Haastattelu ja havainnointi

1. Haastattelu ja havainnointi Etnografian perustyökalut

2. Osallistuva havainnointi • on se kokonaisuus ja konteksti jossa haastattellaan ja käytetään muita aineiston keruun menetelmiä • osallistumisen tasot: kärpäsenä katossa vs. täysin mukana käännynnäisenä • marginaalinen natiivi

3. Osallistuvan havainnoinnin • tavoitteena on eksplisiittinen tietoisuus sosiaalisesta tilanteesta ja siinä esiintyvistä kulttuurisista näyttämöistä • avulla opitaan tunnistamaan kulttuurisia kaavoja ja toimimaan niiden avulla • avulla saadaan ”hiljaista tietoa” tutkittavasta ilmiöstä

4. Muistiinpanot • varsinaiset kenttämuistiinpanot (konkreettiset kuvaukset havainnointikehikkoa noudattaen) • kenttäpäiväkirja (tutkimuksen eteneminen, menetelmälliset reflektiot) • henkilökohtaiset tuntemukset (miten kenttätyön tärkein työkalu pärjää)

5. Systemaattinen havainnointikehikko • Tila (paikan fyysiset ominaisuudet) • Toimijat (ihmiset rooleissaan) • Toiminnat (mitä ihmiset tekevät) • Objektit (konkreettiset ja abstraktit oliot) • Aika (milloin, kuinka kauan) • Tavoitteet (mitä yritetään saavuttaa) • Tunteet

6. Kehikko • on eri tavoin painottunut eri tilanteissa (toimijat, toiminnat ja tavoitteet hallitsevat jumalanpalvelusta vs. objektit hallitsevat tietotekniikan käytön opetusta) • johtaa luontevasti haastatteluun, koska tarjoaa kehikon kuvailukysymysten esittämiseen

7. Haastattelu • yksi luontevimpia tapoja saada selville millaisia merkitysjärjestelmiä ihmisillä on • yhtä aikaa helppoa ja vaikeata, koska arkielämässä ”haastattelemme” jatkuvasti

8. Tavallisessa keskustelussa • Tervehdykset, sanalliset ja muut viestit kertovat milloin keskustelu alkaa • Keskustelulla ei ole eksplisiittistä tarkoitusta, vaan aihepiirejä käsitellään kevyesti • Vältetään toistoa – ei pyydetä toistamaan ”edellistä argumenttia”

9. ja vielä • Kysyminen kuten ”Kuinka perhe voi?” antaa mahdollisuuden vastavuoroisuuteen ja henkilökohtaisten asioiden esittämiseen • Koko joukko sääntöjä jotka koskevat korrektia kiinnostuksen ja tietämättömyyden osoittamista • Vuorottelu on tavanomaista

10. … • Jaettu taustatieto mahdollistaa lyhentämisen • Tauottaminen ja hiljaisuus • Lopetuksella ei erityistä muotoa: ”Jaha, täytyy tästä mennä mutta nähdään taas”

11. Etnografisessa haastattelussa • tilanteen määrää etnografinen asenne: mitä voin oppia tältä ihmiseltä • epäsymmetrinen tilanne: tutkija puhuu vähemmän ja informantti enemmän • käytetään tekniikoita aineiston luomiseksi

12. Houkuttimet • Vuoropuhelun rytmitys rohkaisee informanttia puhumaan • myöntävä houkutin (aivan niin, ahaa) • hiljainen houkutin (hiljainen odotus) • toisto • tarkennnus

13. ... • etnografi ilmaisee systemaattisesti kiinnostusta ja tietämättömyyttä • koska lähtökohtaisesti ei ole jaettua taustatietoa, ei esiinny lyhentämistä, vaan päinvastoin pitkiä elaborointeja ... ongelmia jos ei tiedosta omaa sisäryhmäisyyttään

14. Etnografiset kysymykset • Kuvailukysymykset • Rakenteelliset kysymykset

15. Kuvailukysymykset • Tähtäävät siihen että informantti antaa yleiskuvan kulttuurisesta maisemasta • Perustuvat havainnointikehikkoon, esimerkiksi • ”Keitä tilaisuuteen osallistuu?” • ”Mitä siellä tehdään?” • ”Millainen on työpäiväsi?”

16. Opastusta ja tehtäviä • ”Voitko näyttää miten ristinmerkki tehdään?” • ”Voitko näyttää millaista täällä on?” • ”Piirtäisitkö kaavion tämän yhteisön valtasuhteista?” • ”Näyttäisitkö miten skanneria käytetään?”

17. Esimerkkejä ja kokemuksia • ”Voisitko kertoa esimerkin onnistuneesta tempauksesta?” • ”Miltä tuntuu olla jäsenenä tässä yhteisössä?” • ”Miltä tuntuu kulkea ovelta ovelle?” • ”Millaista on laittaa kaikki liikenevä aika tietokonepeleihin?”

18. Natiivien ilmausten jäljittäminen • ”Mikä on tuon nimi?” • ”Mitä tekisitte tai ajattelisitte tilanteessa X?” • ”Milloin sanoisit että ihmisen on aika rukoilla?”

19. Rakenteelliset kysymykset • pureutuvat kulttuuristen maisemien yksityiskohtiin ja siellä olevien representaatioiden suhteisiin • koskevat erityisesti representaatioiden välisiä semanttisia suhteita kuten • X on tyyppiä Y (oleminen) • X on tapa tehdä Y (tekeminen, tapahtuminen)

20. Miten kysytään? • ”Mitä muita tapoja kuin rukoilu on olla yhteydessä jumalaan?” • ”Millaisia kasvisruokia täällä valmistetaan?” • ”Millaisia asiakkaita täällä käy?” • ”Mistä syistä ihmiset käyvät kirjastoissa?”

21. Rakenteellisia kysymyksiä varten • tarvitaan termejä (representaatioita) joita on saatu kuvailevien kysymysten tai muun vastaavan avulla • voidaan tehdä taulukko tai kortti, johon katto- ja alatermit sitten sijoitetaan • näin saadaan kulttuurisia maisemia kuvaavia kaavioita

22. Representaatioiden välisiä suhteita • voidaan edelleen jäljittää esimerkiksi lajittelutehtävien avulla • vapaa listaus • vapaa kertalajittelu • monilajittelu • triaditehtävät