Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittäytyy

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitosesittäytyy Sosiaalijohto ry:n kokous Vaasassa 6.11.2009 Sosiaali- ja terveyspalvelut

2. Sisältö • THL uutena organisaationa • Kuntaohjaus ja sen haasteista Sosiaali- ja terveyspalvelut

3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL • Aloitti Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Stakesinfuusioiduttua 1.1.2009 • Toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa THL:n perustamisen lähtökohtina: • Entistä vahvempi työ suomalaistenterveyden ja hyvinvoinnin puolesta • Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tarpeet • Palvelujärjestelmän tarpeet Sosiaali- ja terveyspalvelut

4. THL toimi koko Suomessa • Pääkonttori Helsingissä • Laitoksella on kuusi toimipaikkaa muissa kaupungeissa: Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa. • Kaikkiaan henkilötyövuosia on noin 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut

5. THL:n strategiset linjaukset • Väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tukeminen • Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen • Väestön terveyden suojelu • Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkiminen ja kehittäminen • Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastojen, rekisterien ja tietovarantojen kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalvelut

6. THL:n tehtävät • Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen • Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla • THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä Sosiaali- ja terveyspalvelut

7. THL:n toiminta-alueen haasteita Väestön terveysja hyvinvointi ovat paremmat kuin koskaan ennen, mutta haasteitakin on paljon: • Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu • Terveys- ja hyvinvointierot ja syrjäytyminen • Väestön ikääntyminen • Elämäntyyliin liittyvät haasteet: alkoholi, lihavuus ym. • Pandemioihin ym. biouhkiin varautuminen Sosiaali- ja terveyspalvelut

8. THL:n rakenne oj Sosiaali- ja terveyspalvelut

9. THL:n tapa toimia – muutoshaasteita • Tutkimustoiminta ja sen tulosten saattaminen käytäntöön • Kehittämistoiminta: omaehtoinen kehittämistoiminta ja sen tulosten siirtäminen käytäntöön; yhteisrahoitteinen kehittämistoiminta kentän toimijoiden kanssa • Asiantuntijatoiminta: asiantuntijapalvelujen tarjoaminen osana perustoimintaa tai erikseen sovittavana maksullisena toimintana • Tietovarantojen pohjalta tapahtuva tietopalvelu: web-pohjainen tietopalvelu, räätälöity tietopalvelu Sosiaali- ja terveyspalvelut

10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Kuuntelee alueiden toimijoita • Tarjoaa käyttökelpoista tietoa • Tukee palvelujärjestelmän uudistumista • Yhdistää tutkimusta ja tekemistä • Tarvitsee työssään alueiden viisautta Sosiaali- ja terveyspalvelut

11. Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala Palvelujärjestelmä -osasto • Osastojohtaja Markku Pekurinen • Innovaatiot ja hyvät käytännöt -yksikkö (Finsoc) • Ilse Julkunen • Menetelmien arviointiyksikkö (Finohta) • Marja-Leena Mäkelä • Palvelujärjestelmien arviointiyksikkö • Anna-Mari Aalto • Palvelukokonaisuuden tuki -yksikkö • Jukka Kärkkäinen • Peruspalvelut ja erikoistason palvelut -yksikkö • Minna Kaila Sosiaali- ja terveyspalvelut

12. Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala Elämänvaihe ja palvelut-osasto • Osastojohtaja Anneli Pouta • Ikäihmisten palvelut -yksikkö • Harriet Finne-Soveri • Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointiyksikkö • Heljä-Marja Surcel • Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö • Päivi Lindberg Sosiaali- ja terveyspalvelut

13. Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto • Osastojohtaja Jouko Lönnqvist • Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö • Mauri Marttunen • Mielenterveyden edistäminen -yksikkö • Eija Stengård • Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö • Jaana Suvisaari • Mieliala, depressio ja itsetuhokäyttäytyminen -yksikkö • Timo Partonen Sosiaali- ja terveyspalvelut

14. Sosiaali- ja terveyspalvelut 7.6.2014 Esityksen nimi / Tekijä 14

15. Turku Kouvola Pori Kokkola Savonlinna Oulu Lahti Jyväskylä Lappeenranta Kotka Vantaa Espoo Helsinki Mikkeli Kuopio Kemi Rovaniemi Kainuun maalaiskunta Hämeenlinna Joensuu Salo (11.11.) Tampere (12.11.) Vaasa (23.11.) Seinäjoki (23.11.) Sosiaali- ja terveyspalvelut toimialankuntakierros v. 2009 Sosiaali- ja terveyspalvelut

16. Kuntakierroksen tavoitteet: • Tutustua alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisiin asioihin • Kuulla alueen toiveita ja näkemyksiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käynnistämisvaiheessa • Kertoa THL:n nykyvaiheesta Sosiaali- ja terveyspalvelut

17. Kokemuksia kuntakierrokselta Sosiaali- ja terveyspalvelut

18. Kuntakierroksen palauteseminaari 2.12.2009 • Hyvien käytäntöjen tori – posterinäyttely, kaupunkien omat hyvät käytännöt esille • Kuntakierroksen annista kootaan kirjallinen raportti Tilaisuudessa ovat mukana myös • peruspalveluministeri Paula Risikko • pääjohtaja Pekka Puska sekä • THL:n eri alojen asiantuntijoita Sosiaali- ja terveyspalvelut

19. Kuntatoimen ohjauksen eri muodot 7.6.2014 THL M.Erhola 19

20. Normiohjaus 7.6.2014 THL M.Erhola 20

21. Puitelaki Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksia tuetaan yhdistymisavustuksin. Yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueiden vähimmäisasukasluku on perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä vähintään noin 20 000. ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä vähintään noin 50 000. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen – mm. erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto – järjestämiseksi maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden pohjana ovat nykyiset sairaanhoitopiirit. 7.6.2014 THL M.Erhola 21

22. Kansanterveyslaki, sosiaalihuoltolaki ja erikoissairaanhoitolaki Kansanterveystyön, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä ja sosiaalihuollosta erillislainsäädännön mukaisesti. Sairaanhoitopiirin on vastattava esh:n järjestämisestä ja kansanterveystyön ja esh:n yhteensovittamisesta sekä toimittava riittävässä yhteistyössä alueen sosiaalitoimen kanssa. 7.6.2014 THL M.Erhola 22

23. Informaatio-ohjaus 7.6.2014 THL M.Erhola 23

24. Onks tietoo ? Valtion informaatio-ohjaus kuntien hyvinvointitehtävissäStenvall & Syväjärvi 2006 • Valtion kuntiin kohdistuva informaatio-ohjaus: • Informaatio-ohjauksen toteutus tapahtuu monimuotoisesti. • Toteutus ei ole koordinoitua. • Informaatio-ohjauksen muodot eivät aina tue toisiaan. • Suhde resurssi- ja normiohjaukseen ei aina ole johdonmukainen ja looginen. • Parhaiten onnistunut kuntien laatutyössä. 7.6.2014 THL M.Erhola 24

25. Stenvall & Syväjärvi 2006 Informaatio-ohjauksen vahvistumisen taustalta on puuttunut selkeä muutospaine, koska kunnalliseen itsehallintoon perustuva malli ei ole ollut sosiaali- ja terveyshallinnon ammattilaisten täysin hyväksymä. Informaatio-ohjauksesta puuttuu riittävä näkemyksellisyys ja visiointi. Valtion keskushallinnon virkamiehillä ja kuntatoimijoilla on keskinäinen epäluottamus toistensa osaamiseen. Valtion informaatio-ohjaus ei ole kuitenkaan erityisessä kriisissä. 7.6.2014 THL M.Erhola 25

26. VALTION OHJAUS MUU OHJAUS JA KOHINA TOIMINTA 7.6.2014 THL M.Erhola 26

27. Ohjauksen sisältöjen välittyminen 7.6.2014 THL M.Erhola 27

28. Informaatio-ohjauksen toimivuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Eduskunnan tarkastusvaliokunta on päättänyt 13.2.2008 ottaa valvonta-aiheekseen informaatio-ohjauksen toimivuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valiokunta on ryhtynyt valmistelemaan mietintöä perustuslain 90 §:n 1 momentin perusteella saattaakseen eduskunnan tietoon merkittävät valvontahavaintonsa. 7.6.2014 THL M.Erhola 28

29. Tarkastusvaliokunnan tekemä selvitystyö Esille perustavanlaatuisia ongelmia, joiden vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on maassamme vaarantunut ja jotka ovat myös heikentäneet eduskunnan mahdollisuuksia ohjata tätä ei-toivottua kehitystä parempaan suuntaan. Eduskunnan tahdon toteutumisessa lakien ja sääntelyn oikea määrä ja laatu on usein vaikeasti ratkaistava asia. Käytännössä onkin turvauduttu moniin toisiaan täydentäviin ja osin päällekkäisiin ohjauskeinoihin Vain velvoittavat säännökset mahdollistavat kuntia koskevan valvonnan toteuttamisen. Velvoittavuus menettää kuitenkin merkityksensä, jos säännösten noudattamista ei valvota. Valvonnan puuttuminen tarkoittaa perusoikeuksien vesittymistä käytännössä. Kaikki ohjauksen keinot ovat edelleen tarpeen ja sinänsä hyödyllisiä, mutta ne on valiokunnan mielestä saatava toimimaan yhtenä kokonaisuutena ja parempia tuloksia tuottavalla tavalla. 7.6.2014 THL M.Erhola 30

30. Resurssiohjaus 7.6.2014 THL M.Erhola 31

31. Kuntatoimen ohjauksen nykynäkymiä 7.6.2014 THL M.Erhola 32

32. THL tukee kuntia ja alueita • Auttamalla STM:tä hallitusohjelmaan nojautuvien ohjelmien ja hankkeiden toimeenpanon tuessa: KASTE-ohjelma, Toimiva Terveyskeskus, MIELI-ohjelma, TEROKA, TEPO ym. • Kokoamalla ja yhdistämällä eri ohjelmien sisältöjä ja viemällä niitä osaksi alueellista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. • Tarjoamalla alueille ja kunnille räätälöityä asiantuntija-apua ja tutkimustietoa. • Toimimalla tilastoviranomaisena. • Toimimalla alueiden haasteita kokoavana ja välittävänä tahona STM:n suuntaan. 7.6.2014 THL M.Erhola 33

33. 7.6.2014 THL M.Erhola 34