Opiskelijan ohjaus yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia

1. Opiskelijan ohjaus yliopistossa - opintopsykologisia näkökulmia Turussa 25.2.2008 Satu Eerola Opintopsykologi satu.eerola@uta.fi

2. Tänään jokainen oppii jotain.. • oppimisesta • oppimisen ja opintojen ohjauksesta • opintopsykologiasta • oman työn rajoista • toistenkin töistä satu.eerola@uta.fi

3. Aiheita: • Oppiminen yliopistossa • Motivaatio • Opintopsykologian sovelluksia opettajan ja ohjaajan arkeen • Työn rajat satu.eerola@uta.fi

4. OPPIMINEN YLIOPISTOSSA satu.eerola@uta.fi

5. Minä oppijana • Mikä puu? • Missä kasvat? • Miksi opettajan on tärkeää nähdä, kokea ja ymmärtää ITSENSÄ oppijana? satu.eerola@uta.fi

6. Mitä oppimisesta tiedetään? 1/6 • Oppija on aktiivinen tiedon rakentaja • Oppija havainnoi ja TULKITSEE uutta tietoa aikaisemman tietonsa pohjalta • Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi oppia • On tärkeää tuntea oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun tavat  METAKOGNITIIVISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN satu.eerola@uta.fi

7. Mitä oppimisesta tiedetään? 2/6 • Vain ymmärretty tieto voi olla merkityksellistä ja mielekästä tietoa • Asioilla ja ilmiöillä voi olla erilainen merkitys eri ihmisille. Kaikki eivät opi samoja asioita samoista ilmiöistä. • Hyödyllistä sellainen toiminta, jossa erilaiset käsitykset ja tulkinnat joutuvat kohtaamaan toisensa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.  Kollektiivisen asiantuntijuuden kehittyminen satu.eerola@uta.fi

8. Mitä oppimisesta tiedetään? 3/6 • Faktojen (nippelitiedon) kytkeytyminen suurempiin kokonaisuuksiin. Tasolta toiselle liikkuminen: ylhäältä alas ja alhaalta ylös. • Tärkeää tietää, mitä ei tiedä!! • Oppiminen on sidoksissa tilanteeseen, alaan ja kulttuuriin, jossa oppiminen tapahtuu. • ”Liikkumattoman tiedon” (inert knowledge) käyttöarvo tai –arvottomuus satu.eerola@uta.fi

9. Mitä oppimisesta tiedetään? 4/6 • Aidot kysymykset: oppia ajattelemaan asiantuntijan tavoin. • A  B, mitäpä, kun A  C ?? • Hyväntahtoinen, turvallinen oppimisympäristö • Kyseenalaistamisen taidon oppiminen •  Opetuksessa osoitettava tiedon muuttuvuus, suhteellisuus ja tieteenalan tiedon tuottamistavat satu.eerola@uta.fi

10. OPPIMISKÄSITYS (Marton ym. 1993) • 1. Tiedon määrällinen kasvu • 2. muistaminen • 3. faktojen hallinta, hyödyntäminen • 4. merkityksen ymmärtäminen • 5. tulkitseva prosessi ymmärtää • todellisuutta • 6. ihmisenä kehittyminen satu.eerola@uta.fi

11. Mitä oppimisesta tiedetään? 5/6 • Yliopisto-opiskelijat opiskelevat strategisesti maksimoidakseen suorituksensa ja päämääränsä – itse kuitenkin määrittäen, mitä päämäärä tarkoittaa • Arviointi ohjaa oppimista !! • Ainoastaan tenttiä varten opitut asiat unohdetaan usein heti tentin jälkeen •  opettajan ja yhtä lailla oppiaineen/tieteenalan ”arviointipuheella” on merkityksellä satu.eerola@uta.fi

12. Mitä oppimisesta tiedetään? 6/6 • Syväsuuntautuneen oppimisen ehtoja: • kokemus ”oppimisvapaudesta” • valinnanvapaus kurssin sisällön ja toiminnan välillä (mitä ja miten oppii) • oman oppimisen ’omistaminen’ • tuki ja palaute + innostavat & kannustavat sosiaaliset vuorovaikutustilanteet satu.eerola@uta.fi

13. O P IS K E L I JA P RO S E S S I • O P P I M I S P R OS E S S I • ASIANTUNTIJU U D E NK E H I T T Y M I NE N • T U T K I M I N E N satu.eerola@uta.fi

14. 1. Millaisia taitoja ja valmiuksia rakennetaan? • esim. tutkijan taidot kandidaatinopinnoissa • 2. Millaista toimijuutta ja identiteettiä rakennetaan? • esim. jatko-opiskelija opiskelijana satu.eerola@uta.fi

15. MOTIVAATIO satu.eerola@uta.fi

16. Motivaatio 1/3 • Yliopisto-opiskelijat, jotka ovat läpikäyneet tiukan seulan päästäkseen opiskelemaan, eivät olekaan motivoituneita. Mistä tässä oikein on kysymys? • Motivaatio-ongelma on yleisesti hyväksytty selitys opintojen etenemättömyydelle tai takkuamisille. Motivaatio-ongelma on riittävän epämääräinen ja tarjoaa turvallisen väylän lähteä tarkastelemaan omien opintojen tilaa. satu.eerola@uta.fi

17. Motivaatio 2/3 • Määritellään esim. dynaamiseksi suhteeksi sisäisen tarpeen, ulkoisen kohteen ja ympäristön välillä • Motivaatiota ei nähdä yksilön ominaisuutena tai puhtaasti sisäisistä tarpeista ja vieteistä kumpuavana voimana satu.eerola@uta.fi

18. Motivaatio 3/3 • Pätevyysuskomukset: uskomuksia mm. lopputuloksista ja siihen johtavasta toiminnasta sekä uskomuksiin omasta pätevyydestä suoriutua vaadittavasta työstä • Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa ihminen työskentelee siksi, että itse työskentely on palkitsevaa. Ulkoisella motivaatiolla taas viitataan toimintaan, jota tehdään ulkoisten palkkioiden toivossa tai rangaistuksien pelossa • Miten motivaation ’lähteet’ muuttuvat??! satu.eerola@uta.fi

19. Miten identiteetti ja aikaansaaminen liittyvät toisiinsa? (1/2) ”Isona tekijänä on varmasti se, että ennen yliopistoa ei ole tarvinnut aktiivisesti tehdä töitä opintojen eteen.” ”En päässyt läpi, koska en lukenut tenttiin” ”Luin aivan valtavasti tenttiin, mutta koska olen niin tyhmä, en päässyt läpi” satu.eerola@uta.fi satu.eerola@uta.fi

20. Miten identiteetti ja aikaansaaminen liittyvät toisiinsa? (2/2) • Kuka toimii? Mikä on toimijuutesi? • Miten näet/koet itsesi ja omat taitosi? • Harjoitus: Mieti itseäsi yliopisto-opiskelijana… • … Mikä puu olet? • … Kuka julkisuuden henkilö olet? •  Miten käsitys itsestäsi määrittää toimintaasi? satu.eerola@uta.fi

21. OPINTOPSYKOLOGIAA satu.eerola@uta.fi

22. OPINTOPSYKOLOGIA • Korkea-asteen oppiminen ydinilmiönä • Korkea-asteen oppimisen tukemisessa ja kehittämisessä opintopsykologia jäsentyy viidelle, toisiinsa kietoutuvalle, alueelle: • 1. Oppimistutkimus, kasvatuspsykologia, terveyspsykologia • 2. Akateemiset taidot • opiskelutaidot • graduun liittyvät pulmat, tutkimusprosessin säätely • kirjoittamistaidot • ryhmätyötaidot • tieteellinen ajattelu jne. satu.eerola@uta.fi

23. OPINTOPSYKOLOGIA • 3. Motivaatio ja tunne-elämä • 4. Kliiniset taidot ja ilmiöt (rajapinnoilla) • haastattelu, testit, interventiot • oppimisvaikeudet • neuropsykologia • depressio, uupumus, ahdistuneisuushäiriöt • kehityspsykologia (varhaisaikuisuuden kehityshaasteet) • opiskelukykyisyys • 5. Oppimis- ja opetusympäristön tunteminen/tutkiminen • yliopisto toimintaympäristönä, toimintakulttuuri • arviointikäytännöt • tutkimusprosessien ohjaaminen • oppimisen säätely (sen oppiminen/opettaminen) satu.eerola@uta.fi

24. Opintopsykologian rajapinnoilla • Opinnot eivät käynnisty • Opinnot jumahtavat • Opinnot eivät pääty.. • Kielipelkoiset • Graduttajat • Opiskelutaidot puutteelliset • Vitkastelijat • Aikuistuminen • Mielenterveyden kysymykset satu.eerola@uta.fi

25. Ongelmia voi olla.. • missä tahansa opintojen vaiheissa •  Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä • yllättävästi: ”huippu”opiskelija ei saa kirjoitettua (omat ja toisten odotukset) • ..ja silti pystyy opiskella (masennus) • liikaa: yliopisto ei ole kaikkia varten satu.eerola@uta.fi

26. Osat ja kokonaisuudet • Talonrakentaja • Lukeminen • Tieteenala tai tentti •  Miksi on tärkeää tehdä kokonaisuutta näkyväksi? • VARIOINTI on opintojen äiti  satu.eerola@uta.fi

27. IDENTITEETTI TAIDOT JA VALMIUDET RAAKA TYÖ satu.eerola@uta.fi satu.eerola@uta.fi

28. Täytekakku • Tunnistaako opiskelija oppimisessaan/ opettaja opetuksessaan tällaisia alueita? • Ja sitten tunnustaako, mitä näkee? • Mistä opiskelija puhuu, ei välttämättä ole ydinkysymys! • Eri alueet säätelevät toisiaan: Miten kehittyminen muuttaa kakun muita osia? satu.eerola@uta.fi

29. Herätä kysymys! • Kuka omistaa oppimisen? • Kysymyksen herääminen käynnistää oppimisen: herätä oma kysymys • Kysymys voi herätä liittyä: substanssiin, oppijuuteen, opiskelutaitoihin, oman oppimisen säätelyyn tai esim. valintoihin • Kysymyksiä kannattaa herättää RYHMÄSSÄ satu.eerola@uta.fi

30. Lähikehityksen vyöhyke TÄMÄN OPIN TOISEN KANSSA TÄMÄN OSAAN YKSIN satu.eerola@uta.fi

31. Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke • Miten ylitän nykyistä osaamistani? •  tärkeää oppimisessa ;-) • Vaativamman oppimisympäristön • TIETOINEN hyödyntäminen • Mikä auttaa ylittämään? •  toinen, toisen ajattelu (kirjat, keskustelut, luento, essee jne.) satu.eerola@uta.fi

32. Prosessi: näkyväksi ja kesken • Alku ja loppu • Tuote JA prosessi (esim. gradu) •  Minkälaisia vaiheita ja miksi?! • Miksi on hyvä, että prosessi jää kesken? •  Kun herää kysymys, mieli etsii vastausta (myös alitajuisesti!) • Milloin prosessi lopetettava? Ja kuka sen tekee? satu.eerola@uta.fi

33. Ryhmän koko ja heterogeenisyys • Oppimisen kannalta • Ohjauksessa • Mitä tarkoittaa oppimisympäristö? •  fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen? • Aika •  merkitykset •  eritahtisuuden hyödyntäminen •  ”Anna aikaa ajatella” (osaamisen kehittyminen) satu.eerola@uta.fi

34. Suorittamisen ja oppimisen ristiriita • Arviointi siis ohjaa merkitsevästi oppimistamme. • Omat kysymyksemme ja mielenkiinto ohjaavat myös. • Mutta nämä usein ristiriidassa!! satu.eerola@uta.fi

35. Vaakakuppi • Opiskelija pohtii usein: Kuinka saada kursseista erinomaiset arvosanat ja valmistua määräajassa?  Määrän ja laadun ristipaine. • Opiskelija joutuu tekemään valintoja mm kurssien/sivuaineiden suhteen. Valitsenko päämääräkseni ’paperit’/työelämäpätevyyden vaiko kiinnostuksen? •  Valintojen tasapainon löytäminen tärkeää satu.eerola@uta.fi

36. HOPS-näkökulmia: Mikä omaa tonttiasi? Identiteetti • Oppimiskäsitys • Vuorovaikutus • Koordinointi • Aika • Diskurssi • Opiskelukykyisyys • Opiskelijatietojärj. • Toimintakulttuuri OPPIMISPROSESSI satu.eerola@uta.fi

37. TYÖN RAJAT satu.eerola@uta.fi

38. Opettajan/ohjaajan työn rajat • Opettajan työn ydintä on tukea opiskelijan oppimisprosessia, mm. opettamalla ja ohjaamalla • Erityisesti ohjaustilanteissa työn rajat saattavat hämärtyä • Lähes kaikkien työssä tiedottamista, neuvontaa, ohjausta – ja joskus myös erityisohjausta satu.eerola@uta.fi

39. Miksi rajat? • ydinprosessin (yksilö, yksikkö & organisaatio) kannalta • selkeää kaikille ja ohjaamiselle •  ohjaussopimukset hyödyllisiä • ei tarvitse eikä kuulu olla (eikä yleensä kukaan olekaan) kaikkien asioiden osaaja/ohjaaja • jaksaminen (asiat ja aika) satu.eerola@uta.fi

40. Kiitos kaikille • Jatketaan … satu.eerola@uta.fi