Taustaa

2. Taustaa Työhyvinvointihankkeen suunnittelu aloitettiin Metallityöväen Liitossa syksyllä 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluiden asialistalla keväällä 2009 Kirjattiin Metallin ja Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen 1.10.2009 – 30.9.2012 Muihin alan sopimuksiin kirjattiin samantapaiset tekstit myöhemmin Kutsuttiin Juhani Ilmarinen ulkopuoliseksi asiantuntijaksi Kaikkien järjestöjen johto sitoutui yhdessä hankkeeseen 6/2010 Liittojen asiantuntijoiden koulutus aloitettiin 9/2010 Tiedotustilaisuus halukkaille yrityksille 9/2010 Valittiin pilottiyritykset (22 kpl) sekä projektipäällikkö hankkeelle 10/2010 Metallityöväen Liitto/ Pesola

3. Työhyvinvointi ja toimintaympäristö Käsitteitä kerroksiin Työympäristö, työn sisältö, työaika, työyhteisö, johtaminen Voimavarojen hyödyntäminen ja kehittäminen, kuormittuminen Ammattietiikka, arvot vs. työ, suhtautuminen itseen, palkitsemisen ymmärrys Koulutustausta, työkokemus, tieto&taito, hiljainen tieto, toimintaympäristön tuntemus Elämäntavat, terveydentila ©TTL 2010 Ikävoimaa

4. Työhyvinvoinnin taustaa • Ikääntymisen myötä työkyky laskee • Yksilölliset erot voivat olla suuria • Työhyvinvoinnin parantaminen on harvoin yksittäisten tekijöiden kehittämistä • Työhyvinvoinnin kehittämistyön panos-tuotossuhde on hyvä. • Valtaosa työhyvinvointiin investoineista tyytyväisiä

5. Työkykyluokat toimialoittain (n=3704)

6. Työkyky ja ikääntyminen ”Työkyvyttömien” poistuma

7. Työkyvyn yksilölliset erot

8. Työkykyyn vaikuttaminen Työkykyindeksi Terveyden edistäminen Ergonomia Esimieskoulutus Terveyden edistäminen Ei toimenpiteitä Ikä

9. Työkyvyn edistämisen taloudellinen hyöty (työnantaja, 1998 ja 2001) % 70 63 62 60 50 40 28 30 21 20 10 10 6 5 3 0 0 0 Erittäin hyvä Melko hyvä Melko huono Erittäin huono EOS Source:Work Ability Barometer,FIOH 2002

10. Yleistavoitteita Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen Sairauspoissaolojen hallinta Työelämän kehittäminen Työurien pidentäminen Hyvien toimintamallien ja työvälineiden kehittäminen ja levittäminen Yhdessä tekemisen kehittäminen sekä levittäminen Tekemisen meininki puheiden sijaan

11. Pilottivaiheen tavoitteita • Suunnitella toimialalle työkykyä ja työhyvinvointia edistäviä työkaluja ja toimintatapoja • Arvioida ja kehittää työkaluja ja toimintatapoja • pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä • Kouluttaa toimialalle ja yrityksiin asiantuntijoita kehitettyjen työkalujen ja toimintatapojen soveltamiseksi työpaikoilla

12. Lisähaasteita tavoitteille Eri sukupolvien huomioon ottaminen Yhteistoiminnallinen työhyvinvoinnin edistäminen Itsearviointiin ja oma-aloitteeseen kehittämiseen sopivat välineet Yritykset etenevät omaa vauhtiaan ja itseohjautuvasti – räätälöintiä tarvitaan Työurien pidentäminen – alusta, keskeltä ja lopusta

13. Työelämän sukupolvet 45 v. 5 v. 25 v. 65 v. 85 v. • nuoret kiinnittyvät työelämään liian myöhään • keski-ikäisten työurat ovat rikkonaisia • vanhemmat siirtyvät eläkkeelle liian varhain • menetämme 5-6 vuotta tehokasta työelämää/hlö

14. Aikataulu

15. Pilottihankkeen aikataulu Laajennusvaihe koko alalle Jatkosta päättäminen Raportointi ja arviointi Loppuselvitykset, yksilö ja yritystutka Kehitystyö, yritysten verkottuminen,… Rahoituksen hakeminen Alkuselvitykset, yksilö- ja yritystutka, raportointi tuloksista Hankkeen käynnistäminen, koulutukset, yrityksen järjestelyt… Pilottiyritysten valinta Tiedotustilaisuus 30.9.2010 Hankesuunnitelman valmistelu 9/2010 10/2010 12/2010 12/2011

16. Levitysvaiheen aikataulu Hankkeen raportointi Seuranta yksilö- ja yritystutkalla Kehitystyö, verkottuminen,… TOIMIALAN SEURANTA Rahoituksen hakeminen Alkuselvitykset yksilö- ja yritystutkalla Yritysten kouluttaminen, yritysten sisäiset järjestelyt Yritysten ”rekrytointi” hankkeeseen, hyvien käytäntöjen levittäminen,… 1/2012 2013

17. OrganisointijaYhteistyö

18. JOHTO- RYHMÄ HANKKEENPROJEKTIPÄÄLLIKKÖ RAHOITTAJAT ASIANTUNTIJA- RYHMÄ YRITYS (ohjausryhmä) YHTEISTYÖ- KUMPPANIT PALVELUN- TUOTTAJAT

19. Yritys ja yrityksen ohjausryhmä • Johtoa • Esimiehiä • Henkilöstöhallintoa • Henkilöstön edustus, eri palkansaajaryhmät • Työterveyshuolto? • …

20. Menetelmät ja toimintatavat Yksilö-tutka Yritys-tutka Toimiala-tutka

21. Työkalut tunnistamiseen ja priorisointiin Yksilötutka Yksilö vastaa kyselyyn 2-5 kysymystä/työkykytalon kerros Tulokset kysymyksittäin, kerroksittain ja kokonaisuutena Luokittelu väreillä Myös yritystason tietoa Tulosten hyödynnettävyys kehityskeskusteluissa ja työterveyshuollossa Yritystutka Työryhmä tunnistaa kehityskohteet Vastaavuus yksilötutkien yhteenvetoon Työryhmä priorisoi kehittämiskohteet 1-3 kehittämiskohdetta/ kerros Vastuutus ja aikataulutus

22. Yksilötutka 1/3

23. Yksilötutka 2/3

24. Yksilötutka 3/3

25. Yritys-tutka: valmisteluvaihe

26. Yritys-tutka: valmisteluvaihe

27. Yritys-tutka: arviointiprosessi

28. Priorisoinnista • Ohjausryhmässä esim. 5 henkilöä, joista yksi toimii vetäjänä (voi olla myös ulkopuolinen asiantuntija) • Ryhmä keskustelee Työkykytalon kerrosten vaikutuksista oman työpaikan työhyvinvointiin • Kukin ryhmän jäsen antaa arvionsa (numero 1-10) eri kerroksista • ensin tärkeyden • sen jälkeen laajuuden • ja lopuksi vaikutusmahdollisuuksien kannalta. • Keskustelun perusteella yhteinen kanta • Kerrokset priorisoituvat eri tekijöiden tulon perusteella

29. Yritys-tutka: Kerrosten priorisointi (esim.)

30. Yritys-tutka: Kehittämiskohteiden priorisointi kerroksittain (esim.)

31. Yritys-tutka: 1. Kehittämiskohde(esim. Kehityskeskustelut)

32. Toimiala-tutka Toimiala-tutkalla seurataan koko toimialan työhyvinvoinnin tilaa. Työkykytalon kerrosten, perheen ja lähiyhteisön, toimintaympäristön ja yhteiskuntatason aihealueilla Menetelmänä kysely

33. Työhyvinvoinnin kehittäminen Tunnista – Yksilö- ja yritystutka Suunnittele – Kehityskohteet ja priorisointi, budjetointi, yritystutka Tee – Toteuta suunnitelma Seuraa – Panos-tuotossuhde, muutokset,… Toimi – Tee mahdolliset korjaavat toimenpiteet

34. Pilottihankkeen vaatimukset yritykselle Työhyvinvoinnin pitkäjänteinen kehittäminen Koko organisaation sitoutuminen Toimiva yhteistyö Tulosten jakaminen hankkeen tietopankkiin Henkilöresurssi Yrityksen on itse tehtävä tai teetettävä varsinainen työ Taloudellinen resurssi Työhyvinvoinnin kehittäminen maksaa Myös itsensä takaisin

35. Onnistuneen kehittämisen vaikutuksia Henkilöstön hyvinvointi ja elämänlaatu Työuran pituus Tuottavuus Työnantajakuva Työkyvyttömyyseläkkeet Tyytymättömyys työssä Sairauspoissaolot

36. Hankkeen uutuudet Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Työkyvyn talo-malli Yksilön, yrityksen ja toimialan tilanteen seuraaminen samanaikaisesti tutka-työkaluilla Kehittämiskohteiden priorisointiprosessi Yritykset näyttävät - Sanoista tekoihin