Taustaa

1. Hyönä, Tommola & Alaja: Pupil Dilation as a Measure of Processing Load in Simultaneous Interpretation and Other Language Tasks

2. Taustaa • kognitiivisen kuormituksen kasvaessa pupillin koko suurenee (esim. Beatty 1982, Janisse 1977) • pupillin koon muutos nopeaa: reaktio 300-500ms kuormituksen alettua, pupillin koko palaa perustilaan nopeasti prosessoinnin päätyttyä (Beatty 1982, Hoeks & Levelt 1993)

3. Taustaa • pupillin koko kognitiivisen kuormituksen osoittajana läpäisee Kahnemanin (1973) vaatimukset • fysiologisen indikaattorin tulee kyetä erottelemaan kognitiivisen kuormituksen määrä myös laadullisesti erilaisten kognitiivisten tehtävien välillä (esim. lukeminen ja laskeminen)

4. Taustaa • jos tehtävän osia muutetaan siten, että tehtävän vaativuus muuttuu, fysiologisen indikaattorin tulee osoittaa nämä muutokset • esim. Kahneman & Beatty (1966) lyhytkestoisen muistin kokeet

5. Taustaa • fysiologisen mittauksen tulee erotella ihmisten väliset erot kognitiivisissa kyvyissä (sama tehtävä voi olla vaikea tai helppo yksilön kognitiivisista kyvyistä riippuen) • Ahern & Beatty (1979, 1982) korkeammat pisteet SAT-testissä saaneilla koehenkilöillä pienemmät pupilliresponssit

6. Koe 1: Taustaa • simultaanitulkkaus vaativaa kognitiivista työtä, jossa kielen havaitseminen, ymmärtäminen, kääntäminen ja kielen tuottaminen tehtävä lähes samanaikaisesti • tutkimuksessa koehenkilöille suuri kognitiivinen kuormitus

7. Koe 1: Taustaa • tulkki joutuu pitämään suurta määrää tietoa muistissaan samanaikaisesti kun hän tuottaa toista lausetta kohdekielellä • tutkittaessa kielen prosessoinnin vaatimaa kognitiivista kuormitusta tekniikan pitää pystyä reaaliaikaiseen muutosten havaitsemiseen

8. Koe 1 • kokeen tarkoitus: tutkia pupillin käyttäytymistä kielelliseen prosessointiin liittyvissä, vaikeustasoltaan erilaisissa tehtävissä • tehtävä 1: tekstikappaleen kuuntelu • tehtävä 2: varjostaminen (puheen toistaminen) • tehtävä 3: simultaanitulkkaus (englanti-suomi)

9. Koe 1: Hypoteesi • pupillin koko vaihtelee tehtävän vaikeustason mukaan • tehtävän 1 aikana pupillin koko suurenee vähiten, tehtävän 3 aikana eniten, tehtävän 2 aikainen pupillin koko näiden kahden välillä

10. Koe 1: Menetelmät • 9 koehenkilöä, 3. ja 4. vuoden käännöstieteen opiskelijoita • pupillin kokoa mitattiin ASL:n eye-trackerilla (taajuus 50 Hz) • kokeessa käytettiin kolmea englannin- kielistä tekstiä (sisältö simuloi kansain- välisen konferenssin avajaispuhetta), tekstien järjestys varioitiin systemaat- tisesti koehenkilöiden kesken

11. Koe 1: Kokeen kulku • koehenkilöt istuivat n. kolmen metrin päässä tietokoneen ruudusta • tehtävien aikana ruudulla oli fiksaatiokuvio • ennen varsinaista koetta kolme lämmittelytekstiä, joissa samanlaiset tehtävät kuin itse kokeessa • kokeen kokonaiskesto n. 19 minuuttia

12. Koe 1: Datan analyysi • silmänräpäykset poistettiin aineistosta tietyn algoritmin avulla • pupillidata keskiarvoistettiin kolmen sekunnin aikaikkunoissa

13. Koe 1: Tulokset • varianssianalyysin mukaan tehtävän päävaikutus oli erittäin merkitsevä • parittaisvertailut osoittivat, että pupillin koko vaihteli hypoteesin mukaisesti • pupillin koko suurin tehtävän ensimmäisen kolmanneksen aikana

14. Koe 1: Päätelmät • pupillin koko vaihtelee prosessoinnin vaativuuden mukaan • pupillin koon mittaaminen täyttää siis Kahnemanin vaatimuksen (eri tehtävät eritasoisia kognitiivisen kuormituksen suhteen, fysiologisen mittarin tulee kyetä tämän eron osoittamiseen)

15. Koe 1: Jatkokysymykset • vaihteleeko pupillin koko myös hetkittäisten prosessointivaatimusten muutosten mukaan vai ovatko tulokset selitettävissä pitkän aikavälin vireystilan nousulla? • johtuiko pupillin vähäinen laajeneminen kuuntelutehtävässä (tehtävä 1) siitä, ettei tehtävässä tarvinnut tuottaa puhetta (vs. vähäisestä kognitiivisesta kuormituksesta)?

16. Koe 2 • ärsykkeinä yksittäiset sanat • mahdollistaa lyhyen aikavälin muutosten mittaamisen • sekä suomi että englanti lähdekielenä • kääntämisen kannalta helppoja (esim. ”journal”, ”korostaa”) ja vaikeita (esim. ”undertake”, ”harrastaa”) sanoja

17. Koe 2: Tehtävät • tehtävä 1: sanojen kuuntelu, sanan tunnistamisen jälkeen koehenkilön tuli sanoa ääneen ”on” • tehtävä 2: varjostaminen • tehtävä 3: sanan kääntäminen

18. Koe 2: Menetelmät • 17 koehenkilöä • vaikeat ja helpot sanat valittiin esitestin perusteella, kokeessa joka toinen sana oli vaikea • ennen koetehtävää oli viisi harjoitussanaa • tehtävien järjestys varioitiin systemaattisesti koehenkilöiden välillä (?) • sanat esitettiin 10 sekunnin välein, 1 sekunti ennen sanaa äänimerkki

19. Koe 2: Datan analyysi • pupillin koon keskiarvo ja maksimiarvo mitattiin kahden ajanjakson aikana • baseline: 1 sekunti 4 sekuntia ennen äänimerkkiä • tehtävän aikainen pupillin koko: sanan esittämisestä käännöksen alkuun (1100ms-2500ms) • 2x3x2 within-subject design (kieli, tehtävä, sanojen vaikeus)

20. Koe 2: Tulokset • tehtävän päävaikutus oli erittäin merkitsevä, myös parittaisvertailujen tulokset olivat merkitsevät (mitä vaike- ampi tehtävä, sitä suurempi pupilli) • analyysissa käytetty pupillin koon keskiarvoa, maksimiarvot käyttäytyivät samalla tavoin • pupilli laajeni enemmän englannin- kielisille kuin suomenkielisille sanoille

21. Koe 2: Tulokset • pupilli laajeni enemmän vaikeiden sanojen kuin helppojen sanojen jälkeen • pupilli laajeni eniten vaikeiden sanojen jälkeen käännöstehtävässä (0.40 mm vaikeiden jälkeen, 0.25 mm helppojen)

22. Koe 2: Tulokset • blinkkejä enemmän käännöstehtävän aikana (vs. kuuntelu ja varjostus) • vastausajat pidempiä • suomen ollessa lähdekielenä • tehtävien vaikeusasteen kasvaessa • sanojen käännettävyyden vaikeutuessa

23. Koe 2: Päätelmät • pupillin koko vaihtelee tehtävän vaikeuden funktiona, responssi riippumaton pupillin koon baseline-arvosta • vaikeat sanat aiheuttivat pupillin koossa suuremman kasvun kuin helpot sanat  pupillin koosta tunnistettavissa saman tehtävän sisällä tapahtuvat prosessointivaatimusten muutokset

24. Koe 2: Päätelmät • pupilli laajeni enemmän kun koehenkilöt toistivat englanninkielisiä (vs. suomen- kielisiä) sanoja • pupillin koon baseline-arvoissa havait- tavissa vireystilan nousu tehtävien vaikeusasteen kasvaessa?

25. Kommentteja • Beatty (1982) sanoo paperissaan, että pupillin laajeneminen alkaa 100-200ms ärsykkeestä, Hyönä & al. viittaavat samaan paperiin ja sanovat että viive on 300-500ms… • tulosten visualisointi olisi auttanut paperin lukemista

26. Kommentteja • hyvin tehdyt ja raportoidut kokeet • diskussio suppea, ”So what?” –kysymykseen ei juuri yritetty vastata • mihin tietoa kognitiivisen kuormituksen tasosta voitaisiin käyttää? • paperissa lähinnä validoitiin menetelmä, ei juuri muuta kontribuutiota