Monikuntaliitoksen mahdollisuudet

1. Monikuntaliitoksen mahdollisuudet 12.6.2008 Lahti Arto Koski Erityisasiantuntija

2. Toimintaympäristön muutospaineet 2010- ja 2020-luvulla ja käytössä olevat”työkalupakit” Väestön ikääntymisen kärjistyminen Valtion kuntapolitiikan painotusten muuttuminen Väestön muuttoliikkeen jatkuminen Kuntien tehtävät Kuntien rahoitus Demokratia- vajeen syveneminen Kuntien henkilöstöpulan lisääntyminen KUNTA- LAINEN Kuntien palveluiden organisointi Kuntien välinen yhteistyö Kansain- välistymisen vahvistuminen Palvelu- tarpeiden kasvaminen Kunta- liitokset Kuntien talouden heikkeneminen Alueiden välisen kilpailun kiristyminen

3. Monikuntaliitoksen mahdollisuudet 1. Yhdellä yhdistymisellä tehdään riittävän suuri muutos 2. Muodostetaan kunnasta ehyt toiminnallinen kokonaisuus 8. Tehostetaan maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua 7. Vahvistetaan kunnan asemaa kilpailla työmark- kinoilla ammattitaitoisesta työvoimasta 3. Tasataan alueellisia eroja, satunnaisia vaihteluita ja helpotetaan kasvun hallintaa Monikuntaliitoksen mahdollisuuksia 6. Puretaan kuntayhtymiä ja siirretään tehtäviä kunnan omaksi toiminnaksi 5. Tehdään kunnasta vahvempi toimija elinkeinopolitiikassa 4. Ohjataan tehokkaammin tulojen ja menojen kehitystä Tehtävänä on vahvistaa mahdollisuuksia! Lähde: Koski, Arto (2008). Monikuntaliitokset. Taitavasta toteutuksesta hyviin käytäntöihin. s.18 Acta 203. Suomen Kuntaliitto.

4. Esimerkki kuntaliitosten ”ketjuttamisesta” kaksikuntaliitoksilla Yhdistymisten lukumäärä on ”kaksikuntaliitoksin” n-1. Esimerkiksi kymmenen (10) kunnan tapauksessa tarvitaan yhdeksän (9) yhdistymistä: Vuodet A B C D E F G H I J (v. 2007) AB CD EF GH IJ 2. 3. 5. v. 2009 (1 v.) 1. 4. ABCD EFGH 6. v. 2013 (5 v.) 7. EFGHIJ 8. v. 2017 (9 v.) ABCDEFGHIJ 9. v. 2021 (13 v.) v. 2025 (17 v.)

5. Kuntajakoselvitysprosessin eteneminen monikuntaliitoksessa 6. Toteutusvaihe 3. Selvitysvaihe 5. Valmisteluvaihe 4. Päätöksen- tekovaihe 2. Esiselvitysvaihe Kielteinen ratkaisu 1. Tunnusteluvaihe Luottamushenkilöiden merkitys korostuu siir- ryttäessä esiselvitys- vaiheesta selvitysvaihee- seen ja siitä edelleen päätöksentekoon!

6. Neljän näkökulman kuntajakoselvitysmalli 1. 2. Toimintaympäristön muutospaineet (arviointi) Yhdistymisen perusedellytykset (selvitys) Esiselvitys: 1+2 Varsinainen selvitys: 1+2+3+4 4. 3. Yhdistymisen toteuttaminen (sopimus) Yhdistymisen tahtotila (päätös)

7. Monikuntaliitoksen uhkatekijät 8. Ei osata arvioida muutosten riittävyyttä tulevaisuutta varten 1. Jätetään yhdistymisen perusedellytysten varmis- taminen liian vähälle huo- miolle 2. Tehdään muutoksesta niin suuri, että sen valmiste- lusta ja toteutuksesta tulee liian vaikea 7. Vaikeutetaan vastuullista ja hyvää kuntatalouden hoitoa 3. Jätetään henkilöstön muutosjohtaminen riittämättömäksi Monikuntaliitoksen uhkatekijöitä 6. Vaarannetaan poliittista yhteisymmärrystä ja heikennetään sujuvaa päätöksentekoa 5. Heikennetään kuntalaisten vaikuttamishalua ja -mahdol- lisuuksia ja vieraannutetaan heitä uudesta kunnasta 4. Tehdään palvelurakenteiden yhdistämisestä vaikeasti ratkaistava ongelma Tehtävänä on eliminoida uhkatekijöitä! Lähde: Koski, Arto (2008). Monikuntaliitokset. Taitavasta toteutuksesta hyviin käytäntöihin. s. 22. Acta 203. Suomen Kuntaliitto.

8. Kuntaliitosten toiseen aaltoon (2010-2013) vaikuttavat tekijät H. Moniuntaliitoksiin liittyvien hyvien käytäntöjen tarjonta A. Paras-hankkeen eteneminen B. Lainsäädännön muuttuminen C. Kokemukset ensimmäisen aallon monikuntaliitoksista G. Muiden toimintamallien kokemukset (yhteistoiminta-alueet) MONIKUNTALIITOKSET VUOSINA 2010-2013 E. Toimintaympäristön muutospaineiden realisoituminen F. Kuntien maantieteelliset erityispiirteet D. Alueiden välisen kilpailun kiristyminen Lähde: Koski, Arto (2008). Monikuntaliitokset. Taitavasta toteutuksesta hyviin käytäntöihin. s. 45. Acta 203. Suomen Kuntaliitto. Kokemukset vuoden 2009 monikuntaliitoksista tulevat herättämään kiinnostavan keskustelun, johon myös media osallistuu innolla!

9. Kuntaliitoksen ajoittaminen toinen aalto 2009 - 2012 2013 - 2016 2017 - 2020 2021 - 2024 2025 - 2028 Rakennemuutosten tekemisen aikaa Kovista haasteista selviytymisen aikaa Vuonna 2013 alkaa olla viimeisiä tilaisuuksia strategiseen yh- distymiseen – sen jälkeen korostuu kiire ja pakonomaisuus!

10. Kolme vaihtoehtoista kuntaliitosprosessia 2008 2008 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 2013 2013 Selvitys Selvitys Valmistelu Valmistelu Toteutus Toteutus Selvitys Selvitys Valmistelu Valmistelu Toteutus Toteutus Selvitys Selvitys Valmistelu Valmistelu Toteutus Toteutus Ensimmäisen aallon oppi: Jos on aikaa, niin valmisteluun on hyvä varata kaksi vuotta!

11. Yli 10 000 asukkaalla vuonna 2009 kasvavat kuntaliitoskunnat ja niiden uudet asukasluvut Kauhava (2009) 18 000 as. Joensuu (2009) 72 000 as. Seinäjoki (2009) 55 000 as. Jyväskylä (2009) 125 000 as. PORI TAMPERE Eura (2011) 21 000 as. Lappeenranta (2009) 70 000 as. Hämeenlinna (2009) 65 000 as. Kouvola (2009) 89 000 as. Salo (2009) 55 000 as. TURKU Vuodet 2009 ja 2010 näyttävät jo pitkälti sen, kuinka suuri toisesta aallosta tulee ja miten oheinen kartta täydentyy vuo- sina 2010 - 2013! Raasepori (2009) 29 000 as. HELSINKI

12. Arto Kosken viisi (5) yhteenvetoteesiä: • Kuntajakoselvitys lisää aina tietoa, virittää keskustelua ja helpottaa mielipiteen muodostamista. • Ensin on perusteellisen selvittämisen aika ja vasta sen jälkeen on mielipiteen muodostamisen • ja päätöksenteon aika. Luottamushenkilöiden rooli korostuu siirryttäessä esiselvitysvaiheesta • selvitysvaiheeseen ja siitä varsinaiseen päätöksentekoon. • Kun selvitetään strategisen monikuntaliitoksen mahdollisuutta, on välttämätöntä katsoa eteenpäin • eli millaisia toimintaympäristön muutospaineita on odottamassa 2010- ja 2020-luvulla. • Kuntaliitoksessa on paikallisilla olosuhteilla aina suuri merkitys. Sen vuoksi tarvitaan perusteellinen • oma selvitys ja linjaukset siitä, millä tavoin yhdistyminen tulee toteuttaa juuri tässä meidän • tapauksessamme. • 4. Monikuntaliitoksen etuna kaksikuntaliitokseen verrattuna on se, että sen avulla on mahdollisuus saada • aikaan yhdellä kertaa riittävän suuri rakennemuutos. Jos samaan pyritään ketjuttamalla kahden • kunnan liitoksia, muutos venyisi monen vuoden mittaiseksi ja se olisi raskas muutosprosessi • erityisesti kuntien henkilöstölle. • Taitavan yhdistymisen toteutusmalli lähtee siitä, että yhdistymisen etuja vahvistetaan ja yhdistymisen • haittoja eliminoidaan hyvin määrätietoisesti ja sillä tavalla saadaan huomattavasti parempi lopputulos • kuin niin sanotussa mekaanisessa rutiiniliitoksessa.