Ercan Ç elikkayalar

1. ASEPTINEN LÄÄKEVALMISTUS SAIRAALA-APTEEKISSA Ercan Çelikkayalar

2. Sairaala-apteekissa valmistettujen lääkevalmisteiden on oltava; • turvallisia • tehokkaita • laatuvaatimukset täyttäviä

3. Lääkelaki ja asetus • 13 §: lääkelaitokselle ennakkoilmoitus omista lääkevalmisteistaan • 14 §: noudattaminen lääkkeiden hyviä tuotantotapoja • 15 §: henkilökunta on riittävästi perehtynyt lääkkeiden valmistukseen ja että siihen tarvittavat tuotantotilat ja laitteet ovat asianmukaiset

4. Lääkelaitoksen ohjeet ja määräykset Määräys 5/2001:Apteekkien lääkevalmistus Euroopan Unionin GMP-ohjeiston (Guide to Good Manufacturing Practice for Medicinal Products, lääkkeiden hyvät tuotantotavat) periaatteita sovelletaan kaikkeen laajamittaiseen lääkevalmistukseen.

5. Lääkelaitoksen ohjeet ja määräykset Määräys 5/2002:Sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen toiminta Lääkkeen käyttökuntoon saattaminen tulee, mikäli mahdollista, tehdä sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa. Käytettävien tilojen ja olosuhteiden tulee olla asianmukaiset ja toimintaan sopivat.

6. Euroopan Farmakopea Euroopan farmakopea on lääkelaitoksen vahvistama, määräyskokoelma, joka luettelee käytössä olevat lääkeaineet sekä sisältää ohjeita ja määräyksiä lääkeaineiden ja lääkevalmisteiden ominaisuuksista, valmistuksesta, säilytyksestä ja välineistöstä.

7. Aseptinen Lääkevalmistus Aseptisesti valmistettu lääke on steriili eli se ei sisällä eläviä mikrobeja, joten steriilivalmistuksen on tapahduttava aseptisessa laboratoriossa puhdastiloissa.

8. Aseptinen Lääkevalmistus Aseptisesti valmistettavia lääkkeitä: • injektiot • silmälääkkeet • Infuusionesteet (mm. sytostaattilaimennokset ja antibioottilaimennokset). Lääkevalmisteen antotapa ratkaisee sen, vaatiiko lääke aseptisen työskentelyn vai ei.

9. Aseptiset Laboratoriot Puhdastila (Clean Room): Puhdastila on huone, jossa kontrolloidaan partikkelimääriä ja minimoidaan mikrobiologisen kontaminaatio riski. Myös lämpötilaa, kosteutta ja painetta valvotaan.

10. Aseptiset Laboratoriot • Puhdastilan ilma tulee suodatettua HEPA (High Efficiency Particulate Air) -suodattimen kautta, joka tehokkaasti suodattaa partikkeleita, jotka ovat suurempia kuin 0,5 μm. • Puhdastilojen välillä on oltava paine-erot. Puhtaammassa tilassa tulee olla korkeampi paine.

11. Aseptiset Laboratoriot • Laminaarivirtauksessa ilman virtausnopeuden tulee olla työskentelytasolla 0,45 m/s ± 20 %. • A- ja B-luokan huoneissa ilmankosteus tulee olla noin 40 ± 10 %. • Puhdastiloissa lämpötila pidetään alle 25 ºC.

12. Aseptiset Laboratoriot Steriilityössä suurin riski on itse työntekijä, koska ihmisestä irtoaa koko ajan eläviä ja elottomia partikkeleita. Mitä enemmän ihminen liikkuu, sitä enemmän irtoa partikkeleita. Tästä syystä valmistustiloissa on vältettävä tarpeetonta liikkumista.

13. Aseptiset Laboratoriot Ovet avataan ja suljetaan rauhallisesti ja pidetään aina suljettuna. Sulkua käytetään materiaalien siirtoon. Samassa tilassa on oltava mahdollisimman vähän henkilöitä. Puhutaan mahdollisimman vähän. Kommunikoidaan sisäpuhelimilla tilasta toiseen.

14. Laadunvarmistus Sairaala-apteekissa sovelletaan GMP-ohjeita laadunvarmistukseen. Laatu voidaan varmistaa suorittamalla säännöllisiä kontrolleja ja dokumentoimalla niiden tuloksia. Laadun varmistukseen kuuluu pääasiallisesti GMP-ohjeiden mukaan suoritettavat aseptisen tilan puhtauskontrollit ja aseptisen työmenetelmän tarkistus.

15. Aseptisen tilan puhtauskontrollit

16. Aseptisen tilan puhtauskontrollit

17. Aseptisen työskentelyn validointi Validointi on suunniteltu, testattu, dokumentoitu ja hyväksytty osoitus siitä, että prosessi, menetelmä, tila ja järjestelmä toimivat tasaisesti ja toistettavasti. Validointi mahdollistaa GMP:n mukaisen toiminnan ja varmistaa tuotannon sujuvuuden. GMP vaatii, että valmistusprosessin jokainen uusi vaihe tulee validoida.

18. Aseptisen työskentelyn validointi Aseptisen työn laatu tarkistetaan työmenetelmätesteillä säännöllisin väliajoin. Aseptinen työmenetelmä tarkistetaan myös aina ennen kuin uusi työntekijä pääsee työskentelemään aseptisiin laboratorioihin.

19. Aseptisen työskentelyn validointi Tarkistus tehdään jäljittelemällä aseptista valmistusta käyttäen mikrobiologisia elatusaineita. Työn jälkeen elatusaineet viljellään veriviljelypulloihin ja todetaan mahdollinen mikrobikasvu kliinisen mikrobiologian laboratoriossa.

20. Solunsalpaaja-annosten valmistus • Solunsalpaaja-annosten apteekissa valmistamisessa on etuja; • Apteekin henkilökunta on perehtynyt asianmukaisiin työskentelytapoihin. • Altistumisriskit ovat vähäisimpiä. • Osastojen henkilökunta pystyy keskittymään potilaan hoitoon enemmän.

21. Solunsalpaaja-annosten valmistus • Solunsalpaaja-annosten tilauksessa oltavat tarpeelliset tiedot; • Potilaan nimi ja henkilötunnus • Lääkkeen nimi ja määrä • Infuusionesteen laatu ja määrä • Antotapa ja antoaika • Lääkärin ja sairaanhoitajan nimikirjoitukset.

22. Solunsalpaaja-annosten valmistus • Työturvallisuus • Työskentelyaikana käytetään alapuolelta muovitettua imukykyistä steriiliä kertakäyttöliinaa, joka vaihdetaan vähintään 2 tunnin välein. • Sytostaatin injektiopullosta ruiskuun siirtämisessä otetaan huomioon ali- ja ylipaineet.

23. Solunsalpaaja-annosten valmistus • Työturvallisuus • Sytostaattien laimentamisessa käytetään luer-lock tyyppisiä ruiskuja, joille neulat voidaan kiinnittää turvallisesti. • Siirtämisessä voidaan käyttää suojakanyyleja liuoksen vuotamisen estämiseksi.

24. Solunsalpaaja-annosten valmistus • Työturvallisuus • Käytetään kaksia käsineitä päällekkäin ja vaihdetaan käsineet useita kertoja. Suojakäsineet on vaihdettava heti, jos rikkoutuvat tai sytostaatti-aine roiskuu käsineille.

25. Solunsalpaaja-annosten valmistus • Lääkelisäysetiketit • Sytostaattiaineen nimi ja määrä • Infuusionesteen laatu ja määrä • Potilaan nimi ja henkilötunnus • Päivämäärä ja kelloaika • Lääkelisäyksen tekijän nimi • Säilyvyysaika • Merkintä, jos viileässä säilytettävä.

26. Solunsalpaaja-annosten valmistus Vahingon sattuessa; Sytostaattilaboratoriossa tulee olla toimintaohjeet sytostaatti-työskentelyyn ja vahinkojen tapahtuessa altistumisen estämiseen liittyvistä asioista. Sytostaattilaboratorion tiloissa on oltava hätäsuihku. Vahingon sattuessa toimintaohjeita on noudatettava.

27. Solunsalpaaja-annosten valmistus Vahingon sattuessa; Vahingon tapahtuessa inaktivaattoreita voidaan käyttää. Inaktivaattorit hävittävät sytostaattiaineet työskentelypinnoilta kemiallisesti. Yleisiä inaktivaattoreita ovat 5 % natriumhypokloriitti ja natriumhydroksidi.

28. Solunsalpaaja-annosten valmistus Solunsalpaajajätteet Solunsalpaajajätteet pitää käsitellä niin, että ne eivät aiheuta vaaraa ympäristölle eivätkä niitä käsitteleville henkilöille. Neulat ja muut terävät esineet tulee lajitella muusta jätteestä erilleen kestävässä muovisessa pakkauksessa. Sytostaattijätepakkauksessa on oltava selvä merkintä jätteen sisällöstä.

29. Sairaala-apteekin rooli sytostaattiterapiassa Korkealaatuisen sytostaattihoidon edellytys farmaseuttisista palveluista on solunsalpaaja-annosten valmistelun ohella myös kaikkien lääketieteellisesti ja toksikologisesti tärkeiden tietojen käsittely sytostaattien suhteen ja näiden tietojen arviointi kliinisestä näkökulmasta ja dokumentointi.

30. Sairaala-apteekin rooli sytostaattiterapiassa Onkologiafarmasia Nykyään farmaseutit nähdään onkologian osastotyössäkin. Iso-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa on hyödynnetty farmaseuttista henkilökuntaa sytostaattihoidon arviointiin jo pitkän aikaa. Nykyään Iso-Britannian sairaaloissa työskentelee farmaseuttista henkilökuntaa enemmän kuin koko muun Euroopan sairaaloissa yhteensä.

31. Sytostaattiterapiassa osastofarmaseutin tärkeät tehtävät • saapuvan potilaan lääkityksen kartoitus • solunsalpaaja-annosten valmistus • annosten tarkistus • yhteensopivuuden ja haittavaikutuksien arviointi ja dokumentointi • kotiutettavan potilaan neuvonta • kliinisen tutkimuksen suorittaminen • koulutus

32. Farmaseuttiset onkologiapalvelut Nykyään sairaala-apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta vaaditaankin aktiivisempaa ja vastuunalaisempaa roolia. Onkologisten potilaiden neuvontapalvelut ja kemoterapiajakson farmaseuttiset arvioinnit täydentävät sytostaattihoitoa ja antavat mahdollisuuden laatustandardien kehittämiseen.