Kalvosarjan rakenne: Sosioekonominen asema ja terveyserot Itseaiheutetut sairaudet ja hoidon omavastuu Terveyden ns.

1. 1

2. Kalvosarjan rakenne: Sosioekonominen asema ja terveyserot ”Itseaiheutetut sairaudet” ja hoidon omavastuu Terveyden ns. sosiaaliset determinantit Mitä on mielenterveys? Näkymiä tulevaisuuteen 2

3. Sosioekonominen asema ja terveyserot - I Eri väestöryhmien välillä on merkittäviä eroja sairastavuudessa, kuolleisuudessa, toimintakyvyssä ja koetussa terveydessä. Terveyserot ovat jakaantuneet sosioekonomisen aseman mukaan (=koulutus, ammattiasema, tulot jne.). Köyhät sairaampia ja rikkaat terveempiä. Väestöryhmien väliset erot kasvaneet ja ovat edelleen kasvamassa. 3

4. Sosioekonominen asema ja terveyserot - II Sosioekonomista asemaa voidaan mitata tuloilla, varallisuudella ja asumistasolla sekä niiden hankkimiseen liittyvillä koulutuksella, ammatilla ja asemalla työelämässä. Sosioekonomiset terveyserot ovat systemaattisia sairastuvuuden, kuolleisuuden ja toimintakyvyn eroja, jotka liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa. 4

5. Terveyserot läpäisevät yhteiskuntarakenteen Terveyden tasa-arvossa ja sen puutteessa on kysymys ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta. Sosioekonomisissa terveyseroissa kyse ei ole vain huonosti koulutettujen tai matalatuloisten huonommasta terveydestä, vaan terveyserot ovat lineaarisia läpäisten koko yhteiskuntarakenteen. Terveyserot ovat vältettävissä eikä niiden syntyä voida pitää yksiselitteisesti ihmisen vapaiden valintojen lopputuloksena. 5

6. 6

7. 7

8. Eri sosiaaliryhmien terveyskäyttäytymisessä suuria eroja -> altistusriski kasvaa alemmissa ryhmissä Alkoholinkäyttö Tupakointi Liikunta Ruokailutottumukset Terveyden ”lukutaito” Hoitoon hakeutuminen Hoidon saatavuus ja laatu 8

9. Tapaus alkoholi – onko kyse kulutuksen määrästä? Kyselytutkimusten mukaan eri sosiaaliryhmät kuluttavat lähes yhtä paljon alkoholia. Toisaalta vastaamatta jättäneet vääristävät tilastoja Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei tavoiteta Lisäksi alemmissa sosiaaliryhmissä: Rankemmat juomatavat ja turvattomammat juomisympäristöt Vähemmän sosiaalista tukea oma-aloitteiselle vähentämiselle ja hoitoon hakeutumiselle Heikompi terveyspalveluiden ja hoidon taso 9

10. Alkoholihaittojen ehkäisy Tutkimusten mukaan tehokkaimpia ns. kovat keinot, joista keskeisimpiä: Saatavuuden rahoittaminen Hinta/veropolitiikka Valistuksen suorat vaikutukset vähäisiä, pelkkä tieto ei muuta asenteita ja käyttäytymistä. Tarvitaan kulttuurista muutosta (esim. tupakan kulttuurisen aseman muutos ylemmissä sos.ryhmissä viimeisten vuosikymmenten aikana). 10

11. Köyhyyden ja sairauden ylisukupolvisuus Köyhyys periytyy hyvin usein sukupolvelta toiselle. Köyhyyden rinnalla periytyvät myös väestöryhmien sairastavuutta lisäävät sosiaaliset tekijät. Korkeamman sosioekonomisen aseman mukanaan tuoma aineellinen, kulttuurillinen ja sosiaalinen pääoma antaa voimavaroja epäterveellisten elintapojen vastustamiseen. 11

12. Mihin toimet tulisi kohdentaa? Keinoja terveyserojen kaventamiseen (Koskinen 2006, www.teroka.fi): aineellisten ja kulttuuristen voimavarojen lisääminen etenkin huono-osaisimmissa väestöryhmissä; terveyttä edistävien elintapojen tukeminen erityisesti huono-osaisimmissa väestöryhmissä; terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittäminen erityisesti huono-osaisimpia väestöryhmiä paremmin palveleviksi; suunniteltujen ja tehtyjen ratkaisujen terveyserovaikutusten arviointi ja ratkaisujen muokkaaminen arvioinnin perusteella; toimet, joilla tuetaan sairaiden henkilöiden yhteiskunnallisen aseman säilymistä ja myönteistä kehitystä. 12

13. ”Itseaiheutetut sairaudet” ja hoidon omavastuuosuudet - I Kansanterveyttä uhkaavien sairauksien ehkäisykeinoksi ehdotetaan aika ajoin korkeampia hoidon omavastuuosuuksia niin sanotuille itse aiheutetuille sairauksille (mm. Esko Aho, Markku Pekurinen). Sairauksien omavastuuosuuksista puhuminen, näkökulmasta riippuen, sekä vastuuttaa että syyllistää yksilöä. Tavoite (=yksilön elämänhallinnan kasvu) on hyvä, mutta onko keino (=keppiä ja porkkanaa) toimiva? -> Vahva tutkimusnäyttö viittaa siihen, että ei ole. 13

14. ”Itseaiheutetut sairaudet” ja hoidon omavastuuosuudet - II Yksilön vastuusta puhuttaessa usein sivuutetaan ne yhteiskunnalliset tekijät, jotka vaikuttavat köyhyyden ja sairastavuuden yhteyteen. Tällöin unohtuu valtiossa harjoitetun politiikan mahdollinen rooli köyhyyden, syrjäytymisen ja epätasa-arvon kasvattajana. Kysymys: ”Ovatko köyhät ja sairaat todella itse valinneet köyhyytensä ja sairautensa?” 14

15. ”Itseaiheutetut sairaudet” ja hoidon omavastuuosuudet - III Taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisen myötä kasvavat myös väestöryhmien väliset terveyserot. Ehdotettu lopputulos käytännössä kuuluu: heidän, joilla on vähiten tulisi maksaa eniten. Korkeampien maksujen mukanaan tuoma todennäköisin kehityssuunta olisi väestöryhmien välisten terveyserojen kasvu: köyhistä yhä sairaampia ja rikkaista entistä terveempiä. 15

16. ”Itseaiheutetut sairaudet” ja hoidon omavastuuosuudet - IV Yksilön syyllistämisen sijaan huomio tulisi kiinnittää kaikkiin niihin rakenteellisiin ja kulttuurillisiin tekijöihin, jotka vähentävät väestöryhmien eriarvoisuutta ja mahdollistavat terveellisten elämäntapavalintojen tekemisen. Terveyden ns. sosiaaliset determinantit eli terveyttä määrittävät tekijät tulisi ottaa väestön terveyserojen kaventamisen keskeiseksi lähtökohdaksi myös Suomessa 16

17. WHO:n tutkimuskooste Social Determinants of Health - Solid Facts WHO (2003). PDF: http://www.euro.who.int/document/e59555.pdf Kansantajuistettu julkaisu, joka kokoaa yhteen keskeisen tutkimustiedon terveyden sosiaalisista määrittäjistä. Pyrkimys kasvattaa tietoisuutta ja herättää toimintaa, jolla terveyseroja kavennetaan. Tutkittua tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. 17

18. Social Determinants of Health - Solid Facts WHO Keskeisiä terveyden määrittäjiä, joihin voidaan vaikuttaa: Sosiaalinen asema Stressi Lapsuuden olot Sosiaalinen syrjäytyminen Työpaikka ja työolot Työttömyys Sosiaalinen tuki Riippuvuudet Ravinto Liikenne 18

19. Mielenterveys nyky-yhteiskunnassa Mielenterveys ei ole muusta yhteiskunnasta irrallinen ilmiö vaan yhteiskunnan tila heijastuu aina yksilöihin. Mielenterveyden- ja sairauden määrittely aina osin kulttuurisidonnaista (ei objektiivisia mittareita). Yhteiskunnan kehitys ja monimutkaistuminen luo vakavista mielenterveyden häiriöistä (esim. skitsofrenia) kärsiville yhä vaativampia sosiaalisia ympäristöjä (-> yksinäisyys, päihdeongelmat ja kuolleisuusluvut lisääntyvät?). 19

20. Sosiaaliset determinantit ja mielenterveys Sosiaalisilla tekijöillä suuri merkitys mielenterveyden ja toimintakyvyn ylläpidossa -> toisaalta vaikutussuhteet erittäin monimutkaisia. Köyhyys kasvattaa stressiä, vaikeuttaa kykyä lapsista huolehtimiseen, eristää sosiaalisesti, altistaa riippuvuuksille jne. Taloudellinen asema on keskeisesti yhteydessä terveyteen ja mielenterveyteen / toimintakykyyn. 20

21. Hyvän mielenterveyden tuntomerkkejä - I - Kyky ihmissuhteisiin- Toisista välittäminen, rakkaus- Kyky ja halu vuorovaikutukseen- Kyky henkilökohtaiseen tunneilmaisuun- Kyky tehdä työtä- Kyky osallistua sosiaalisesti- Kyky pitää puolensa / ei jäädä toisten uhriksi- Kyky erottaa omat ajatukset ja tarpeet toisten vastaavista (LL Kari Pylkkänen /YTHS 16.4.2007) 21

22. Hyvän mielenterveyden tuntomerkkejä - II Hyvään mielenterveyteen liittyvät kyvyt ongelmatilanteissa - Kyky hallita ahdistusta- Kyky sopeutua- Selkeä oma identiteetti ja sosiaalinen itsenäisyys- Kyky kestää menetyksiä- Kyky ymmärtää ja jäsentää todellisuutta  (LL Kari Pylkkänen /YTHS 16.4.2007) 22

23. Yhteiskunnan yksilöllistyminen 1960-luvulta alkaen vahvistunut yksilöllistymiskehitys laittaa yksilön minuuden kovalla koetukselle. Ei valmiita identiteettejä, vaan kyseessä on jokaisen oma henkilökohtainen projekti. Yhteisön vastuu siirtyy yksilölle. Lisääkö tällainen kehityssuunta masennusta ja ahdistusta? WHO on ennustanut, että vuonna 2020 masennus on maailman toiseksi merkittävin sairausryhmä (ennenaikaiset kuolemat ja menetetyt terveet elinvuodet). 23

24. Näkymiä tulevaisuuteen - I Väestöryhmien välisistä terveyseroista Suomessa on runsaasti tietoa (ks. www.teroka.fi) Tietoa on, mutta osataanko se muuttaa toiminnaksi, joka todella kaventaa terveyseroja? Miten hallita ilmiön monimutkaiset syy- ja seurausyhteydet? Tavoitteena ”Terveys kaikissa politiikoissa”? 24

25. Näkymiä tulevaisuuteen - II Huomioiko uuden hallituksen ”terveyden edistämisen politiikkaohjelma” terveyteen vaikuttavat rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät vai jäädäänkö yksilökeskeiseen näkökulmaan? Oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus vaatii asettumista heikoimmassa asemassa olevien puolelle. Rakenteellinen sosiaali- ja terveyspolitiikka on ollut aina vahvasti sosialidemokraattista politiikkaa. 25