YLIOPISTOKESKUKSEN ALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS

1. YLIOPISTOKESKUKSENALUEELLINEN VAIKUTTAVUUS professori Heli Hookana Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Yliopistokeskuspäivät, Kajaani, 13.-14.10.2005

2. TAMPEREEN TEKN. YLIOPISTO TURUN KAUPPA- KORKEAKOULU TURUN YLIOPISTO TAMPEREEN YLIOPISTO TAIDETEOLL. KORKEAKOULU • 2400 opiskelijaa; 1300 tutkintokoulutusopiskelijaa • 190 asiantuntijaa

3. LYHYT HISTORIA1983-2005 • 1983 Porin koulutus- ja tutkimuskeskus aloitti toimintansa, jossa Tampereen • teknillinen korkeakoulu (TTKK) aloitti teknistieteellisen täydennyskoulutuksen • ja tutkimuksen • 1984 Toimintaan tuli mukaan Turun kauppakorkeakoulu (TuKKK) • 1987 TTKK aloitti insinööreille suunnatun DI-muuntokoulutuksen tietotekniikan alalla • 1997 TuKKK aloitti yo-merkonomeille suunnatun KTM-muuntokoulutuksen • (pääaineena laskentatoimi ja sivuaineena tietojärjestelmätiede) • 1999 Turun yliopiston (TY) Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus aloitti toimintansa • 2001 TTKK ja TuKKK aloittivat ylioppilaspohjaisen koulutuksen • 2001 Syksyllä TY:n Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos aloitti toimintansa • 2002 Syksyllä Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) Visuaalisen kulttuurin yksikkö aloitti • toimintansa • 2003 Porin yliopistokeskus, uuden hallintomallin mukainen johtoryhmä ja palvelukeskus aloitti toimintansa • 2003 Valtion budjettiesityksessä Porin yliopistokeskukselle varattu yhteensä 5,4 M€ • (TTY, TuKKK, TY) vuodesta 2004 alkaen • 2004 Tampereen yliopiston Porin yksikkö aloitti yhteiskuntatieteellisen tutkintokoulutuksen • Taideteollinen korkeakoulu aloitti taiteen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen • TY:n opetusterveyskeskus aloitti toimintansa

4. Porin yliopistokeskuksen toiminta-ajatus ja toiminnan arvot • Porin yliopistokeskus on viiden emoyliopiston muodostama verkostomainen ja monitieteinen tiede- ja taideyhteisö, joka harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa, antaa niihin perustuvaa opetusta ja edistää alueenakateemista yrittäjyyttä sekä elinkeinoelämän kansainvälistymistä. • Alueellista vaikuttavuutta olemalla yhteistyöhakuinen, nopeasti reagoiva, verkostomainen, monitieteinen ja kansainvälinen.

5. Yliopisto-opiskelijoiden jakauma opiskelumaakunnittain 2003 Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK Porin yksikkö

6. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15-74 -vuotiaista maakunnittain 2003 Poikkeama koko maan osuudesta (%) Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö

7. Tutkijakoulutuksen omaavien osuus 15-74 -vuotiaista maakunnittain 2003 Poikkeama koko maan osuudesta (%) Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö

8. Yliopisto-opiskelijoiden määrän kehitys opiskelijamaakunnittain 1996-2003 (ind. 1996 = 100) Päijät-Häme Satakunta Kanta-Häme Lappi Kymenlaakso Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK Porin yksikkö

9. Lähde: TuKKK Porin yksikkö

12. Korkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus • lisääntyvää mielenkiintoa 90-luvulla • perinteisestä sivistysyliopistosta kohti aktiivisempana yhteiskunnallisena toimijana näyttäytyvää asiantuntijajärjestelmää • yliopisto toiminnallinen osa sitä ympäröivää yhteiskuntaa, jonka mukana se muuttuu ja jota se itse muuttaa – maantieteellisen välimatkan merkitys • yliopisto mm. veturi ja innovaattori, kulttuurivaikuttaja, kyseenalaistaja, tulkitsija, kansainvälistäjä, imagon kohottaja alueellaan • vaikuttavuuden käsitteellistämisestä kohti mittareiden konstruointia

13. Vaikuttavuusmittareiden rooli?  epävarmuus, erimielisyys tavoitteista  epävarmuus syy-seuraus -suhteista

14. YLIOPISTOKESKUKSEN alueellinen vaikuttavuus • Yliopistokeskus on saman paikkakunnan yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa yliopistot tekevät yhteistyötä yhteisen sateenvarjo-organisaation alla. • Tavoitteena on saavuttaa yhteistoiminnalla synergiaetuja (hallinto, opiskelijat, aluevaikutukset) ja vahvistaa yliopistotoimintojen näkyvyyttä ja vaikutuksia. • Yliopistokeskusten vaikuttavuus kiinnostavaa jo senkin vuoksi, että niillä ei suoraa ulkomaista esikuvaa.

15. YLIOPISTOKESKUKSEN alueellinen vaikuttavuus Valtakunnallinen koulutus- ja tiedepolitiikka yhteensovittaminen Emoylipistot • Alueen toimijat ja aluestrategiat • yritykset, julkishallinto • alueen vahvuudet ja • profiili • Yliopistokeskus/ • alueyliopistot • - hlökunta, opiskelijat • vahvuudet ja profiili • vuoropuhelu • oppiva alue • ns. kolmoiskierre • (triple helix)

16. Yliopistokeskuksen alueellinen vaikuttavuus, kipukohdat (1/2) • emoyliopistojen asenne alueisiin ja alueyksiköihin • alueen toimijoiden avoimuus uudistuksille ja toimintatapojen muutoksille • (alue)yliopistojen avoimuus uudistuksille ja toimintatapojen muutoksille • alueen strategioiden ja yliopistokeskuksen strategioiden vastaavuus; profiloituminen ja erikoistuminen

17. Yliopistokeskuksen alueellinen vaikuttavuus, kipukohdat (2/2) • yliopistokeskuksen tutkimusmenetelmät; empiirisen tutkimuksen alue- ja ongelmalähtöisyys, perus- ja soveltavan tutkimuksen tasapainoisuus • yliopistokeskuksen opetusmenetelmät; ongelmalähtöisuus, alueen työelämäkytkennät • monitieteellisyyden hyödyntäminen tutkimuksessa ja opetuksessa; tieteiden rajapinnat • akateemisen vapauden ja aluelähtöisyyden yhdistäminen • monitieteisen yhteistyön johtaminen ja johtamisvastuut • perustoimintarahoituksen ja ulkoisen rahoituksen toisensa täydentävyys; yhteisrahoitteiset toimintamallit

18. Ei niinkään rakenteet ja rahoitus, vaan… • on kyse oppimisen haasteesta kaikille osapuolille • on kyse alueellisen vaikuttavuuden asenteesta • on kyse yhteisen kielen rakentamisesta tiedeyhteisön ja aluetoimijoiden välille

19. Alueellinen vaikuttavuus osaksi yliopistokeskuksen missiota Kolmas tehtävä on tutkimuksen ja opetuksen integroitu osa, ei irrallinen lisätehtävä. Yliopistokeskuksissa otollinen kasvualusta: • uudehkot yksiköt uudessa toimintaympäristössään • toimintakulttuuri ja väljä organisaatio rakentuu uuden mission ympärille, sitä tukevaksi • huomio sitoutuneen henkilökunnan rekrytoinnissa • huomio opiskelijoiden opiskeluaikaisessa seurannassa, työllistämispalveluissa, alumnitoiminnassa, sosiaalisen verkoston rakentamisessa… • Yliopistokeskukset voivat kiihdyttää alueellista vaikuttavuutta toisin kuin perinteiset keskuskampukset. • Yliopistojen erikoistuminen?

20. SATAKUNTA Ratkaisevaa myös sellaisten tiedon siirron mekanismien ja rakenteiden luominen, joiden kautta kv. tiedeyhteisö ja tiedon tuottaminen yhdistyy alueellisuuteen ja tiedon hyödyntämiseen Pori

21. Tiedonsiirto osaksi yliopistokeskuksen missiota Oma tutkimus; aluelähtöisyys Muu kansallinen tutkimus Muu kv. tutkimus • Opetus; aluelähtöinen perustutkinto-, avoin- ja täydennyskoulutus sekä jatko-tutkintokoulutus • Tutkimustiedon avoin jakelu; esim. julkaisut • Tutkimustiedon kaupallinen jakelu; esim. konsultointi, kurssit, seminaarit • Henkilöstöresurssien pooli; yo- ja yrityshlökunnan kierto • Uusyritystoiminta; tiedepuistot, hautomot

22. Yliopistokeskus osana alueellista osaamiskeskittymää • alueellista vaikuttavuutta verkostoitumalla • ammattikorkeakoulut – toisiamme täydentäen • avoimen yliopiston verkosto – tutkintokoulutuksen jalkautuminen alueelle • välittäjäorganisaatiot – apu tiedonsiirrossa ja alueen osaamistarpeiden selvittämisessä • myös hallinnollista tehokkuutta tavoitellen • yhteistä infraa ja yhteisiä tukipalveluja • yliopiston, yrityselämän ja julkishallinnon kolmoiskierre (ns. triple helix) • verkostovaikutusten ohella välittömät ja kerrannaiset kysyntävaikutukset sekä tarjontaperusteiset resurssivaikutukset (Karppinen & Vähäsantanen, tulossa)

23. Esim. yrittäjyys Porin yliopistokeskuksessa Tiedeperusta, perus- ja soveltava tutkimus (ml. VTT-yhteistyö) Tutkintokoulutus Täydennyskoulutus Avoin yliopisto • Academic Business Services • yritysideat • yrityspalv. ja – tuki • hautomoyhteistyö • Venture Cup Ra- hoi- tus Yrittäjyysopinnot, yrittäjyyden professori Yritys- ja elinkeinoelämä Satakunnassa

24. KIITOS MIELENKIINNOSTA YHTEISTYÖTERVEISIN professori, johtaja Heli Hookana Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Pohjoisranta 11 28100 Pori puh. 02-627 2756, 050-541 0869 sähköposti: heli.hookana@pori.tukkk.fi