Hyvän käytännön kuvauksen malli

1. Hyvän käytännön kuvaus Hyvän käytännön kuvauksen malli Stakes, FinSoc 4.4.2006

2. Hyvän käytännön kuvaus Hyvän käytännön kuvauksen malli Hyvän käytännön kuvauksen malli on tarkoitettu välineeksi, jonka avulla sosiaalialalla hyväksi arvioidut käytännöt voidaan tiivistetysti kuvata. Malli ei siis anna kuvaajalle arviointi- tai tuloskriteerejä, vaan ne on määritelty käytäntöä arvioitaessa. Malli soveltuu sellaisten käytäntöjen kuvaukseen, jotka on arvioitu hyväksi jollakin menetelmällä joko perustoiminnan yhteydessä tai jossakin kehittämishankkeessa tai -ympäristössä. Kyseessä voi myös olla käytäntö, joka on syntyvä ja lupaava, ja jonka lupaavuudelle on olemassa jonkinlaista näyttöä.

3. Hyvän käytännön kuvaus • Kuvauksen selkeys ja läpinäkyvyys mahdollistavat päätelmien tekemisen siitä, millaiseen näyttöön käytännön toimivuus ja vaikuttavuus perustuu. Tiivistelmän on tarkoitus palvella niitä alan ammattilaisia, jotka soveltavat hyväksi arvioitua käytäntöä omassa työympäristössään. • FinSoc tarjoaa kuvausten tekijöille kanavan levittää hyväksi arvioitua käytäntöä, sillä kuvaukset julkaistaan FinSocin www-sivuilla, joka on sosiaalialan ammattilaisten tuntema sivusto. FinSoc järjestää kuvauksen tekijöille miniseminaareja ja konsultoi kuvausten laatimisessa. Yhteyshenkilö: juha.koivisto@stakes.fi, P. 041 4344 619

4. Hyvän käytännön kuvaus Kuvauksen laatiminen • Hyvän käytännön kuvauksen tulisi olla enintään noin 10 sivua. Kuvaus koostuu kahdesta pääosiosta: • 1. Toimintaympäristö, jossa hyvä käytäntö on tuotettu • 2. Hyvä käytäntö

5. Hyvän käytännön kuvaus 1. Toimintaympäristö, jossa hyvä käytäntö on tuotettu • Tässä kohtaa kuvataan sitä toimintaympäristöä, joko perustoimintaa tai kehittämishanketta tai -ympäristöä, jossa hyvä käytäntö on tuotettu. Keskeistä on tehdä näkyväksi se, millä tavalla käytäntö on arvioitu hyväksi. Kuvaa toimintaympäristöä ja käytännön tuottamisprosessia soveltuvin osin seuraavien tekijöiden osalta:

6. Hyvän käytännön kuvaus • toteutuspaikka • perustoimintaan tai hankkeeseen osallistuneet • mikäli kyseessä oli perustoiminta, kuvaa toiminta pääpiirteissään • mikäli kyseessä oli kehittämishanke, kuvaa hankkeen tausta, lähtökohdat ja tavoitteet sekä se, mistä aloite kehittämistyölle tuli • millaisia olettamuksia tarkastellun työmenetelmän tms. vaikutusten osalta oli etukäteen olemassa (ohjelmateoria); etukäteisolettamukset voivat koskea esim. positiivisia, negatiivisia, välittömiä, välillisiä tai sivuvaikutuksia • käytännön vaikuttavuuden arviointi: Millaisten tulosmittareiden ja/tai tavoitteiden suhteen käytäntöä vaikuttavuutta arvioitiin? Millaisia arviointimenetelmiä käytettiin? Menetelmiä voivat olla esimerkiksi kokeelliset tutkimusasetelmat, laadullinen prosessiarviointi, prosessi- ja tulosarvioinnin yhdistävä realistinen arviointi, seuranta, asiantuntija-arviointi, asiakkaiden omaan arvioon perustuvat menetelmät jne. Minkälaisista vaiheista käytännön arviointi koostui ja miten niissä edettiin? • asiakkaiden osallistaminen: Miten asiakkaiden näkökulma huomioitiin perustoiminnan tai kehittämishankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa?

7. Hyvän käytännön kuvaus 2. Hyvä käytäntö • Tässä kohden kuvataan, millaisista välttämättömistä toimijoista, rakenteellisista tekijöistä ja prosesseista käytäntö koostuu. Mieti, mitä kaikkea jossakin työympäristössä käytäntöä soveltavan täytyy tietää käytännön osatekijöistä, jotta käytännön soveltaminen onnistuu. Kuvaa lisäksi, millaisia tuloksia käytäntö on vaikuttavuuden arvioinnin perusteella tuottanut ja millainen hyvän käytännön juurruttamissuunnitelma käytännön osalta on syntynyt.

8. Hyvän käytännön kuvaus Toimijat: • Kuvaa, millaisia välttämättömiä toimijoita käytännön toimivuus edellyttää. Toimijoita voivat olla esimerkiksi asiakas, sosiaalityöntekijä, esimies, muu ammattilainen, perhe, ja puoliso. Kuvaa mahdollisuuksien mukaan lisäksi, millaisia ominaisuuksia kullakin toimijalla tulee olla. Ominaisuudet voivat koskea käytännön edellyttämää erityisosaamista ja -tietämystä, sukupuolta tms. Mikäli käytäntö edellyttää tietynlaisia verkosto- ja kumppanuussuhteita joidenkin toimijoiden kanssa, kuvaa myös ne tässä kohden.

9. Hyvän käytännön kuvaus Rakenne: • Kuvaa, millaisia välttämättömiä rakenteellisia tekijöitä (resursseja) käytännön toimivuus edellyttää. Erittele ja kuvaa erityisesti siis ne tekijät, jotka ovat juuri kyseisen käytännön kannalta välttämättömiä tekijöitä. Perustele myös, miksi kuvaamasi tekijät ovat välttämättömiä. Tällaisia rakennetekijöitä voivat olla esimerkiksi jokin teoria, työmalli, tietty henkilöstön määrä, tietyt työvälineet, tietyntyyppiset toimitilat ja tarvittava hygienia. Kaikelle sosiaalityölle välttämättömiä perusedellytyksiä ei tässä tarvitse kuvata.

10. Hyvän käytännön kuvaus Prosessi: • Tässä kohden kuvataan käytännön toiminnallista puolta. Erittele mahdollisuuksien mukaan käytännön eri vaiheet ja se, millaista toimintaa kultakin toimijalta kussakin vaiheessa edellytetään. Asiakkaan kannalta toiminta voi tarkoittaa esimerkiksi tietyntyyppistä aktiivisuutta ja asennoitumista. Sosiaalialan ammattilaisen kannalta toiminnassa on kyse siitä, miten työmenetelmien- ja mallien, teorioiden ja muiden resurssien kanssa työskennellään. Johdon osalta kyse voi olla siitä, ettei tule virheitä, viivytyksiä, hukkaa, ja että toiminta on ohjeiden mukaista. Asiakkaan perheen kannalta on kyse esimerkiksi niistä tavoista, joilla sosiaalityötapahtumaan osallistutaan ja perheenjäsentä/asiakasta tuetaan.

11. Hyvän käytännön kuvaus Tulokset: • Kuvaa, millaisia tuloksia perustoiminnassa tai kehittämishankkeessa on käytännön vaikuttavuuden arvioinnin perusteella saavutettu. Tuloskuvauksen tulee olla riittävän yksityiskohtainen ja kertoa, millaisia tuloksia tarkasteltu käytäntö on tuottanut kohteena olleiden toimijoiden, esimerkiksi asiakkaiden kannalta. Tulokset voivat olla muutoksia esimerkiksi asiakkaan elämäntilanteessa, olosuhteissa tai terveydentilassa. Muista kuvata myös mahdolliset negatiiviset tulokset.

12. Hyvän käytännön kuvaus Juurruttamissuunnitelma: • Kuvaa, millainen hyväksi arvioidun käytännön juurruttamisen suunnitelma perustoiminnan tai hankkeen tuloksena on syntynyt.