Tuulivoima Suomessa: tilanne ja riittävyys

1. Tuulivoima Suomessa: tilanne ja riittävyys Jari Ihonen, TkT Suomen tuulivoimayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja

2. Suomen Tuulivoimayhdistys ry • http://www.tuulivoimayhdistys.fi • Perustettu 1988 • Jäsenistö: • noin 30 yritystä • noin 150-200 yksityishenkilöä • On foorumi asiasta kiinnostuneille henkilöille ja alan yhteisöille, päätöksentekijöille, poliitikoille • Tavoite: Edistää tuulivoiman käyttöä Suomessa • Julkaisee ”Tuulensilmä” -lehteä • tiedottaa www-sivujen avulla • osallistuu messuille • järjestää seminaareja ja konferensseja • osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun

3. Esityksen rakenne • Katsaus tuulivoimaan osana EU:n energiapolitiikkaa • Tuulivoiman mahdollisuudet Suomessa vuoteen 2020 - katsaus nykyisiin projekteihin ja potentiaaliin • Kommentti keskusteluun eri tukitoimien tehokkuudesta

4. Keskustelun pohjaksi - muistutus strategisen ajattelun tärkeydestä • EU toteaa, että kehittyneiden maiden tulisi vähentää yhteisesti päästöjään noin 30 % vuoden 1990 päästöihin verrattuna vuoteen 2020 mennessä, jotta ne voisivat vähentää niitä 60-80 % vuoteen 2050 mennessä.  Vuoden 2020 sitovat velvoitteet (20% päästövähennys, 20% säästö 20 % uusiutuvia) hiljaista alkusoittoa  Vuoden 2020 velvoitteita kannattaa toteuttaa keinoilla, joiden käyttöönottoa voidaan laajentaa 2020 jälkeen  Uusiutuvat ja tuulivoima erityisesti ovat tärkein keino • Nyt (vuoteen 2020) hankittavalla etulyöntiasemalla ollaan valmiina markkinoilla kun vuoden 2020 jälkeisiä velvoitteita täytetään  Voimalavalmistajiksi tullut perinteisiä voimalaitosyhtiöitä yrityskauppojen kautta; GE (Enron wind), Siemens (Bonus), Alstom (Ecotècnia), Areva (Multibrid)

5. Tulevaisuus EU:ssa- komission näkemys 2

6. Paljonko tuulivoimaa on nyt ja paljonko sitä rakennetaan? • Tuulivoima tuottaa vuonna 2008 ~ 3,5 % Euroopan sähköstä ~ 7 % Saksan sähköstä (tavoite 25% vuonna 2030) > 10 % Espanjan sähköstä > 20 % Tanskan sähköstä (tavoite 35% vuonna 2015) • Tuulivoimainvestoinnit vuonna 2007 2. suurimmat investoinnit sähköntuotantoon USAssa (vuonna 2007: 30% kaikesta uudesta kapasiteetista) Kapasiteettimuutokset Euroopassa 2007 (Net capacity additions/reductions) 2007: Wind power 8,504 MW; Gas 8,226 MW; Coal (-750 MW); Nuclear (-1,203 MW) Source: Platts PowerVision and EWEA)

7. Tuulivoima maailmalla- markkinat 2006/2007 2007 /MW 5244 1667 1800 3500 3400 20000 2

8. Euroopan tuulivoima vuoden 2007 lopussa

9. Summaus markkinoiden kehityksestä globaalisti ja Euroopassa • Tuulivoimamarkkinat kasvoivat 1000% vuodesta 1997 (1500 MW) vuoteen 2006 (15000 MW) • Viimeisin kasvuennuste vuosille 2007-2009 nyt noin 25 % / vuosi mikä pitää voimaloiden hinnat korkealla - vuoteen 2020 mennessä globaalit markkinat 7-10 -kertaistuvat vuoteen 2006 verrattuna  Tuulivoimasta tulee globaalisti merkittävin yksittäinen uuden sähkön tuotannon muoto vuosimarkkinoiden ollessa 100-200 mrd € • Epäjohdonmukaisen edistämispolitiikan aiheuttama kotimarkkinoiden puuttuminen tuulivoimalta Suomessa on aiheuttanut sen että Suomen tuulivoimateollisuus ei ole kasvanut markkinoiden mukana - seurauksena satojen teollisuustyöpaikkojen menettäminen (nyt 3000) • Nykypolitiikan jatkuminen maksaa vuonna 2020 tuhansia työpaikkoja

10. Tuulivoiman tuotanto Suomessa V. 2007 lopussa ~122 MW • Teho (sis. käyttöönottovaiheen voimalat) • n. 122 MW vuoden 2007 lopussa • kasvua noin 35-40 MW vuonna 2007 • Tuotanto • 153 GWh v. 2006, 0,2 % sähkön kulutuksesta • Ahvenanmaalla (oma kantaverkko) nyt tuulivoiman osuus 23 % sähkön kulutuksesta, nousee lähivuosina 70 %:iin • Keskiteho nimellistehosta: • noin 20% vanhemmille voimaloille • noin 25% uudemmille voimaloille • noin 35% parhailla paikoilla

11. Mahdollisuudet lähivuosina Suomessa:VTT: ylläpitämä projektitilastointi

12. Tuulivoiman mahdollisuudet vuoteen 2020 Suomessa • Moderneilla korkeilla torneilla varustetuilla tuulivoimaloilla on Suomen kustannustehokas maalle rakennettava tuulivoimapotentiaali monikymmenkertainen aiempiin arvioihin verrattuna • Voimalakoon kasvaessa on jo nyt mahdollista rakentaa tuhansia megawatteja tuulivoimaa merelle - resurssi kasvaa voimalakoon kasvaessa • Tuulivoimaresurssi määritettävä tuotantohinnan funktiona

13. Hinta-potentiaali käyrä - USA

14. Pullonkaula suunnittelussa - Ajanmukaisen Tuuliatlaksen Puute • Nykyinen tuuliatlas vuodelta 1991 lähes käyttökelvoton pääosaan, jos ei kaikkiin sijoituspaikoista • mittaukset liian matalalta • mittaukset vääristä paikoista • mallit vanhentuneita ja epätarkkoja • Tuuli- ja toimintaolosuhteet tulee tuntea 100 - 150 m korkeudessa • Perusta toimintamahdollisuuksille ja investointisuunnitelmille • Perusta tukitoimien mitoitukselle eli hinta-potentiaalikäyrän määrittämiselle Suomen tuuliatlas, 1991, Ilmatieteen laitos

15. Tuuliresurssin kartoitus: Ruotsi • Ruotsissa 2002-2008 • 1. Tuuliatlaksen päivitys • 2. Resurssikartoitus vuodelle 2020 ”Vindkraft i framtiden – Realiserbar potential i Sverige år 2020” • 3. Löydetty > 600 TWh potentiaalia, josta 30 TWh käyttöön vuoteen 2020 (20 TWh maalle 10 TWh merelle) = 60-70 % Ruotsin velvoitteesta Seuraus: Projekteja eri suunnittelun vaiheessa yhteensä jo 45 TWh Affärsväldenin mukaan

16. Tuulivoimapotentiaali eri nykyarvioiden mukaan (ilman kustannuskäyrää) • Maakuntakaavojen alueilla • max. 10 000 MW ~ 30 TWh/a • Arvioitu teknis-taloudellinen potentiaali v. 2020 ~2000 MW ~5 – 6 TWh (KTM, Pöyry) • Tehokkain edistämiskeinoin v. 2020 ~3000 MW = ~10 TWh (Teknologiateollisuus ry)

17. 10 TWh tuulivoimaa vuoteen 2020 vaatii runsaasti tukea • Jos valitaan väärä tukimuoto ja/tai väärät tukitasot kokonaissumma nousee todennäköisesti jopa kaksi kertaa suuremmaksi kuin oikein mitoitetulla ja oikein suunnitellulla tukijärjestelmällä. Tarvitaan rehellisyyttä ja tinkimistä omista eduista kansallisen edun nimessä! • Sähköntuottajan (ET) kanta (vastoin omaa konsulttiselvitystään): Sertifikaattijärjestelmä on ohjauskeino, joka soveltuu hyvin avoimille sähkömarkkinoille ja edistää kustannustehokkaita investointeja uusiutuvaan energiaan. Siitä on kokemuksia (millaisia?, toim. huom.) muun muassa Ruotsista ja Englannista. • Suurien sähkön käyttäjien etuja ajava ElFi Oy (käyttäen ET:n selvitystä): Pidämme sertifikaattijärjestelmää nykyisten sähkömarkkinoiden kanssa huonosti yhteensopivana, epävarmana, kilpailua edistämättömänä sekä kalliina uusiutuvan energian tukijärjestelmänä yhteiskunnalle ja sähkönkäyttäjille. ElFi ei kannata sertifikaattijärjestelmän käyttöönottoa kansalliseksi uusiutuvien tukijärjestelmäksi.

18. Miksi erilaisia lausuntoja ? • Tuulivoima korvaa pääosin hiililauhdetta, jolla on korkea muuttuva tuotantokustannus  sähkön markkinahinta laskee • Tuulivoima saadaan markkinoille subventoimalla  lisäkustannus sähkön kokonaishintaan • Sähkön markkinahinnan laskiessa häviäjinä ovat olemassa olevat tuottajat ja voittajina suuret sähkön käyttäjät  eri intressitahoilla eri käsitys tarvittavista tukitoimista

19. Johtopäätöksiä • Tuulivoima voidaan vuoteen 2020 mennessä lisätä helposti 10 TWh vuosituotantoa vastaten - optimaalinen jako maa/merituulivoimaan ja kustannustaso vaatii lisäselvittämistä - tämä on käynnistetty tuuliatlaksen päivittämisellä • Tarkasteltaessa oikeita tukitoimia kannattaa kansallista etua silmälläpitäen kuunnella Teknologiateollisuuden (TT) toimialaryhmiä ja energiaintensiivistä teollisuutta (ElFi Oy) - ei Sähkön nykyisiä tuottajia (ET) ja sitä lähellä olevia tahoja (mm. Fingrid Oyj)