Opinnäytetyöraportin rakenne

1. Opinnäytetyöraportin rakenne Tekniikan yksikkö

2. Opinnäytetyöraportin osat • kansilehti • nimiösivu • tiivistelmä • (mahdollinen alkulause) • sisällysluettelo • (mahdollinen sanasto) • johdanto • teoriaosuus (huom. lähdeviittaukset käyttöön, ks. lähdeohje) • käytännön toteutuksen raportointi • yhteenveto, pohdinta tai loppusanat • lähteet (Tekniikan yksikön lähdeohje) • mahdolliset liitteet

3. Kansilehti, nimiö ja nimen valinta • työn nimen tulee olla riittävän informoiva ja tiivis • alkuperäinen nimi saattaa olla lähinnä työnimi, mutta kirjoita se nimiöön jo työskentelysi alkuvaiheessa, jolloin sen tarkentaminen helpottuu • lopullisen nimen on vastattava sisältöä • hyödynnä opn-ohjeen valmiita malleja

4. Tiivistelmä • kirjoita vasta sitten, kun työ on kokonaan valmis • käytä mallipohjaa • itsenäinen tiivistys koko työstä • täydelliset virkkeet, passiivimuoto • yhdelle sivulle tiivistettynä työn aihe, tavoitteet, työn keskeisin toteutustapa ja olennaiset tulokset: 1. työn aihe ja tavoitteet 2. menetelmät tai toteutustapa 3. tulokset ja olennaiset johtopäätökset • asiasanat = työn sisältöä parhaiten kuvaavat sanat

5. Abstract • vieraskielinen tiivistelmä (Abstract) tehdään työn tilaajan niin vaatiessa tai osaston käytänteiden mukaisesti • ei tarvitse olla suora käännös suomenkielisestä tiivistelmästä, vaan sen voi kirjoittaa kansainväliselle lukijalle • käytä mallipohjaa

6. Alkulause (Alkusanat) • raportissa voi olla alkusanat, joissa kiitetään toimeksiantajaa, ohjaajia ja mahdollisesti muita tukijoita tai avustajia • voi sisältää lyhyesti myös muuta työhön liittyvää, lukijaa kiinnostavaa tietoa, joka ei muuten tule raportissa esiin • päivätään ja allekirjoitetaan

7. Sisällysluettelo • nimenä SISÄLTÖ tai SISÄLLYS • tulee vastata sekä sisällöltään että muodoltaan työn otsikointia • huomaa erityisesti otsikoinnin hierarkia ja symmetria • otsikot sisältöä kuvaavia ja informatiivisia, eivät lauseita tai kysymysmuotoisia • yksinäinen alaluku ei ole mahdollinen

8. Merkkien selitykset, sanasto • jos työssä toistuvat samat lyhenteet tai suureiden, yksiköiden tai piirrosten merkinnät ja jos niitä on paljon, niistä kootaan luettelo selityksineen Sisältö-sivun jälkeen • luettelo laaditaan aakkosjärjestykseen • aakkostuksessa noudatetaan SFS-standardia 4600 ja SI-järjestelmää

9. Johdanto • 1 JOHDANTO • selostetaan lyhyesti ja kiinnostavasti työn lähtökohdat • tavoitteet täsmällisesti, ongelmakenttä, rajaus • usein tarkastellaan, mitä asiassa on aikaisemmin tehty, esitellään työn teettäjä • tiedot lähtötietomuistiosta, johon viitataan tekstissä

10. Käsittelyosa • käsittelyosassa käsittelytapa ja -järjestys sekä jako lukuihin riippuvat kulloisenkin tehtävän sisällöstä • rakenne perustuu käsiteltävän tekniikan alan vakiintuneisiin työtapoihin ja etenemismalleihin

11. Käsittelyosa: taustatiedot • tutkimuskohteen, aineiston, menetelmän, laitteiston tai ohjelmiston täsmällinen esittely • esitellään uudelle järjestelmälle tms. ennalta asetetut tavoitteet • esimerkiksi vaatimusmäärittely eli spesifikaatio on tyypillinen koneen, laitteen, järjestelmän, menetelmän tai ohjelman suunnittelu- tai kehittämistyössä ja vastaa kysymykseen, mitä työn kohteen pitää tehdä

12. Käsittelyosa: teoriatausta • teoriaosassa selvitetään työn taustaksi tarvittavia menetelmiä, käsitteitä ja työkaluja • usein jokin niistä valitaan soveltamiskohteessa käytettäväksi ja valinta perustellaan • jos työ on luonteeltaan selvitys tai tutkimus tai jos työ sisältää laskelmia, näiden perusteet, yhtälöt ja kaavat sekä niiden pätevyysalueet esitetään teoriaosassa

13. Käsittelyosa: työn toteutus • vastaa kysymykseen, miten tavoitteeseen päästiin • tutkimustyön eteneminen kuvataan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä • työmenetelmät, tehdyt ratkaisut, laskelmat, piirustukset, kaaviot • yleisesti tunnettu asia lyhyesti, erikoistilanteet tarkasti

14. Käsittelyosa: tulosten käsittely • työn ydin • työn arvo riippuu siitä, kuinka merkittäviä, uusia ja luotettavia tuloksia on saatu tai kuinka soveltamiskelpoisia ratkaisuja on kehitetty • täsmällisesti ja lyhyesti, havainnollisesti • ongelman ratkaisu, toiminnan kuvaus; testiolosuhteet ja testiaineisto sekä saadut tulokset

15. Käsittelyosa: tulosten tarkastelu • arvioidaan, kuinka hyvin tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita ja aikaisempaa tietämystä tai mitä uutta tietoa tutkimus tuo • tuloksia voidaan verrata teoriaosassa esitettyyn tietoon • voidaan esittää päätelmiä tulosten yleispätevyydestä ja käyttökelpoisuudesta sekä mahdolliset suositukset ja jatkokehitysideat ja -tarpeet

16. Yhteenveto, pohdinta, loppusanat • viimeisessä numeroidussa luvussa toistetaan työn päätarkoitus, tulokset ja saatu uusi tieto sekä pohditaan sen ongelmia, tuloksia ja päätelmiä • tuloksia verrataan lähtötietomuistiossa ja johdannossa asetettuihin tavoitteisiin • tuloksiin vaikuttaneita seikkoja pohditaan kriittisesti

17. Lähteet • lähdeluetteloon kootaan lähdeaineistona käytetyt lähteet • katso huolellisesti lähdeluettelon ja tekstissä olevien tekstiviitteiden laatimisen ohjeet Tekniikan yksikön opinnäytetyöohjeen liitteestä 13

18. Lähteet ja tekstiviitteet • lähdeviittauksen (niin sanotun tekstiviitteen) tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan, ja antaa lukijalle mahdollisuus hakea aiheesta lisätietoa • tekijänoikeuslaki velvoittaa ilmoittamaan käytetyn lähteen • lähdetieto osoittaa myös auktoriteetin asian takana ja kirjoittajan perehtyneisyyden opinnäytetyönsä aiheeseen

19. Lähteet ja tekstiviitteet • viittaustekniikkana voidaan käyttää joko nimi-vuosijärjestelmää tai tekniikan teksteissä yleistä numeroviittausjärjestelmää • lähdeluettelo ja tekstissä käytetty lähdeviittaustekniikka ovat yhteydessä toisiinsa • tekstiviite ohjaa lukijaa löytämään lähdeluettelosta kyseisen teoksen, artikkelin, verkkosivun tai muun lähteen

20. Liitteet • liitteinä voi olla esimerkiksi lähtötietomuistio, taulukoita, datalehtiä, piirustuksia, kaavioita, ohjelmalistauksia ja muuta työtä havainnollistavaa materiaalia • liitteet ovat todistus- ja lisäaineistoa, joka ei sovellu tekstiin • jokaiseen liitteeseen viitataan tekstissä • katso merkintätavat ohjeesta ja mallista

21. Raportin ulkoasu • hyödynnä valmista mallipohjaa • tarkista ulkoasun määrittelyt opinnäytetyöohjeesta • hyödynnä tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksia • tarkista asettelut ennen viimeistä tallennusta • Theseukseen tallennus pdf-muodossa

22. Taulukot, kuvat, kaavat • taulukot, kuvat ja kaavat numeroidaan juoksevasti, kaikki erikseen • ovat itsenäisiä ja itsensä selittäviä • edeltävässä tekstissä tulee viitata aina kuhunkin kuvaan tai taulukkoon • otsikosta ei suoraan hypätä kuvaan tai taulukkoon, vaan välissä on johdatteleva teksti • ks. käyttötapa ja ulkonäkö ohjeesta ja mallista

23. Raportin kieli • yksikäsitteisesti, selkeästi ja tiiviisti oleellisista asioista • kirjoitetaan alan ammattilaisille • asiatyylin mukaisesti havainnollista mutta tiivistä, virheetöntä • selkeä rakenne ja jaksotus, sidosteisuus • perustuu hyvin ajateltuun asiaan, useaan kertaan muokattu • ammattialan käsitteet ja termit ilman ammattislangia • kun käsitteellä tai termillä on vakiintunut suomenkielinen termi, sitä käytetään

24. Raportin luettavuus • kappaleet vaihtelevanmittaisia: yksivirkkeiset ovat liian lyhyitä; hyvä kappalemitta on noin 6–8 riviä • kokonaiset lauseet, ei muistiinpanotekstiä • vain tarpeellisia luetteloita (ranskalaisia viivoja), jotka noudattavat virkkeen (lauseen) periaatteita

25. Opinnäytetyöohjeet • OAMK:n tekniikan yksikön ohje (ks. Etenkin luvut 5.1, 5.2, 5.3 ja liite 13) http://intraweb.students.oamk.fi/vanhaintra/otek/?osio=opinnaytetyo • OAMK:n yleisohje http://intraweb.students.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/opinnaytetyo/?PHPSESSID=12aec2b5202d3c4331a06cb9a29ff37f