Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla

1. Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto

2. Teollinen ekologia • Luonnon ekosysteemien toiminnasta mallia ihmisen teollisiin järjestelmiin • Materiaalivirtojen sulkeminen • Energian tehokas käyttö • Yhteistyö ja vuorovaikutus • Välineinä • tuotetasolla esim. elinkaarianalyysit, ympäristö-myötäinen tuotesuunnittelu, materiaalivirta-analyysit • paikallis- ja aluetasolla ekoteollisuuspuistot

3. Ekoteollisuuspuisto • Materiaalien, energian ja informaation vaihtoa tietyn maantieteellisesti rajatun alueen toimijoiden välillä • Luonnonvarojen käytön tehokkuus • Materiaalikiertojen sulkeminen, toisen prosessin jätteitä hyödynnetään raaka-aineina toisissa • Tiivis yhteistyö ja vuorovaikutus • Teolliset toimijat liitetään yhteen yhteisten kilpailullisten hyötyjen kautta • Kokonaisvaltainen systeeminäkökulma

4. KIERTO Materiaalien ja energian tehokas käyttö yhteistyössä SISÄÄN ULOS raaka-aineita jätteitä energiaa jätelämpöä Alueen rajojen sisällä suuremmat virrat kuin virrat sisään ja ulos

5. Ekoteollisuuspuiston synty - itsestään kehittyneet järjestelmät • Kehittyneet spontaanisti toimijoiden välisen yhteistyön kautta • Luultavasti lukuisia, ei-dokumentoituja • Esimerkkejä metsätaloudessa, energiantuotannossa ja maataloudessa • Tunnetuin esimerkki Kalundborgin teollinen symbioosi Tanskassa

6. Kalundborg, Tanska • Kehittynyt itsestään taloudellisin perustein • Toimijat: • Energy E2 – Aesnaes 1500MW kivihiilivoimalaitos • BPB Gyproc A/S - kipsilevytehdas • Novo Nordisk A/S - kansainvälinen bioteknologian ja lääkealan yritys; tuottaa erityisesti insuliinia • Novozymes A/S - entsyymitehdas • Statoil A/S - öljynjalostamo • Bioteknisk Jordrens Soilrem A/S - öljyllä, kemikaaleilla ja raskasmetalleilla saastuneen maan puhdistusta • Kalundborgin kunta

7. Kalundborg, Tanska • Virrat: höyry ja lämpö, vesi, kaasu, kipsi, polttotuhka, lannoitteet, hiivaliete, jäteliete • Jätteitä hyödyksi noin 2,9 milj. t/a, alueen vedenkulutus pienentynyt 25%, esim. voimalaitos vähentänyt vedenkäyttöä 60% kierrätyksen avulla • Säästöiksi arvioitu vuositasolla: pohjavesi 2,1 milj. m3, pintavesi, 1,2 milj. m3, öljy 20.000 tn ja luonnonkipsi 200.000 tn. • Kierrätystä tehostavien investointien keskimääräinen takaisinmaksuaika 3-5 vuotta, rahallinen säästö n. 17 milj. €/v.

8. TEOLLINEN SYMBIOOSI 1975 Statoil Jalostamo 1 Pintavesi 1961 Lannoite- teollisuus Tissø järvi 2 Kaasu 1972 3 1973 NovoNordisk + Novozymes Asnæs Voimalaitos Gyproc Sementti teollisuus Kalanviljely Kalundborgin kunta Maatilat

9. TEOLLINEN SYMBIOOSI 1985 Statoil jalostamo Lannoite- teollisuus 1Pintavesi 1961 Tissø järvi 2 Gas 1972 9 Höyry 1982 31973 Asnæs Voimalaitos Novo Nordisk + Novozymes Gyproc 5 Lentotuhka 1979 8Höyry 1982 Sementti teollisuus 4 Biomassa/ NovoGro 1976 7 Lämpö 1982 6 Lämpö 1980/89 Kalanviljely Kalundborgin kunta Maatilat

10. TEOLLINEN SYMBIOOSI 2001 13 Ammonium- tiosulfaatti Lannoite- teollisuus 1Pintavesi 1961 Statoil jalostamo Tissø järvi 14 Tekn. vesi 14Tekn. vesi Allas 10 Pintavesi 1987 11 Jäähdytysvesi 1987 9 Höyry 1982 1991 1995 18 Hulevesi 31973 Novo Nordisk + Novozymes Asnæs Voimalaitos 16 Kipsi 1993 Gyproc 8 Höyry 5 Lentotuhka 1982 1979 Sementti-teollisuus 4 Biomassa/ NovoGro 1976 6 Lämpö 1980/89 7 Lämpö 1981 12 Hiiva- liete 1989 Kalanviljely Bioteknisk Jordrens Soilrem 17 Jätevesi 19Liete Kalundborgin kunta Maatilat 1995 1998

11. Ekoteollisuuspuiston synty - suunnitellut järjestelmät • Voidaan suunnitella ja rakentaa olemassa olevien toimintojen pohjalta tai alusta asti • Fyysisten virtojen pohjalta – hyödynnetään olemassa olevien materiaalien ym.vaihtoa • Yritysnäkökulmasta – etsitään mukaan potentiaalisia ja kiinnostuneita toimijoita, hyödynnetään olemassa olevia yhteistyöverkostoja • Ankkuritoimijan ympärille • USA, Hollanti, Itävalta, Espanja, Costa Rica, Australia, monet Aasian maat; Iso-Britannia

12. Hyödyt ja vahvuudet • Taloudelliset hyödyt • vähentyneet raaka-aine, energia- jäte, ja päästöjenhallintakustannukset • parantunut kilpailukyky • imagomarkkinoinnin mahdolliset hyödyt • hyötyjä toimintojen yhdistämisen kautta esim. pienentyneet kuljetuskustannukset

13. Hyödyt ja vahvuudet • Ympäristöhyödyt • vähentynyt neitseellisten raaka-aineiden ja energian käyttö (korvataan jätteillä) • vähemmän kaatopaikkajätettä ja pienemmät päästöt • Sosiaaliset hyödyt • uusia työpaikkamahdollisuuksia materiaalien ja energian paikallisen käytön ja hallinnan kautta • lisääntynyt yhteistyö ja osallistuminen koko alueella

14. Menestystekijöitä (1) • yritysten läheinen sijainti, toimijoiden monipuolisuus, materiaali- ja energiavirrat sopivat hyvin yhteen • taloudellinen toteuttamiskelpoisuus • realistiset odotukset, kiinnostus jatkuvaa • aktiivinen osallistuminen • johdon ja työntekijöiden sitoutuminen • luottamus

15. Menestystekijöitä (2) • materiaalivirtojen jatkuvuus, suhteet yhteistyökumppaneihin • tasapainoiset valtasuhteet • sopimukset • viralliset eri yhteistyösuhteisiin liittyen • epäviralliset, perustuvat luottamukseen

16. Menestystekijöitä (3) • Ankkuritoimija • suuri alueen yritys, esim. energiantuotantolaitos • motivoi ja aktivoi muita, taloudelliset resurssit • jatkuvat sivutuotteiden virrat • Koordinaattori • avustaa toimijoiden välisessä yhteistyössä • kerää tietoa, tunnistaa uusia yhteistyömahdollisuuksia • seuraa toimijoiden välistä keskustelua, osallistuu • motivoi yrityksiä

17. Menestystekijöitä (4) • Selkeä visio • ekoteollisuuspuiston tarkoitus ja tavoitteet • mitä itse halutaan, mikä motivoi muita • pitkän aikavälin visiossa tulee korostaa, että verkosto on yhteisö, ei pelkästään toisiaan lähellä sijaitsevien yritysten keskittymä

18. Pursialan ekoteollisuuspuisto Esiselvitys keväällä 2006: Ekoteollisuuspuiston perustamisedellytysten kartoitus ja erillisen hankesuunnitelman laatiminen ottaen huomioon yhteistyö- mahdollisuudet perustettavan Mikkelipuiston kanssa. Yrityshaastattelut: Etelä-Savon Energia, Misawa Homes of Finland Ltd:n sahalaitos, Anne Linnonmaa Oy, Mölnlycke Health Care Oy ,Oy Lifa Air Ltd, SWM-Wood Oy , Matrella Oy, Mikkelin Betoni Oy ,Kenkävero, Mikkelipuisto, Hotelli Varsavuori ,Puukeskus Oy, G-levy ja Puu, Suur-Savon Leipomo

19. Rantasalmen asemanseutu (läheiset asuinrakennukset) SUUR-SAVON SÄHKÖ OY Sähkö ASCUS TECH OY Briketti-laitos Hakelämpö-keskus (2960 MWh) Precut-talojen puuosat Kauko-lämpö Puupuru 2000 t Puujäte, pakkauspahvi ja -muovi Puupuru 500 m3 Puru ja puujätettä Alihankintaa (puumateriaalit, puun työstö) SIL-KAS OY - ikkuna- ja ovi-aihiovalmistaja • RANTASALMI OY • hirsitalovalmistaja Terähuolto Kuljetuspalvelu Ikkunoita ja ovia JK-TERÄMET KY - terähuolto KULJETUSLIIKE MYLLYS KY Puutavaraa, mm. ikkuna-aihioita (10 m3) RAITARANTA - puusepänliike • KORPIHONKA • puusepänliike Rantasalmen Ekoteollisuuspuisto TMI SEIJA PARTINEN - ruokala Paneeli- ja lautatavara Kuivauspalvelu Materiaalivirrat Palvelut PARLATUOTE OY Rantasalmen Ekoteollisuuspuistoon kuuluvien yritysten sekä yhteistyöyritysten väliset virrat (määrät vuositasolla, kuva ei ole täydellinen) Yrityksissä syntyvää puujätettä menee myös poltettavaksi yksityisille. Sil-kas Oy toimittaa puujätettä myös muille energiayhtiöille. Ascus Tech Oy:n valmistustoiminta on Rantasalmi Oy:n tiloissa ja henkilökunnalla. Suur-Savon Sähkö Oy:n hakelämpökeskus sijaitsee samalla teollisuusalueella kuin ekoteollisuuspuisto. Muita yhteistyöyrityksiä ovat pintakäsittelyä ja alihankintatuotteita tekevä LK-Puu Oy, puutavaran toimittajat A. Nissinen ja Pojat sekä Rantawood ja Puusepänliike H. Rautiainen.