Koekatu- projekti: lyhyt esittely

1. Koekatu-projekti:lyhyt esittely Anu Riikonen 26.9.2005

2. Taustaa • Kaupunkipuiden istuttaminen ja kasvupaikan perustaminen kallista • Puiden huono kasvuunlähtö ja uusimistarve iso kustannus • Koekadut perustettu mm. HY:n, HKR:n, TTKK:n ja Kekkilän yhteistyöllä • Tarvetta saada tietoa katurakentamisen ja suunnittelun pohjaksi jotta puiden menestyminen kaupungissa paranisi

3. Tavoitteet • tutkia maanalaisten ja maanpäällisten olosuhteiden vaikutusta puiden elintoimintoihin ja kasvuun • kehittää katurakentamista vastaamaan paremmin puiden biologisia vaatimuksia • syntyneen tietotaidon avulla voidaan kehittää katurakentamisen tekniikoita ja katupuiden hoito-ohjeita • kehitetään puiden tilaa indikoivia nopeita seurantamenetelmiä katupuiden hoitoa varten

4. Rakennusvaihe • Kokeen rakenne • kaksi katua joissa eri puulajit • kolme kantavaa kasvualustatyyppiä • kolme erilaista pinnoitetta • kolme jatkuvan seurannan pistettä/katu • Mittaustekniikkaan otettu mallia mikrometeorologiasta ja metsäpuiden ekofysiologian tutkimuksesta • Koekadut on rakennettu kuten tavalliset uudet kadut

5. Mittaukset • Jatkuva seuranta: automaattinen datankeruu • sääolot • PAR • ilman lämpötila • maan olosuhteet kolmelta syvyydeltä • maan lämpötila • maan vesipitoisuus • puun elintoiminnot • haihduntavuo • rungon läpimitan muutos

6. Mittaukset • Muut mittaukset • maan ilman kaasukoostumus: happi, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, etyleeni • versonkasvu • kasvurytmi • kokonaiskasvu • nettofotosynteesi • ilmarakosäätö • fotosynteesin hiilidioksidivaste • fotosynteesin valovaste • klorofyllifluoresenssi

7. Menetelmät • Mallintaminen • teoreettiset perusteet • mallin rakentaminen ja simuloiminen • kriittisten kohtien osoittaminen • mallin avulla saadun tiedon vertaaminen mittaustuloksiin • Regressioanalyysi • syy-seuraussuhteiden osoittaminen puun hyvin- tai pahoinvoinnin ja maaperä- ja muiden ympäristöolojen välillä • ”Perinteiset” tilastolliset menetelmät ja aikasarja-analyysi

8. Tuloksista: maaperä • Ilmanvaihdon ongelmat • Jos maa on lämmintä  maan hapenkulutus on suuri • Jos maa on märkää  ilma vaihtuu heikosti •  happitilanne heikkenee nopeasti • leveäsaumainen noppakivi parantaa maan ilmanvaihtoa betonikiveen verrattuna • maan runsaat ja helppoliukoiset ravinteet näyttävät auttavan kasvuunlähtöä, mutta lisäävät maan biologista hapenkulutusta • vedestä ei ole ollut pulaa, liika märkyys vakava ongelma Pasteurinkadulla

9. Lehmukset menettivät siirrossa liikaa juuria  siirrosta toipuminen heikkoa (c) Pirjo Launonen/HKR

10. Tuloksista: puut • Norkkokujalla ravinteikkaalla alustalla paras kasvu, mutta erot eivät suuria. Pasteurinkadulla puut hyvin huonovointisia, kasvussa ei juuri eroja • nettofotosynteesi Pasteurinkadulla v. 2005 paras ravinteikkaan alustan puilla, norkkokujalla eroja vain valo-oloista • klorofyllifluoresenssimittaukset osoittavat puiden kärsivän stressistä, kun maan happitilanne on huono

11. Tutkimuksen tulevaisuus • intensiivinen seuranta ja mittaukset jatkuvat vielä ainakin 2 vuotta • tutkimuksen ”täyden toiminnan” vuodet 2004-2005 olleet molemmat märkiä ja vähäroutaisia, kaivataan tietoa kasvualustojen toiminnasta kuivina kesinä ja kylminä talvina • kasvualustojen biologisen toiminnan stabiloituminen ja puiden asettuminen uudelle kasvupaikalle vie aikaa • vuosittain keskitytään hieman eri asioihin, viime vuoden fokus kasvualusta-asioissa, jatkossa mm. puiden haihdutus ja valo-olot