KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS

1. Pentti Malinen Korkeakoulupolitiikan alueellinen tasa-arvo – kommentteja aluekehitysnäkökulmasta 11.9.2010 KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS

2. SISÄLTÖ • Korkeakoulupolitiikan ja aluekehityksen/ aluepolitiikan yhteys - korkeakouluverkosto • Yliopistojen aluevaikuttavuus: keskeiset tekijät • Osaajien tuottaminen (opiskelijoiden rekrytointi ja valmistuneiden sijoittuminen) • Osaamisen tuottaminen (t&k&i -toiminta alueilla; innovaatiot ja niiden levittäminen) • Välilliset aluetaloudelliset vaikutukset (rahavirrat, yhteiskunnallinen vuorovaikutus) • Korkeakoulupolitiikan uusi doktriini • poliittiset linjaukset • tulosohjaus

3. 1. Korkeakouluverkosto Suomessa

4. Suomen yliopistojärjestelmän kolme ekspansiota (Tomi Turan mukaan) 1. ekspansio 1910-1930 • Suomen yliopistojärjestelmän synty • Liittyi kansallisvaltion syntyyn sekä ammatti- ja tuotantorakenteen muutokseen • Koordinoimaton, mutta julkisesti tunnistettu prosessi 2. ekspansio 1960-1980 • ”Maakuntayliopistojen” rakentuminen • Oulun yliopiston perustaminen päänavaajana! • Taustalla koko valtakunnan integraatio moderniin yhteiskuntaan • Vahvasti valtiollisesti koordinoitu prosessi 3. ekspansio 1980-2005 • Alueellisten sivutoimipisteiden verkoston rakentuminen • Koordinoimaton ja virallisessa järjestelmässä tunnistamaton prosessi, jota EU-rahoitus tuki ja vauhditti • Kainuu on hyvänä esimerkkinä: uudet yksiköt -> 2004 yliopistokeskus

5. Kolmannen ekspansion kehitysvaiheet • Syntyvaihe 1975-1990: alueiden toiveita ja ”hulluja proffia”… • Invaasiovaihe 1990-2000: alueellista kehittämis- ja elinkeinopolitiikkaa • Legitimaatiovaihe 2000-2005: kolmatta tehtävää ja instituutioita • kuusi yliopistokeskusta v. 2004 ”korkeakoulupolitiikan uusin innovaatio” (min. Kalliomäki) • Vedenjakajavaihe 2005-: keskittämispolitiikkaa ja kyseenalaistusta… • yliopistolakiin lisäys poliittisena ratkaisuna

6. Yliopistojen toiminta päätoimi-paikkojensa ulkopuolella • Pysyväisluontoisia toimintoja vuonna 2008 oli 45 ”yliopistottomalla” paikkakunnalla, pl tutkimusasemat 26:lla • Yliopistoista vain kahdella ei lainkaan toimintaa päätoimipaikan ulkopuolella • Eniten alueyksiköitä HY:llä (13), OY:llä (10) ja TTY:llä (9) • Yhteensä 86 yksikköä (suuntaa-antava luku), joista 36 yliopistokeskuspaikkakunnilla • Aluetoiminta on osa kolmatta tehtävää eli yhteiskunnallista vuorovaikutusta esim. Helsingin yliopistolla on erillinen strategia tälle toiminnalle ja siitä vastaa yksi vararehtoreista

7. 2.1 Osaajien tuottaminen • Opiskelupaikkojen tarjonta -> opiskelija- rekrytointi on aluesidonnainen prosessi • Valmistuneiden sijoittuminen työelämään; myös tässä selkeä alueellinen dynamiikka • Aikuiskoulutus ja uusi opetusteknologia -> voidaanko näillä tasapainottaa koulutuksen saatavuutta?

8. Opiskelijoiden rekry-tointi on alueellista • Kuva: Mistä Oulun yliopistoon on tultu 1998-2000? • Oulun yliopisto on ”puolen Suomen” yliopisto opiskelijoiden ensisijaisen rekrytointialueen perusteella…(alueellisuus on OY:n vahvuus) • Huom. pääkaupunkiseudun yliopistojenkin rekrytointialue keskittyy pääasiassa omaan maakuntaan ja sen lähialueisiin! (mikä ei tässä kuvassa)

9. Valmistuneet sijoittuvat pääosin opinahjonsa lähiseuduille (1) • Kuva: Oulun yliopistosta 1970-2004 valmistuneiden osuudet väestöstä • Oulu omassa luokassaan (7 % oululaisista on OY:n käyneitä) • Pääasiallinen vaikutusalue selvästi nähtävissä ja on samanlaajuinen kuin opiskelijoiden rekrytointia-alue Korkeakoulutetun työvoiman saatavuus koko maassa on keskeinen yliopistojen koulutuksen yhteis-kunnallinen ja alueellinen vaikutus

10. Valmistuneet sijoittuvat pääosin opinahjonsa lähiseuduille (2) • Oulu huikeasti muita asuinkuntia suositumpi (31 %) eli 8573 On havaittavissa yliopiston keskittävää vaikutusta  Monista Pohjois-Suomen kunnista on tullut enemmän väkeä kuin sinne palannut ja esim. pk-seutu, Tampere, Jyväskylä, Turku ja Kuopio voittajia - Etäisyys on merkittävin muuttamisen kohdealuetta selittävä tekijä  Oulusta pitkä matka muihin vastaaviin keskuksiin: lähtökynnys nousee Kuva: Oulun yliopistosta 1970-2004 valmistuneiden määrät kunnittain 2005

11. Koulutustaso alueittain • Tästä puuttuu kuva ylemmän korkea-koulututkinnon suorittaneen väestön osuudesta alueittain • Kainuu on maakunta, jossa em. osuus on yksi maan alhaisimmista • Maakuntaohjelman yksi päätavoitteita on korkeakoulutetun väestön osuuden kasvattaminen Kainuussa

12. Aluekehityksen ja korkeakoulu-politiikan suhde -> miten jatkossa? • Aluevaikuttavuus keskeisenä esilläLinnan työryhmän mietinnössä 2001; mutta ei enää sen jälkeen • OPM:lla on aluestrategia • ”kolmas tehtävä” on tullut lakiin ja koskee kaikkia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja • Korkeakouluille aluestrategiat 2000-luvun alussa; Oulun yliopiston Kajaanin strategia oli edelläkävijä!

13. 2.2 Osaamisen tuottaminen • Tieteellinen perustutkimus (yliopistojen ydintehtävä) • Soveltava tutkimus • t&k&i-toiminta • globaalissa taloudessa osaaminen ja erityisesti innovaatioiden tuottaminen ovat keskeisiä kilpailutekijöitä • alueet eivät ole menettäneet merkitystään, sillä innovaatioympäristöt ovat myös alue- ja paikkasidonnaisia

14. Innovaatiojärjestelmä • Innovaatiojärjestelmä on kokonaisuus, jonka muodostavat tiedon ja osaamisen tuottajat, hyödyntäjät sekä näiden väliset moninaiset vuorovaikutussuhteet. • Innovaatiojärjestelmän keskeiset osat ovat koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä tietointensiivinen yritystoiminta.

15. Innovaatioympäristö • Innovaatiot ovat monen toimijan yhteistyön tulosta. Edellytykset yhteistyölle syntyvät hedelmällisessä innovaatioympäristössä, jossa yrityssektori, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori (välittäjä-organisaatiot) toimivat vuorovaikutuksessa. • Innovaatioympäristö on tulevaisuudessa yhä selkeämmin osa globaalia innovaatio-keskittymien verkostoa. Menestyäkseen niiden on pystyttävä houkuttelemaan osaajia ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä muiden kanssa.

16. Paikallinen innovaatio-ympäristö on keskeinen kilpailutekijä globaalissa taloudessa T&k-toiminta on alueellisesti hyvin keskittynyttä Suomessa -> onko keskittämisestä enää mitään lisäarvoa? innovaatiopotentiaalia jäämässä hukkaan, pk-yritykset eivät pääse t&k-toimintaan mukaan… korkeakoulujen rooli korostuu haasteellisimmilla alueilla T&k-toiminta on jo nyt erittäin keskittynyttä alueellisesti

17. Alueellinen innovaatiopolitiikka Innovaatiopolitiikka ja aluepolitiikka ovat kulkeneet käsi kädessä! Teknologiakeskukset tutkimuksen ja yritysten tuotekehitystoiminnan yhdistäjinä (ns. välittäjä-organisaationa) Osaamiskeskusten on tavoitteena hyödyntää huippuosaamista aluekehittämisessä; Kainuussa Measurepolis <- edellytyksenä oli yliopistollisen tutkimuksen läsnäolo alueella

18. Laaja-alaistuva innovaatio-politiikka huomioon • Tiede- ja teknologianeuvoston uusi linjaus 2008 -> laaja-alaistuva innovaatiokäsitys käytäntöön • Osaamiskeskus- ja koko-ohjelmatoiminta ovat edelleen innovaatiotoiminnan alue-kehitysinstrumentteja • Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta soveltuvat hyvin pienemmille ja syrjäisemmille alueille ja toimijoille sekä monille toimialoille esim. matkailualalle

19. 2.3 Muu aluevaikuttavuus YLIOPISTOTOIMINTA SYNNYTTÄÄ ALUEELLA MM. • työpaikkoja • verotuloja • kulutusvaikutukset (opiskelijat mukaan luettuna) -> kerrannaisvaikutukset aluetalouteen • moninaista yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja verkostoja • alueen imagon ”osaavana alueena” • alueen vetovoimaa työ-, asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä

20. Aluetalousvaikutukset: KOKY Välitön vaikutus aluetalouteen (3 v. viiveellä): suoraan 70-80 työpaikan häviäminen alueelta (KOKY, Normaalikoulu ja TOL Kajaani); tähän liittyvän palkkatulon ja toiminnan muiden rahavirtojen häviäminen. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokka on yksiköiden budjettien perusteella 7-8 M€/v. Välillinen taloudellinen vaikutus aluetalouteen: työpaikkojen ja palkkatulovirran aiheuttama kulutuskysyntä alenee; 500 - 600 kokopäiväisen opiskelijan tuoma rahavirta alueelta katoaa. Opiskelijoiden ja henkilökunnan kulutuskysynnän ylläpitämä työllisyysvaikutus katoaa. Vaikutukset näkyvät mm. asuntomarkkinoilla. Kajaanin kaupunki menettää noin 1 milj. euron kunnallisverotulot. Lisäksi Kajaanille siirtyy kustannettavaksi normaalikoulun koululaisten opetuksen kustannukset; tähän saakkahan kulut olleet valtion/OY:n kustannuksia. Pitkän aikavälin rakenteelliset vaikutukset • Kolmen vuoden kuluttua Kainuu on ainoa maakunta, jossa ei tutkintoon johtavaa yliopistokoulutusta. Maakunnan ja Kajaanin vetovoimaisuus yleensä osaajien rekrytointiin ja osaamisintensiivisten yritysten perustantaan vähenee. Kajaanin ammattikorkeakoulun kehittämiseen yliopistollisen toiminnan kaventuminen vaikuttaa negatiivisesti. • Akateemisen koulutuksen saaneen väestön osuus on Kainuussa maan alhaisimpia ja se vähenee edelleen yliopisto-opettajien muuttaessa pois alueelta. Tällä on negatiivinen välillinen vaikutus kaikkeen kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään alueella, sillä opettajankoulutuksen henkilökunta ja opiskelijat ovat olleet aktiivisia kulttuuri-, liikunta- ym. toiminnan harrastajia alueella. • Opettajankoulutuksen kautta syntyneet siteet Kainuuseen ja moninaiset verkostot rapautuvat ajan myötä.

22. Mikä on yliopistokeskus yliopistokeskukset kokoavat eri yliopistojen toimintaa yhteisen sateenvarjon alle maakuntakeskuksissa, joissa ei ole omaa yliopistoa yliopistokeskukset perustettiin toteuttamaan ensisijassa yliopistojen kolmatta tehtävää: edistämään tutkimuksen ja koulutuksen alueellista vaikuttavuutta yliopistokeskukset toteuttavat kaikkia yliopistojen kolmea tehtävää: painotus on toinen yliopistojen pääpaikkakunnilla tavoitteena on tiivistää yliopistojen välistä yhteistoimintaa sekä kehittää yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen, kehittäjäorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa Yliopistokeskuksella on ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen aluestrategiat osalla yliopistokeskuspaikkakuntia rakennetaan ns. konsortioyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa yleensä selvitysmiestyön pohjalta 22

23. Yliopistokeskukset 23 • noin 1000 kokopäiväistä työntekijää • 3200 tutkinto-opiskelijaa • yhteensä lähes 25 000 opiskelijaa • kokonaisbudjetti yli 70 milj.€ • organisaatiomalleina erillislaitos tai verkosto-organisaatio • yliopistokeskusmaakunnissa asuu 20 % maamme väestöstä • osaaminen on aluekehittämisen ytimessä -> yliopistokeskusten oikeutus tulee tästä!

24. KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS YLIOPISTOT: Oulun yliopisto (koordinaatioyliopisto), Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Lapin yliopisto TIETEENALAT: kasvatustieteet, tietojenkäsittelytieteet, mittaustekniikka, biotekniikka, liikuntateknologia, aluetutkimus ja aikuiskoulutus HENKILÖSTÖMÄÄRÄ: suurimmillaan yli 230, nyt noin 180 ja alenee pelkästään opettajankoulutuksen alasajon vuoksi alle sadan TUTKINNOT (vuosittain): maisterit/diplomi-insinöörit 110, lisensiaatit ja tohtorit 1-4 24

25. 3. Uusi korkeakoulupoliittinen doktriini 1. Korkeakoulupoliittinen resurssienkeskitysteesi • Korkeakoulutoimintaa ei ole syytä hajauttaa, vaan tehokkuus- ja laatuedut saavutetaan resursseja keskittämällä • Tapahtuu sekä korkeakoulujen sisällä että niiden välillä 2. Tiedepoliittinen huippuyksikköteesi • Moderni 2000-luvun yliopisto rakentuu keskeisesti kansainväliselle huipputasolle yltävien yksiköiden varaan • Toiminnan tieteellisen laatutason korostaminen koko yliopiston tasolla 3. Yhteiskuntapoliittinen kasvukeskusteesi • Suomen kehitys edellyttää muutamaa fokusoitunutta kasvukeskusta / innovaatiokeskittymää, jotka rakentuvat vahvan yliopistotoiminnan ympärille • Yliopistojärjestelmän kehittäminen ei enää ensisijaisesti aluepolitiikkaa, vaan innovaatiopolitiikkaa • Yliopistot eivät ensisijainen instrumentti koko maan palvelemiseen • Aluepolitiikkaa suunnataan näiden innovaatiopol. tavoitteiden suuntaan!

26. Sivistyspoliittisen ministeriryhmän linjauksia – kompromisseja… Koko korkeakoululaitos on toimintakykyinen ja vetovoimainen siten, että kaikilla korkeakouluilla on edellytykset laadukkaaseen ja kansainväliseen toimintaan. • Korkeakoululaitos muodostuu edelleen duaalimallin mukaisesti yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. • Korkeakoulujen strategisten liittoumien malleja päätöksentekojärjestelmäksi tarkastellaan osana ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja ohjausta koskevaa selvitystä huomioiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset tehtävät ja duaalimalli. • Korkeakoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan ja korkeakouluverkko säilyy alueellisesti kattavana. • Osaavan työvoiman riittävyys turvataan. Nykyiseen korkeakoulutarjontaan tehdään määrällisiä ja sisällöllisiä muutoksia perustuen yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. • Kaikki opiskelijat saavat laadultaan tasavertaisen koulutuksen ja opintoja tukevat palvelut riippumatta opiskelupaikkakunnasta. • Korkeakoulurakenteet voivat vaihdella eri puolilla maata alueiden tarpeiden mukaan: • Luodaan edellytyksiä kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tieteelliselle tutkimukselle. • Alueellista innovaatiotoimintaa vahvistetaan korkeakoulujen profiloitumisella ja painoalojen vahvistamisella sekä muodostamalla alueellisia osaamiskeskittymiä, joissa innovaatiojärjestelmän eri toimijat ovat yhteisissä toimintaympäristöissä. • Yliopistokeskusten rahoitus turvataan. Keskusten hallintomallit voivat vaihdella tehtävien ja profiilien mukaisesti. • Sektoritutkimuksen koko tutkimuskapasiteettia hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. • Korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät korkeakoulujen opetuksen ja tkitoiminnan laadun sekä alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamista. ..

27. Toimipisteverkostosta… 2. Alueellisen innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi korkeakouluverkkoa tiivistetään. Tämä tapahtuu kokoamalla korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa riittävän laajojen, laadukkaiden ja innovatiivisten osaamisympäristöjen muodostamiseksi. Joka maakunnassa toimii korkeakoulu tai korkeakouluja, jotka muodostavat selkeän kokonaisuuden ja joissa annetaan tutkintoon johtavaa koulutusta, harjoitetaan tki-toimintaa ja palvellaan alueen kehittämistarpeita. Myös koulutukseen liittyvän harjoittelun alueellisella hajauttamisella varmistetaan alueiden osaavan työvoiman saatavuutta.

28. Alueelliset koulutustarpeet… 4. Koulutuksen saavutettavuutta parannetaan. Alueellisiin ja seutukuntakohtaisiin erityistarpeisiin vastataan ensisijaisesti muulla kuin tutkintoon johtavalla koulutuksella. • Avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa tarjottavia opintoja kootaan nykyistä selkeämmiksi ja koordinoidummiksi kokonaisuuksiksi. • Koulutusjärjestelyissä hyödynnetään uudistuvan teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tässä on yliopistokeskusten mahdollisuuksia – myös Kainuussa

29. Valtio (OKM) ohjaa rahoitusmallilla • kokonaisrahoitusmalli on selkeä: se toimii hyvin, jos sen mittarit mittaavat sitä mitä niiden halutaan mittaavan • yliopistojen yhteistyöltä puuttuu kannustin • huippuosaavan työvoiman saatavuus kaikilla alueilla on yliopisto-koulutuksen aidon vaikuttavuuden mittari; • ei näy mallissa • Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus kuten alueellinen toiminta ei ole nyt rahoitusmallissa • yliopistojen aluetoiminnalta puuttuu kannustin Mitä valtio tilaa? Yliopistokeskukset ovat yksi yliopistojen valtakunnallinen tehtävä, jolle on korvamerkitty perusrahoitus osana ”Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet” -osiota

30. KIITOS! Pentti Malinen Puh. (040) 555 2878 e-mail: pentti.malinen@oulu.fi