” • menetelmät, jotka johtavat parhaaseen mahdolliseen tietoon • oikea menetelmä riippuu myös tutkimuskohteen luonteesta • Fallibilismi • tieteellinen tieto on erehtyväistä – kuten kaikki tieto • samaan aikaan parasta mahdollista tietoa • perusteltu lähtökohta toiminnan suunnittelulle

  10. Tiede ja arkiajattelu • Arkiajattelun yleisiä puutteita: • havainnot epäjärjestelmällisiä, tukea etsitään (tai huomataan) vain jo omaksutuille oletuksille • havaintojen tulkinta riippuu oletuksista • syy-seuraussuhteet yksioikoisuus ja olemusajattelu • rima liian alhaalla tietona pitämiselle • Tiede korjaa puutteita: • järjestelmällinen havainnointi, myös ristiriitojen etsiminen • vaihtoehtoiset teoreettiset tulkinnat ja niiden testaaminen • useiden tekijöiden huomioiminen selityksissä • jatkuva (itse)kriittisyys, pidättäytyminen sitoumuksista todistusaineiston ollessa puutteellinen • mutta: tieteilijätkin ihmisiä, arkiajattelun puutteet aina vaarana!

  11. Tieteen yleisiä piirteitä • Kriittisyys • todistamisen taakkaa uuden väitteen esittäjällä • kaikki väitteet käyvät läpi kriittisen keskustelun • Itseään korjaavuus ja dogmittomuus • sekä havainnot että menetelmät epäilyn kohteena • Testattavuus ja toistettavuus • väitteillä oltava havaittavia seurauksia • testit voitava toistaa (virheet, sattumat) • Julkisuus ja yhteisöllisyys • tulokset ja data koko tiedeyhteisön käytettävissä ja arvioitavissa • Riippumattomuus • tuloksia voidaan arvioida vain tiedollisilla kriteereillä

  12. Demarkaatio (rajanveto) • Tiede vs. pseudotiede (näennäistiede) • tieteen näköistä, mutta metodologisesti puutteellista – esim.: • ei kykene tuottamaan tuloksia • väitetyt tulokset eivät testattavissa tai toistettavissa • päätelmät eivät seuraa todistusaineistosta ja teoreettisista oletuksista • epämääräisiä teorioita, joihin minkä tahansa datan voi sovittaa • ristiriidassa muun tieteen kanssa • taustalla esim. ideologia, taitamattomuus tai huijaus • osa jäänteitä tieteen historiasta (esim. astrologia): uskomusjärjestelmät voivat muuttua • Tiede vs. taikausko • usko periaatteisiin, joille ei tieteellistä pohjaa

  13. Demarkaatio (rajanveto) • Tiede vs. esitiede • metodologia vasta kehittymässä • tulokset hajanaisia, epävarmoja ja alustavia • joidenkin mielestä osa ihmistieteistä on esitieteellisiä • Hyvä tiede vs. huono tiede • käytetty metodologia puutteellista tai huonosti sovellettua • teoreettisesti epäkiinnostavaa (nollatutkimusta) • dogmaattista, epärehellistä tai yksipuolista • epäeettistä

  14. Demarkaatio (rajanveto) • Tiede vs. uskonto • uskonnoissa erilaisia elementtejä: • taikauskoa, esitiedettä, pseudotiedettä • etiikkaa, metafysiikkaa, elämänfilosofiaa • ei-tiedollisia, kokemuksellisia elementtejä ja niiden ilmaisua • tiedollisten väitteiden oltava samalla viivalla • teologinen dogmatiikka tieteenä: oppi järjestelmästä, ei sen paikkansapitävyydestä

  15. Demarkaatio (rajanveto) • Tiede vs. filosofia • tiede tutkii empiiristä todellisuutta ja luo tutkimukseen sopivia käsitteitä ja teorioita • filosofia tutkii käsitteitä ja teorioita • filosofian ja tieteen raja ei käytännössä yksiselitteinen • looginen positivismi • filosofia on tieteen kielen ”looginen syntaksi” • analyyttinen filosofia • filosofia tutkii käsitteellisiä intuitioita, käsitteiden välisiä analyyttisiä yhteyksiä ja teoreettisten oletusten loogisia seurauksia • transsendentaalifilosofia • filosofia tutkii kokemuksen (käsitteellisiä) ennakkoehtoja • naturalismi • filosofian ja tieteen välillä vain aste-ero teoreettisuudessa

  16. Tieteenfilosofian historiaa • Esihistoriaa (huom. toissijaista, ei opeteltava tenttiin) • Aristoteles (384–322 eaa): materiaalinen, muodollinen, vaikuttava ja finaalinen syy tieteellisen selittämisen muotoina • arabifilosofit Alhazen (965–1039) ja Avicenna (n. 980–1037): kokeellinen menetelmä (testaaminen, kohteen varioiminen) • Oxfordin koulu 1200-luvulla: Robert Grosseteste (1175–1253) ja Roger Bacon (1214–1294) • Francis Bacon (1561–1626): systemaattinen empiirinen testaaminen kaiken tiedon perustana • Galileo Galilei (1564–1642): kokeellisuuden liittäminen matemaattiseen ja teoreettiseen tarkasteluun • David Hume (1711–1776): tarkasteli mm. induktiivista päättelyä, kausaliteettia, luonnonjärjestystä ja inhimillisen toiminnan selittämistä

  17. Tieteenfilosofian historiaa • 1800-luku (edelleen toissijaista, ei tenttiin) • William Whewell (1794 – 1866): aloitti tieteiden käsitteellisen tutkimuksen (mm. erotti tieteen ja filosofian toisistaan) • Auguste Comte (1798–1857): positivismi: maailmankuvan historiallinen kehittyminen tieteelliseksi ja tieteiden ykseys • John Stuart Mill (1806–1873) • A System of Logic (1843) tieteenfilosofian varhainen klassikko • induktiivisen päättelyn ja todistusaineiston tarkastelua • falsifikaatio (hypoteesien osoittaminen epätodeksi etsimällä vastaevidenssiä) tieteellisen tutkimuksen kulmakiveksi • Charles S. Peirce (1839–1914): tieteellisen tiedon fallibilismi, tieteellinen päättely päättelynä parhaaseen selitykseen • Pierre Duhem (1861–1916): tieteellisten teorioiden holistisuus: yksittäistä väitettä ei voi testata erikseen muista väitteistä

  18. Tieteenfilosofian historiaa • Looginen positivismi (looginen empirismi) • Wienin piiri maailmansotien välisenä aikana • mm. Moritz Schlick (1882–1936), Otto Neurath (1882–1945) ja Rudolf Carnap (1891–1970) • tausta: tieteiden kehitys ja pyrkimys eroon spekulatiivisesta metafysiikasta • peruslähtökohtia: empirismi, tieteiden ykseys, filosofian ja tieteen jyrkkä erottelu toisistaan (”filosofia tieteen kielen loogisena syntaksina”), teoreettisen kielen käännettävyys ”havaintokielelle” • Instrumentalismi vs. tieteellinen realismi • lähtökohtana positivismin ongelmat • instrumentalismi: tieteelliset teoriat tapoja jäsentää havaintoja • tieteellinen realismi: tieteelliset teoriat kuvaavat todellisuutta

  19. Tieteenfilosofian historiaa • ”Naturalistinen käänne” • naturalismi (1) ontologinen naturalismi: ei ole olemassa yliluonnollisia asioita (2) metodologinen naturalismi: tutkitaan kohdetta luonnollisena • naturalismi filosofiassa: tieteellä ja filosofialla sama kohde • naturalismi tieteenfilosofiassa: tiedettä tutkittava sellaisena kuin se tosiasiassa on, kysymyksenasettelut tiedekeskeisiä, eivät filosofiakeskeisiä (1) kiinnostus tosiasiallisiin tieteellisiin käytäntöihin (2) erityistieteiden filosofioiden nousu • Hermeneuttinen traditio (ks. tarkemmin Raatikainen) • ymmärtävän ihmistieteen ajatus: esim. Wilhelm Dilthey (1833–1911), Hans-Georg Gadamer (1900–2002) ja Paul Ricoeur (1913–2005)

More Related