Helsingin yliopistosta valmistuvien työllistyminen

1. Helsingin yliopistosta valmistuvien työllistyminen Helsingin yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden kandien ja maistereiden sekä vuonna 2002 valmistuneiden tohtoreiden ja lisensiaattien uraseuranta KT, Dos. Jyri Manninen Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto

2. Tavoitteena tutkia • miten sijoituttu työelämään viisi / kolme vuotta valmistumisen jälkeen • työtilanne • työpaikkojen laatu • opintoja koskeva palaute, opintojen työelämärelevanssi • muu palaute yliopistolle

3. Kokonaiskuva Vuonna 2000 Helsingin yliopistossa tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2004 Tilastokeskuksen sijoittumispalveluaineiston mukaan (Suomessa asuvat)

4. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet Kandidaatit, maisterit, hammas- ja eläinlääketieteen sekä lääketieteen lisensiaatit

5. Analyysit ryhmittäin • ns. Päättyvä kandidaattitutkinto • ns. vanhat alemmat tutkinnot • antaa pätevyyden tiettyihin tehtäviin • esim. lastentarhanopettaja, farmaseutti • ns. Jatkava kandidaattitutkinto • alempi kk-tutkinto, joka ei varsinaisesti pätevöitä tiettyihin tehtäviin • esim. valtiotieteiden kandi, filosofian kandi • Ylempi korkeakoulututkinto • maisterit, lääketieteen ja eläin/ hammaslääketieteen lisensiaatit

6. ”Muuta kautta”: - jatkaa samassa työpaikassa, jossa on ollut jo opiskeluaikana - ammattiliittojen, ainejärjestöjen ja laitosten sähköpostilistat ja ilmoitustaulut.

7. Työn koulutusta vastaavuus?

8. Vaaditaanko työssä kk-tutkinto?

9. Työtehtävien ja koulutusalan vastaavuus?

11. Muita syitä… • tietoinen valinta (parempi palkka, mielenkiintoinen työ, sopii elämäntilanteeseen) • ajautunut kyseiseen työhön (sattumalta tai muuta ei ole ollut tarjolla) tai ”jämähtänyt” vanhoihin tehtäviinsä entisen työnantajan palvelukseen • mieltää esim. aineenopettajana toimimisen koulutusalaa (esim. geologia) vastaamattomaksi työksi • oman alan esimiestehtäviin siirtyneet kokevat myös tehtävänsä koulutusta vastaamattomiksi, koska koulutus ei valmentanut esimiesasemaan • laaja-alaisten ja yleissivistävien tutkintojen osalta vaikea hahmottaa, mikä olisi koulutusta vastaavaa työtä: • En tiedä mikä työ vastaisi täysin filosofian alaa. • Pk-yrityksiin sijoittuneet joustavat tarpeen mukaan myös tehtäviensä suhteen: • Pieni organisaatio, jossa työnjakoa ei voida riittävästi toteuttaa: tehtävä rutiinitöitä myös.

12. Työpaikkojen laatuluokittelu • Ryhmä A: Oman alan akateemiset ammatit • korkeakoulututkintoa vaativa, omaa koulutusalaa vastaava työ • Ryhmä B: Muut akateemiset ammatit • korkeakoulututkintoa vaativa, mutta koulutusalaa vastaamaton työ • Ryhmä C: Oman alan uudet työmarkkinat • ei vaadi korkeakoulututkintoa, omaa koulutusalaa vastaava työ • Ryhmä D: Koulutusta vastaamattomat työt • ei vaadi korkeakoulututkintoa, koulutusalaa vastaamaton työ.

14. Palkat • Opiskelu kannattaa - keskipalkat olivat • 2258 € (päättyvät kandit) • 2422 € (jatkavat kandit) • 2741 € (maisterit) • 3203 € (lisensiaatit) • 3483 € (tohtorit) • Mutta työn laatu ei korreloi palkan kanssa: • B (2894 €) • A (2776 €) • C (2726 €) • D (2328 €, mutta myös suurin hajonta)

15. Tiedekuntakohtaiset tuloerot

16. Opintojen kesto ja työllistymisen laatu?

17. Työttömyyskokemukset • Työttömänä seurantahetkellä 1,6 % (3,0 %) • Vastaajista 26 % eli 364 henkilöä on jossakin vaiheessa valmistumisen jälkeen ollut työttömänä • 59 % heistä oli selvinnyt yhdellä työttömyysjaksolla viiden vuoden aikana • 67 %:lla työttömyysjakson kesto max 6 kk • Toistuvaistyöttömiä n. 5 % työttömyyden kokeneista • yleisimmät työttömyyden syyt määräaikaisten tehtävien väliin jäävät katkot sekä alan ja alueen heikko työllisyystilanne

18. Työttömyyden muita koettuja syitä • Kitkatyöttömyys: kesän alusta opettajia ei palkata; suostuin pitämään tauon työsuhteiden välillä; työpaikan vaihdos; työ alkoi vasta 2kk valmistumisen jälkeen; ulkomailla asuminen, ulkomaille muutto, ulkomailta Suomeen palaamiseen liittyvä hapuilu, muutto ulkomaille ja takaisin. • Oma valinta: oma valinta/opiskelut/vapaaehtoistyö, kesä, oma halu pitää lomaa; tein samalla past. tutkintoa, en aktiivisesti etsinyt töitä. • Taloudelliset syyt: työnantajan talouden tasapainottamisohjelma; työpaikkojen puute; työsuhteen jatkumisen rahoitus lopahti yllättäen; vaikeus saada rahoitusta jatko-tutkimukselle. • Osaamisen puute: bristande språkskunskaper. • Henkilökohtaiset ominaisuudet: ikä, ikäsyrjintä; sukupuoli nainen. • Työssä jaksamattomuus: irtisanoutui burn-outin vuoksi, henkinen kuormittavuus.

19. Jatkotutkinnon suorittaneiden uraseuranta Vuonna 2002 valmistuneet lisensiaatit ja tohtorit

20. Palautusprosentit

22. Maisterintutkintojen suoritusvuodet ja jatko-opintojen aloitusvuodet ikäryhmittäin • nuorimmat: jatko-opintojen aloitus heti perustutkinnon jälkeen, jatko-opintojen kesto 4 vuotta • iän myötä: maisterintutkinnon ja jatko-opintojen aloituksen väli kasvaa, jatko-opintojen kesto tuplaantuu, yksilöllinen vaihtelu lisääntyy

23. Avoimia vastauksia: • Tehokas rekrytointi laitoksen puolesta. Jatko-opiskelu tuntui helpommalta kuin töihinlähtö kun perheessä oli pieni lapsi. [140] • Virkaan vaadittava pätevöitymisedellytys. [222] • Helppo vaihtoehto. [224] • Päätin jo 11-vuotiaana tulevani tohtoriksi. [244] • Työllisyystilanne tutk. aloitus. Tilanne koheni pian mutta kun tuli aloitettua, niin piti viedä loppuun asti. [252] • Alallani on tavallista tehdä tohtorin tutkinto. [283]

26. Tilanne seurantahetkellä Muut: eläkkeellä, yrittäjä, apurahakirjoittaja, freelancer…

27. Työnsuhteen luonne

28. Keskipalkkoja ryhmittäin • Humanistit 2601 € • Matemaattis-luonnontieteilijät 3064 € • Lääketieteen tohtorit 4234 € • Oikeustieteen tohtorit 4357 € • Yliopistotyönantaja 3182 € • Kuntatyönantaja 4165 € • Yritystyönantaja 4276 €

29. Työtehtävien luonne

30. Työn koulutusta vastaavuus?

31. Voiko hyödyntää yliopistossa oppimaansa työssä?

32. Tarvitaanko työssä tutkinto?

33. Työn laatuluokat

34. Työpaikkojen laatuluokat (tohtorit) KYLLÄ B 25 (14,1%) A 96 (54,2%) yliopettaja yo-lehtori erikoistutkija professori osastopäällikkö tiet.koordinaattori tohtoriassistentti yliopettaja Vaaditaanko jatjotutkinto? D 26 (14,7%) C 30 (16,9%) Amanuenssi Rikoskemisti Proviisori tuotekehitysjohtaja software engineer ylitarkastaja pastori tuotepäällikkö EI EI KYLLÄ Voiko hyödyntää yliopistossa oppimaansa?

37. ”Olen saanut vakinaisen paikan + olen saanut luennointi/asiantuntijatehtäviä” ”Vaikeampi työllistyä kun on "ylikoulutettu" ja pelkkä tutkijan tausta” ”Kateutta”

38. Tohtorintutkinnon tarjoama hyöty työnhaussa

39. Tohtorintutkinnon koetut haitat työmarkkinoilla?

40. Epilogi Korkeakoulutuksen retoriikkaa – ylituotanto, tulva, hukkakoulutus… vai investointia osaamiseen, kehitykseen ja sivistykseen?

41. Kilpailevat diskurssit • ”Tohtoreita koulutetaan aivan liikaa ja turhaan työttömiksi” • ”Tohtoritulva!” • ”Sisäänottomääriä pienennettävä!” • Työttömiä alle 3 %, selvästi muita koulutusryhmiä vähemmän • Työllistyminen hyvää tasoa sekä määrällisesti että laadullisesti • Kyseessä enemmänkin ”tohtorikaste”

42. Kilpailevat diskurssit (2) • ”Koulutus ei vastaa työelämän tarpeisiin” • ”Suomessa ei tarvita noin paljon xxxx:siä” • ”Ylikoulutus on turhaa” • 34 % sijoittuu uusiin työpaikkoihin, 23 % nostaa työvoiman osaamistasoa • ”työelämän tarpeet” hyvin sumea ja häilyvä ilmiö • (Korkea)koulutuksellamyös muita tehtäviä kuin kapea nykyisiin työpaikkoihin kouluttaminen

43. Koulutuksen suhde muutokseen • MUUTOSTA TUOTTAVA KOULUTUS • tavoitteena innovaatioiden ja osaamisen kehittäminen • minkälainen osaaminen tuottaa uusia työpaikkoja? • yleinen osaamistason nosto • innovatiivinen, uutta luova lähestymistapa • ENNAKOIVA KOULUTUS • pohjautuu ennakoituihin tarpeisiin • minkälaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa? • miten monta lääkäriä tarvitaan 2010? • proaktiivinen, ennakoiva lähestymistapa • SOPEUTTAVA KOULUTUS • hätäapua akuutteja tarpeita tyydyttämään • paikkaillaan ongelmia, sopeutetaan työvoimaa • reaktiivinen, sopeuttava lähestymistapa

44. Lisää luettavaa aiheesta: • Manninen, J. 1993. Akateemiset työttömät työnhakijat - elämäntilanne ja työvoimakoulutus. Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos, tutkimuksia 137. • Manninen, J. 1996. Kadonneen aarteen metsästäjät? Akateemisille työnhakijoille tarkoitettujen yksilöllisten täydennyskoulutusohjelmien vaikuttavuus. Helsinki: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. • Lindqvist, J. & Manninen, J. 1998. Asiantuntijat tulevaisuuden tekijöinä. Asiantuntijapalveluyritysten tulevaisuuskuvat. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, raportteja ja selvityksiä no. 29. • Manninen, J. 1998 (toim.) Aikuiskoulutus modernin murroksessa. Näkökulmia työllistymistä edistävän koulutuksen ja ohjauksen merkityksiin ja vaikuttavuuteen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 158. • Manninen, J, 1998. Labour market training strategies in a late modern society. In: Walther, A. & Stauber, B. (eds.) Lifelong learning in Europe / Lebenslanges lernen in Europa, Vol. 1, Options for the integration of living, learning and working. Tubingen: Neulig Verlag.

45. Lisää luettavaa aiheesta: • Manninen, J. & Hobrough, J. 2000. Skill gaps and overflows? A European perspective of graduate skills and employment in SME’s. Industry and Higher Education, February 2000. • Manninen. J. 2000. Työllistyminen yliopistojen tuloksellisuuskriteerinä. Keskustelupaperi. OPM. • Manninen, J. & Luukannel, S. 2002. Humanistit työelämäpoluilla. Helsingin yliopistosta valmistuvien humanistien työelämäorientaatio, osaaminen ja työllistyminen. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta: Julkaisuja 1/2002. • Niska, T. & Manninen, J. & Rentola-Hemmi, P. 1998. Onko Akateemisista Iloa Pk-sektorilla? Teoksessa Ulos ja Tulos. Korkeakoulupoliittisia kestoahdistuksia. Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta.