Lahjakkaan oppilaan tunnistaminen

1. Lahjakkaan oppilaan tunnistaminen Aineiston laatijat: Aleksandr Asmolov Anatoli Glazunov Vladimir Orlov Hans Henrik Knoop Vladimir Dubrovsky

2. Esityksen pääsisältö • Lahjakkuuden käsite • Lahjakkaiden lasten kanssa työskentelyssä sovellettavat opetusmenetelmät • Opetuksen sisältö • Lahjakkaiden lasten kanssa työskentelevien opettajien koulutus

3. Lahjakkuuden määrittely • Ei ole olemassa yleisesti tunnustettua lahjakkuuden määritelmää. • On olemassa paljon määritykselle läheisiä tarkastelutapoja.

4. Älyllinen kiihtyvyys menee ohi ikäryhmänsä normaalista Lahjakkuus = ? älylliset kyvyt + luova asenne/ lähestymistapa + sinnikkyys Motivaatio optimit luovuuden suhteen Poikkeuksellisen suuri J. Renzulli. The enrichment trial model, a guide for developing programs for the gifted and talented. 1977

5. Keitä ovat lahjakkaat oppilaat? • Kyvykäs, taitava? • Kiinnostunut? • Halukkaita miellyttämään? Vladimir Dubrovsky 2006

6. ”Harjoittelu tekee mestarin!” Germany 1995/96 Japani 1993 Soccer players General population Soccer players General population Brasilia 1995/96 Australia 1995/96 Soccer players General population Soccer players General population

7. Miksi haluamme opettaa heitä? • Jotta heistä tulisi tutkijoita? • Jotta heistä tulisi hyviä insinöörejä? • Kehittääksemme inhimillistä älykkyyttämme? • Jotta he läpäisisivät pääsykokeita, voittaisivat kilpailuja jne.? Vladimir Dubrovsky 2006

8. Milloin tulisi aloittaa? • Kotona • Lastentarhassa, päivähoidossa? • Peruskoulussa? Ala- vai yläluokilla? • Lukiossa (Ammattioppilaitoksessa)? Vladimir Dubrovsky 2006

9. Missä opetetaan? • Erikoiskouluissa? • Erikoisluokilla? • Kesäkouluissa? • Koulun jälkeen, esim. kerhoissa? Vladimir Dubrovsky 2006

10. Kuka opettaa? • Opettajat (luokanopettaja, aineenopettaja) • Tutkijat (yliopisto/AMKK)? Vladimir Dubrovsky 2006

11. Vähemmän tärkeää; riippuu tavoitteista Tärkeämpää; Määrittelee tulokset Mitä opetetaan? - Miten opetetaan? Vladimir Dubrovsky 2006

12. Divergentit (hajauttava) Laaja luovan toiminnan spektri Voimakas mielikuvitus Konformismin puute Sisäinen motivaatio Omaksuvat helposti uusia suhtautumistapoja ja ajatuksia Saavat tyydytystä tiedostamiseen liittyvistä tunteista Konvergentit (yhdentävä) Kapea-alaiset, tavoitteelliset tutkimukset Keskittymiskyky Konformismi Ulkoinen motivaatio Kulkevat tuttua tietä Puuttuvat tiedostavat tunteet Divergenttiä toimintatapaa pidetään luovana

13. Minä kuva • Itsensä käsittämisen järjestelmä, jonka pohjalta ihminen on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa • Varhainen rakentaminen tärkeää • Tehtävä: Muodostaa lapselle terve itsetuntemus: • Lapsi kokee, että hänellä on jotakin, mitä antaa maailmalle ja jonka maailma ottaa iloiten vastaan

14. Minä kuvan rakentamisessa on kehitettävä • tiedon halua • tapaa tukeutua omiin voimiin • vastuuta omista teoista • tiedostettuun itsensä arviointiin perustuvaa varmuutta

15. Vanhempien huomaamat varhaislahjakkuuden pääominaisuudet 1/2 • varhain aloitettu puhuminen • varhain aloitettu laskeminen ja lukeminen • vaikeiden sanojen käyttö • poikien lahjakkuus havaitaan hieman myöhemmin • lapset reagoivat voimakkaammin erilaisiin tapahtumiin

16. Vanhempien huomaamat varhaislahjakkuuden pääominaisuudet 2/2 • valtava hellittämättömyys heitä kiinnostavissa asioissa • kaikenkattava uteliaisuus • pystyvät näkemään ilmiöiden ja tapahtuminen väliset yhteydet • tiedostamiskyvyt heijastavat kanssakäymisen lakien ymmärtämistä • pystyvät keksimään itselleen tekemistä itsenäisesti

17. Suosituksia vanhemmille lasten luovan potentiaalin kehittämiseksi • Tue lasten ajatuksia ja ehdotuksia • Luo ”positiivinen ilmapiiri”, johon kuuluvat arvioimattomuus ja psykologisen turvallisuus • Varmista, että lapset voivat valita ratkaisunsa riippumattomasti ja he voivat kontrolloida itsenäisesti omaa edistymistään.

18. Psykologien määrittämät lahjakkaiden lasten ominaisuudet • Suuri tiedonhalu • Korkea biokemiallinen ja sähköinen aktiivisuus • hyvä muisti • hyvä huomion keskittämiskyky

19. Psykososiaaliset ominaisuudet • kehittynyt oikeudenmukaisuuden tunne • laaja henkilökohtainen arvojärjestelmä • huumorintaju (yleensä) • pelkojen liioittelu (esim. seurausten vaarallisuuden liioittelu) • itsekeskeisyys • korkea energeettinen taso • suhteellisen lyhyt uni

20. Luovien kykyjen ja ongelmien ratkaisemisen tutkimusmenetelmiä • Tarkkanäköisyys • Ajattelunopeus • Assosiaatiokyky • Puheen helppous • Kyky määrittää kohteiden kategoriat • Seurausten johtaminen • Monikolliset ryhmitykset • Kohteen parantaminen • Mielikuvitus • Piirrosten loppuunsaattaminen

21. Lahjakkuutta ja erityistä vahvuutta tukevat opetusmenetelmät • Opiskelijan erittäin aktiivinen rooli • Opiskelijan motivaatio • Opintoprosessin voimaperäisyys • Ryhmä- ja yksilöllisten muotojen yhdistäminen • Opetusmuotojen ja –menetelmien optimaalinen aktiivisuus • Toimintatulosten arviointijärjestelmän käyttö (yksilöllisempi arviointi) • Positivismin, ”menestyksen ilmapiirin” muodostaminen opetuksessa

22. Muistettava lahjakkaiden lasten kanssa työskennellessä • Kohtuuden tunne • Motivaatio-optimi on yksilöllistä • Opetuksen luova toiminta vaatii yleensä korkeata tunnepitoisuutta/emotionaalisuutta • Luova ilmapiiri ja opetustyön muoto vaikuttaa enemmän lopputulokseen kuin sisältö • Luovuuden kehittäminen rakentuu suureen tieto- ja taitomäärään • ”Luominen luomisen tähden” on tuhoisaa Eteenpäin Flow

23. Aivojen kehitys 2003 Hans Henrik Knoop Ihmisen kulttuuri evoluutio ~ 1000 sukupolvea Luovuus Uusi-aivokuori Järjestys - Kaaos Limbinen järjestelmä Mielihyvä - kipu Ihmisen biologinen evoluutio ~ 2,5 milj. vuotta ~ 200000 sukupolvea Oppiminen Matelija aivot Elämä - Kuolema Nisäkkäät ~ 200 milj vuotta Tunteet Yleinen herkkyystaipumus spontaanille itsenäiselle monimutkaisuuden kasvulle Matelijat ~ 350 milj.vuotta Perusaistit

24. Taidot ja haasteet oppimisessa 2003 Hans Henrik Knoop Ahdistus Korkea A3 A4 Flow Haasteet A1 A2 Matala Turhautuminen 0 Taidot 0 Matala Korkea Flow: The natural balance between challenges and competence (Knoop 1997 after Csikszentmihalyi, 1991)

25. Edellytyksiä Flow:lle I TURVALLISUUS RIITTÄVÄT HAASTEET LEIKKISYYS OHJATTU TUTKIMINEN VAHVAT POSITIIVISET TUNTEET SISÄLLÖN KÄYTTÖKELPOISUUS JA HYÖDYLLISYYS MYÖS LAAJEMASSA PERSPEKTIIVISSÄ

26. Edellytyksiä Flow:lle II Opiskelijan henkilökohtaiset taidot: • Kyky asettaa tavoitteita itselle, vaikka sillä hetkellä ei olisikaan mitään erityistä tehtävää • Kyky ymmärtää, seurata ja luoda sääntöjä ja ohjeita • Kyky sovittaa taidot ympärillä oleviin mahdollisuuksiin • Kyky lukea palautetta, jota muut eivät huomaa • Kyky keskittyneeseen työhön ja häiriön sietoon Oppimisympäristölliset tekijät: • Selkeät, yksilöllisesti asetettavat tavoitteet • Selvät, kohtuulliset toimintaohjeet (mallit) • Mahdollisuus säätää haasteita kykyjen mukaan • Selkeä tieto siitä, kuinka hyvin menee • Häiritsevien elementtien häivyttäminen

27. Luovuuden kehittämismenetelmä Eduard de Bonon mukaan • Ongelman ratkaisuehtojen esille saaminen • Taito luopua/etääntyä menneestä kokemuksesta, uusien keinojen etsiminen • Monifunktionaalisten yhteyksien näkeminen • Assosiatiivinen ajattelu – vastakkaisten keinojen yhdistäminen • Polarisoivien ajatusten tuominen ilmi ja kehittäminen

28. Brain-Storm -metodiikka • Ehdotettujen ideoiden kritiikin kieltäminen • Kaikkien ideoiden kannustaminen • Maksimoidaan ideoiden lukumäärä • Ideoiden yhdistäminen ja parantaminen • Kiistely/väittely keskeytetään, koska kiistelyssä hukkuu totuus

29. Opetuskäytäntöjen neljä ongelmatasoa • Opettaja muotoilee, tutkii ja ratkaisee ongelman, opettaja esittelee ongelmien ratkaisemisen mekanismin • Opettaja muotoilee, tutkii ja ratkaisee ongelman yhdessä oppilaan kanssa • Opettaja muotoilee ongelman yhdessä oppilaan kanssa, oppilas tutkii ja ratkaisee ongelman • Oppilas muotoilee, tutkii ja ratkaisee ongelman Autonomia

30. Oppimistasot • Tunnistaminen • Mieleen painaminen • Ymmärtäminen • Tietoihin perustuva toiminta • Luova soveltaminen uudessa tilanteessa

31. ”Koeryhmän oppilaiden akateemisen minäkuvan ja itsearvostuksen heikko yhteys osoittaa, että myös akateemisesti kyvykkäät oppilaat tarvitsisivat opetuksellista erityishuomiota ja opinto-ohjausta kokeakseen oppimisen ja menestymisen koulussa itselleen tärkeäksi. Ilman opetuksellisia erityistoimenpiteitä suomalainen peruskoulu ja yhteiskunta näyttävät tällä hetkellä menettävän osan akateemisesti lahjakkaiden oppilaiden potentiaalista.” Risto Hotulainen31.1.2003 Joensuun yliopisto

32. Tulevaisuudessa erilaisen lahjakkuuden ja luovuuden entistä parempi tunnistaminen ja tukeminen voisi olla peruskoulun yksi painopistealue. • Se ei vaadi peruskoulussa erilliskouluja tai -luokkia, vaan pedagogista eriyttämistä, jossa erilaisia oppilaita opetetaan niin, että jokainen saa sen hetkisen tasonsa mukaista opetusta - aivan kuten peruskoulumme isät aikanaan suunnittelivat. (Kari Uusikylä YLE Radio 1:n Ykkösaamussa 28.12.2004)

33. Lopuksi: • Muistettava, että jokaisella on yksilöllinen motivaatio optimi • Lahjakkaiden opettamiseen tarvitaan lahjakas opettaja • Ensisijaista on valita yksilöllinen sopiva opetusmenetelmä sisällöt eivät ole niin tärkeässä asemassa

34. Kiitos!