Kaupunkiseutujen maankäyttö ja sen hallinnan haasteet

1. Kaupunkiseutujen maankäyttö ja sen hallinnan haasteet Tampere 9.3.2011 Matti Vatilo, ympäristöministeriö

2. Maankäytön strateginen ohjaaminen (Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen, Suomen ympäristö 28/2010)

3. Kaupunkiseudun maankäytön voimakentät Tärkeää tunnistaa, mitä asioita ei pidä käsitellä erillään toisistaan

4. Strategisuus maankäytön hallinnan lähtökohtana Strateginen toimintatapa liittyy yleensä kolmiyhteyteen visio, strategia, toteuttaminen: • Visio: tahtotila, kuva halutusta tulevaisuudesta • Strategia: suunta toiminnalle, jolla visio saavutetaan • Toteutus: toimenpiteet, joita strategian toteuttaminen edellyttää Strategisessa toimintatavassa on kysymys valintojen tekemisestä: • Halutaanko tehdä valintoja, joilla pyritään ohjaamaan kehityksen suuntaa? • Toimiva strategia tukee valintojen tekemistä käytännön tilanteissa

5. Strategisten tavoitteiden konkretisoituminen Esimerkki: Kuopion jalankulku- ja joukko- liikennekaupungin periaate tavoitelauseesta käytännön suunnitteluratkaisuihin

6. Strategisen toimintatavan haasteita (1): epävarmuuden hallinta? Suunnitelmia tehdään usein epävarmoina tulevasta kehityksestä. Tämä täytyy ottaa huomioon suunnittelun eri vaiheisiin liittyvässä päätöksenteossa. Maankäytön strategisessa ohjaamisessa haetaan enem- män tiettyä tavoitesuuntaa kuin täsmällisesti määriteltyä lopputulosta. Oleellista tunnistaa asiat, joilla on todella strategista merkitystä ja jättää muissa asioissa riittävästi liikkumavaraa jatkosuunnittelulle ja toteutus- vaihtoehdoille. Kuva Riku Lumiaro, lähde: ympäristöhallinnon tietopankki

7. Strategisen toimintatavan haasteita (2):tietoa vai mielikuvia? Merkittävistä maankäytön linjauksista keskusteltaessa on syytä valmistautua käsittelemään ainakin seuraavia kysymyksiä:

8. Strategisen toimintatavan haasteita (3): sitoutuminen? Riittävän yhteinen käsitys nykytilanteesta ja muutostarpeista

9. Sitoutuminen on oppimisprosessi • Henkilöiden ja organisaatioiden sitoutuminen yhtä tärkeitä • Sitoutuminen edellyttää vaikutusmahdollisuuksia • On tärkeää löytää yhteinen ymmärrys, mihin sitoutumista haetaan • Osallisten arvostava kohtelu tärkeää • Myönteiset tulokset synnyttävät myönteistä kierrettä • ”Projektiylpeys” auttaa asian yhteiseksi kokemisen rakentamisessa • Sitoumusten ja lupausten läpinäkyvyys ja vastuun kasvottaminen edistävät sitoutumista

10. Yhdyskuntarakenteeseen liittyviä strategisia valintoja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa (1) • Tiivistetään nykyisten taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä • Periaatteen johdonmukaisuus myös vaikeissa tilanteissa • Vahvistetaan joukkoliikennekäytävien maankäyttöä ja sijoitetaan tiivistä asutusta, kaupan alueita, palveluja ja toimistotyöpaikkoja joukkoliikennevyöhykkeille • Kuntien tonttituotannosta huolehtiminen em. alueilla • Toteuttamisen edellytykset, maapolitiikka

11. Yhdyskuntarakenteeseen liittyviä strategisia valintoja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa (2) • Parannetaan haja-asutuksen hallintaa • Yksittäisten lupapäätösten liittyminen kokonaisuuteen • Soveltamisperiaatteiden yhtenäisyys • Laaditaan yhteiset maapoliittiset periaatteet • Periaatteiden toteutuminen käytännössä • Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään • Mm. kaupan ratkaisut ja niiden vaikutukset keskustoihin

12. Toimiva kaupunkiseutuyhteistyö Ydinkysymys on kaupunkiseutukuntien välinen luottamus ja sitoutuminen yhteisiin päätöksiin On uskallettava ottaa vastuu koko seudun tulevaisuudesta - tehdä valintoja ja suunnata kehitystä Suunnittelu ilman sen toteuttamisen edellytyksiäon hukkaan heitettyä Päätöksentekokulttuurinerotseudun kuntien välillä on tunnistettava. Näissä erityinen vastuu on seudun keskuskaupungilla Yhteistyöpolun rakentamisessa helppojen asioiden lisäksi on ratkaistava myös ristiriitakysymykset - vasta siinä kaupunkiseutuyhteistyön vahvuus punnitaan

13. Mitä valtio odottaa kaupunkiseuduilta? • Taloudellisen vakauden tueksi ja puskuriksi kestävyysvajeen haasteisiin Paras-linjausten mukainen kuntarakenne ja/tai kustannustehokas, kuntarajoista riippumaton ja laadukas MAL- ja palveluyhteistyö • Kaupunkiseudut ovat vaikutusalueidensa elinvoiman vahvistamisen vetureita, siksi myös kaupunki-maaseutu vuorovaikutus tärkeää • Vaikuttavuutta ilmastonmuutoksen hillintään ja rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseen, siksi tavoitteeksi yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja eheys

14. PARAS-selonteko ja kaupunkiseudut Reseptit: • Selvityshenkilömenettely • Velvoitteet MAL-yhteistyön tiivistämiseen suurilla kaupunkiseuduilla • Aiesopimusmenettely • Metropolipolitiikka • Kaupunkiseutusuunnitelmien seuranta • Hajarakentamisen ohjauksen tehostaminen

15. Paras –selonteon kaupunkiseutulinjaukset:MAL-aiesopimusmenettely Selonteko: ”Tampereen ja Turun seuduilla otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuoden 2012 loppuun asti kestävä valtion ja seudun kuntien välinen (seudullinen) maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely” EK:n tahdosta myös Oulun seutu pilotiksi Aiesopimus kokoaa yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusektorit – kokonaisvaltainen seudullinen suunnittelu Pyrkii parantamaan ensisijaisesti näiden suurten kaupunkien kuntien välistä yhteistyötä sekä myös seudun ja valtion välistä yhteistyötä Pyrkimyksenä esittää yleisiä periaatteita aiesopimusmenettelystä ja sopimusten valmistelusta sekä laatia sopimukset mainittujen seutujen kanssa On sekä seudun kuntien välinen että valtion ja kuntien välinen aiesopimus Allekirjoittajina kunnat, LVM, YM, Liikennevirasto ja ELY, valmistelussa mukana myös VM, TEM sekä osin maakuntien liitot Tampereen seudun sopimus allekirjoitettu, muualla neuvottelut kesken

16. Lisätietoa alueidenkäytön strategisesta ohjaamisesta ympäristöministeriön kotisivuilla www.ymparisto.fi/julkaisut KIITOS!