Mielenterveys ja päihdestrategia 2012

1. Mielenterveys ja päihdestrategia 2012 Kuurojen Liitto ry Kuurojen Palvelusäätiö

2. TAUSTAA • Viittomakielisillä vaikeuksia saada tietoa ja käyttää mielenterveys ja päihdepalveluja • Päihteiden suur-/ongelmakäyttäjiä n. 10% • Psyykkistä oireilua 25% • Molemmat hieman suurempia kuin väestössä keskimäärin • Suuri syrjäytymisriski • V 2001-2005 Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojekti > Päihdestrategia 2006> Mielenterveys ja päihdestrategia 2012

3. TAVOITE • Selkeyttää Järjestöjen roolia mielenterveys ja päihdetyössä • Esitellä järjestöjen keinoja toimia mielenterveyden ongelmien ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi • Tuo esiin yhteistyön ja kehittämisen kohtia julkisissa palveluissa

4. TYÖN PAINOPISTEET • Ennaltaehkäisevä mielenterveys ja päihdetyö • Kohtaava työ ja riskiehkäisy • Kohtaavassa ja korjaavassa työssä olemme tukijoita ja täydennämme yleisiä palveluita

5. VISIO 1 • Hyvinvoiva kuuro, jolla on hyvä mielenterveys, • kyky sopeutua erilaisiin elämäntilanteisiin • Kyky olla hyvässä vuorovaikutuksessa ympärillä olevien ihmisten kanssa. • Hän osaa liittyä vertaisryhmiin • Osaa hakeutua ja käyttää olemassa olevia palveluita. • Hänellä on mielekästä tekemistä. • Mahdollisuudet yhdenvertaisiin palveluihin toteutuvat myös mielenterveys- ja päihdeongelmaisten kohdalla. • Viittomakielistä mielenterveys- ja päihdetietoa on saatavilla

6. VISIO 2 Työntekijöillä on valmiudet • Kohdata mielenterveys- / päihdeongelmainen asiakas • Tukea häntä ottamaan vastuuta ja • Toimimaan oman mielenterveytensä ylläpitämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. • Työntekijät osaavat ohjata asiakkaan oikeiden palveluiden piiriin • Toimivat yhteistyössä asiakkaan ja eri palvelu-järjestelmien kanssa.

7. Visio 3

8. VISIO 3 • Kuurojen Liitto ja Kuurojen Palvelusäätiö tuottavat viittomakielellä yksilöllisiä moniammatillisia erityispalveluita • sekä viittomakielistä vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja vertaistukea edistäviä toimintoja, joihin myös mielenterveys- ja päihdeongelmaiset voivat osallistua. • Järjestöt tekevät yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa viittomakielisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä vertaisryhmätoimintojen organisoimiseksi. • Mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelee myös äidinkieleltään viittomakielisiä ammattilaisia. • Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä tehdään laaja-alaisesti osana järjestöjen perustyötä • Sekä yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten tahojen kanssa.

9. YLEISTÄ • Yhteiskunnan palveluita, joiden järjestämisestä vastaavat pääasiassa kunnat • Palvelujärjestelmien tulee palvella myös viittomakielisiä asiakkaita huomioiden heidän erityistarpeensa. • Osa palveluista, kuten yksilölliset terapiat ja oma-apu ryhmät, tulee olla saatavilla myös täysin viittomakielisinä

10. Yleinen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö • Ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- ja elinympäristöjen luomista, • osallisuuden vahvistamista • ja niitä tukevien palvelujen kehittämistä. • kohdistuu koko kuurojen yhteisöön; kaikkiin ikäryhmiin sekä myös vanhempien, omaisten ja työntekijöiden tukemiseen.

11. Yleinen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö • Asenteisiin vaikuttamista lisäämällä viittomakielistä mielenterveys- ja päihdetietoutta. • Suojaavien tekijöiden edistäminen: > kurssi-, yhdistys- ja kerhotoiminnat • Yksilön osallisuuden sekä kielellisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistuminen.

12. Kohtaavamielenterveys- ja päihdetyö • Viittomakielinen ihminen yksilönä. • Palvelua ihmisille, joille pelaaminen, päihteiden käyttö ja/tai mielenterveyden häiriöt aiheuttavat haittaa arjessa. • Vahvistaa ja lisää mahdollisuuksia toimia, saada tietoa ja arvioida omaa tilannettaan sekä päästä oikeiden palvelujenpiiriin. • Onnistuneen työn tuloksena hän pystyy ylläpitämään mielenterveyttään ja hallitsemaan päihteiden käyttöään • Hänellä on toimivia sosiaalisia suhteita sekä • Mielekästä tekemistä arjessa

13. Vaikuttamis- jakehittämistyö • Erilaisten palvelujen ja toimintakulttuurien yhteensovittamista eli “räätälöimistä” siten, että viittomakielisten ihmisten asema ja tarpeet tulevat huomioiduksi • ja he voivat kokea itsensä yhdenvertaisiksi muiden kansalaisten kanssa. • Työntekijöiden verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa • Järjestöt kouluttavat uusia työntekijöitään. • Yhteistyö viittomakielisen materiaalin tuottamisessa • ja siitä tiedottamisessa mt ja päihdejärjestöjen kanssa

14. Tavoitteet, keinot, toimijat