Kansallisista rajoista globaaliin rajahallintaan? Yhteenvetoa kurssin teemoista

1. Kansallisista rajoista globaaliin rajahallintaan? Yhteenvetoa kurssin teemoista 8.12.2009 Markus Himanen

2. Euroopan rajojen ongelma • Euroopan unionin instituutiot: lainsäädäntö (esim. turvapaikkadirektiivit), tuomio-istuimet, virastot ja ohjelmat • toimielinten väliset ristiriidat (esim. komissio vs. sisäministerikokoukset) • Jäsenmaiden maahanmuuttopolitiikat • jäsenmaiden väliset erot, jäsenmaiden ja EU:n suhde politiikan muotoutumisessa • Eurooppalaisen rajakoneiston analyysi: 1) liikkeen ensisijaisuus, 2) raja ja tuotanto, 3) rajahallinnan muodot, 4) raja oikeuksien määrittäjänä • Eurooppa poliittisena tilana

3. Modernin rajan järjestyksen pääpiireteitä • Kansallisvaltion rajan neljä piirrettä • selkeästi määriteltävät jatkuvat rajalinjat • rajat poissulkevia suhteessa suvereniteettiin • rajat muodostavat kansainvälisen politiikan rajapinnan • rajoilla hallinnollisia funktiota • Kansalaisen ja ulkomaalaisen ongelma kansallisvaltiossa

4. Modernin rajan järjestyksen kehityksestä • Imperiaalinen raja • Keski-ajan päällekkäiset rajat • Territoriaalivaltion rajan muodostuminen: Ranska 1500-luvulla

5. Kansalaisen ja ulkomaalaisen välisen eron kehitys • Ranskan vallankumouksesta alkunsa saanut kansalaisen ja ulkomaalaisen selkeä oikeudellinen ero vakiintuu 1800-luvun kuluessa • kysymykset köyhäinavusta ja asepalveluksesta oleellisia • kansalaisuuden määrittelyssä asuinpaikkaperiaatteesta kansallisuusperiaatteeseen • Kansallisuus (nationality) ja kansalaisuus (citizenship)

6. Carl Schmitt ja Euroopan rajojen globaali perusta • Saksalainen politiikan ja oikeustieteen teoreetikko (1888–1985) • Der Nomos der Erde (1950) – rajojen konkreettisen järjestyksen analyysi • Maan valtaaminen oikeuden konkreettisena perustana • Nomos: yhteisön tilallisen järjestyksen (Ordnung) ja paikkaan sijoittautumisen (Ortung) ykseys • Jus Publicum Europaeum – uuden ajan rajojen järjestys • Schmittille ei oleellista sisäpuolen ja ulkopuolen erottelu vaan järjestyksen maailmanlaajuinen luonne • Globaali linja-ajattelu: Rayat (Espanja ja Portugali), Amity lines, (eurooppalaisen oikeuden ja vapaan valtaamisen alueen jako), Läntinen pallonpuolisko (Monroe Doctrine)

7. Frederik Rätzel: kansallisvaltion rajat ja elintila • Pääteos: Politische Geographie 1897 • Käyttää ensimmäisenä termiä Lebensraum, (Rätzelin oppilas Karl Haushofer -> kansallissosialistit) • Valtio organismina ja rajat ihona • Valtioiden välinen kamppailu – rajojen sijainti seurausta niiden optimaalisesta sijainnista valtion elinvoiman ja kilpailun suhteen

8. Hardt & Negri: Rajaton imperiumi • Ulkopuolta ei enää ole: imperiumin hallinnalla ei ole rajoja • Imperiaalinen suvereenius ei toimi vala-alueiden erojen vaan erojen hallinnan logiikalla • Suvereenisuudella ei ole erityistä paikkaa vaan se toimii kaikkialla • Sassen (2006): globalisaation määrittämisessä ei oleellista institutionaalinen taso vaan vallankäytön logiikka ja päämäärät

9. Yhdysvaltojen rajaseutu ja vapaan palkkatyöläisen luominen • Benjamin Franklin: Observations Concerning the Increase of Mankind (1751) • ”Määräaikaset palvelusopimukset” (indentured servitude) • Marx: uudenaikainen siirtomaateoria ja E.G. Wakefield – niukkuuden luominen maan hinnan nostolla

10. Liberalismi ja työmarkkinoiden säätely • Foucault: fysiokratismin ja liberalismin ero: luonnollisista markkinoista niiden ylläpitämiseen ja luomiseen • Työväenluokan luominen brittien köyhäinlainsäädännön ja työsopimusoikeuden kautta1800-luvulla (Sassen ja Thompson) • Luokkapohjainen oikeusjärjestelmä palaa liberaalien demokratioiden ytimeen sen kautta, että tietyille ryhmille myönnetään erioikeuksia (koulutetut työntekijät) ja toisilta pidätetään oikeudet (laittomat siirtolaiset) (Sassen 2006).

11. Flynn: rajavalvojan luova ajattelu • Stephen E. Flynn, Beyond Border Control, Foreign Affairs, Nov/Dec2000 • Riskien torjunta valtion ulkorajoilla mahdotonta, liian kallista ja haitallista globaalien kiertokulkujen sujuvuudelle • Rajakontrollien paradigman vaihdos uusien uhkien torjumiseksi ilman liike-elämän häiritsemistä: 1) valtioiden kiristettävä turvallisuutta kasainvälisen kuljetus- ja logistiikkajärjestelmän sisällä; 2) kansainvälisiä yhtiöiden kehitettävä läpinäkyviä järjestelmiä globaalien virtojen seuraamista varten, jotta viranomaiset voisivat valvoa tulevaa liikennettä virtuaalisesti kauan ennen kuin se saapuu perille; 3) Uusien liikkeen valvontateknologioiden käyttöönotto

12. Integrated Border Mangement • New tools for an integrated European Border Management Strategy, Komissio 2008 • markkinapohjaiset ratkaisut • uhan torjunnan ja liikkeen sujuvuuden välinen ristiriita • erottelu pienen ja suuren riskin omaavan liikenteen välille (low-risk ja high riks traffic) • digitalisaatio, entry-exit -järjestelmä • Koslowski 2005, Hobbing 2005

13. Rajat ylittävän liikkeen hallinnan yksityistäminen • Liikennöitsijöille asetetut sanktiot luovat välillisesti riskien markkinat (Van Münster 2005) • GATS: työnantajat haluavat, että työntekijän liikkumisen mahdollisuudet kansalaisuuden sijaan sidoksissa työnantajan kotivaltioon (Guild 2001) • Koslowski (2004): General Agreement on Migration, Mobility and Security

14. Vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alue 2010- • People Flow: Migration and Europe; Tom Bentley, Theo Veenkamp, and Alessandra Buonfino, 2003 (http://www.opendemocracy.net/people-migrationeurope/article_1194.jsp) • siirtolainen yrittäjänä • kauttakulkukeskukset • rauhanomainen rinnakkaiselo • European Pact on Immigration and Asylum • ulkoistaminen (Global Aprouch), digitaaliset tietojärjestelmät, rajavalvonnan automatisaatio • valikoivuus ja kauppa liikkuvuuden mahdollisuuksilla: yhtäältä tilapäiset työlupajärjestelmät (circular migration) ja toisaalta liikkuvuuden kumppanuudet • pisteytysjärjestelmiin perustuva sininen kortti • Komissio: yhteisen sääntely kasvattaminen myös työsiirtolaisuuden kohdalla • MEMO/07/423 Attractive conditions for the admission and residence of highly qualified immigrants • MEMO/07/422 Simplified admission procedures and common set of rights for third-country workers

15. Eurooppalaisen rajahallinnan rationaalisuuden pääpiirteitä • Rajan deterritorialisaatio tehokkuuden ja turvallisuuden nimissä • Yksilölliseen tutkintaan, valikointiin ja arviointiin pyrkivät rajavalvonta ja oleskelulupajärjestelmä • Riippuvuuden ja oleskelun ehdollisuuden ylläpitäminen ja kasvattaminen • Automatisaatio ja ennaltaehkäisy – liikkumisen ympäristö rakennetaan siten, että riskien aktualisaatio tulisi mahdottomaksi • Liikkumisen kontrollin kommodifikaatio: maahanmuuttoriskin markkinoiden luominen ja kaupankäynti liikkumisen ehdoilla • Imperiaalisen suvereenisuuden ja globaalien työmarkkinoiden suhde

16. Kontrolli • ”Kuriyhteiskunnassa on kaksi napaa: nimikirjoitus, joka osoittaa yksilöä, ja numero tai matrikkeli, joka osoittaa tämän paikan massasta. [...] Kontrollin yhteiskunnissa päinvastoin olennainen asia ei enää ole numero tai nimikirjoitus, vaan koodi: koodi on tunnussana tai salasana, kun taas käskyt sääntelivät (sekä integraation että vastarinnan näkökulmasta) kuriyhteiskuntia. Kontrollin digitaalinen kieli muodostuu koodeista, jotka merkitsevät pääsyä tai kieltoja johonkin informaatioon.” • ”Ei tarvitse kääntyä tieteiskirjallisuuden puoleen käsittääkseen sen kontrollin mekanismin, joka kunakin hetkenä antaa paikan elementille avoimessa ympäristössä, eläimille rauhoitusalueella, ihmiselle yrityksessä (elektroninen kaulapanta). Félix Guattari kuvitteli kaupungin, jossa jokainen voisi lähteä asunnostaan, kadultaan tai asuinkorttelistaan käyttämällä (dividuaalista) korttiaan. Se kykenisi poistamaan tämän tai tuon raja-aidan; mutta toisaalta kortti voitaisiin yhtä hyvin hylätä myös tiettynä päivänä tai tiettyjen tuntien ajaksi; olennaista ei ole raja-aita vaan tietokone, joka yksilöi jokaisella oman sallitun tai laittoman paikan ja tekee universaalia modulaatiota.” • Deleuze, Jälkikirjoitus kontrolliyhteiskuntiin

17. Sans-Papiers • sans-papiers liike alkoi 18.3.1996 afrikkalaisten paperittomien vallatessa kirkkoja Ranskassa • “We demand our regularisation. We are not in hiding. We have come out into the daylight. ... The struggle taught us first of all to be autonomous. ... Here were organizations which came to support us and which were used to helping immigrants in struggle. They were also used to acting as the relay between immigrants in struggle and the authorities, and therefore more or less to manage the struggle. They would tell us, ‘Right, we the organizations have made an appointment to explain this or that’; and we had to say, ‘But we can explain it very well ourselves.’ ... If we had not taken our autonomy, we would not be here today, because there really have been many organizations telling us we could never win, that we could not win over public opinion because people were not ready to hear what we had to say" (Madgiguène Cissé 1997).