120 likes | 235 Views
Tietotyön työajat, uudet työkulttuurit, perhe ja sosiaalinen elämä. Tutkimusryhmä: Raija Julkunen, Jouko Nätti, Timo Anttila Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Rahoittajana Työsuojelurahasto ja Suomen Akatemia (2000-2003). TAUSTA.
E N D
Tietotyön työajat, uudet työkulttuurit, perhe ja sosiaalinen elämä • Tutkimusryhmä: Raija Julkunen, Jouko Nätti, Timo Anttila • Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos • Rahoittajana Työsuojelurahasto ja Suomen Akatemia (2000-2003)
TAUSTA • Lähtökohtana on oletus, etteivät jälkiteollisen tietoyhteiskunnan työajat asetu enää yhteen normaalityöajan kaavaan. • Asiantuntija-ammattien ja dynaamisten sektorien työajat pyrkivät venymään, mikä vaikeuttaa työn ja perhe-elämän yhdistämistä. • Missä määrin nämä oletukset pitävät paikkansa Suomessa
TUTKIMUSAINEISTOT (1) Edustava postikysely, toteuttajana Tilastokeskus, kevät 2001. • Perusjoukkona korkeakoulututkinnon suorittaneet 25-64-vuotiaat, otos 3000 henkeä. • Kyselyyn vastasi 1839 henkeä (63%). • Aineiston lopullinen koko 1653 henkeä. (2) Neljä case-organisaatiota IT sektorilta. • Haastatteluja (40) • Työntekijäkysely (n= 247). (3) Lehtikirjoittelut
VIIKKOTYÖAJAN PITUUS • Kysymys: “Kuinka monta tuntia viikossa työskentelette tavallisesti päätoimessanne? Laskekaa päätoimeen liittyvät kotona tekemänne työt ja ylityöt mukaan.” • vajaa kymmenesosa tekee lyhyttä (-34 t) työaikaa • puolet tekee jokseenkin säädeltyä ja normaalinmittaista (35-40 t) työaikaa, • vajaa kolmannes venyvää 41-49 tunnin työaikaa, • kuudesosa ylipitkää, vähintään viidenkymmenen viikkotunnin työaikaa • Keskimääräinen viikkotyöaika (41,6 t) • pisin johtajilla (46 t) ja korkeakoulujen opettajilla (47t)
TYÖAJAN VENYMISEN SYYT Vain neljäsosa (27%) sanoi, että työaika pysyy sovitussa • Työn luonne, rajattomuus, haastavuus - korostuu 45-54–vuotiailla, vastuullisessa asemassa olevilla, koulutuksessa ja tutkimuksessa • Työn organisoinnin ongelmat - korostuu naisten töissä, julkisessa hallinnossa, myös johtajilla • Uraorientaatio, menestys - korostuu miehillä, nuorilla, it-ammateissa, johtajilla
TYÖN MONIPAIKKAISUUS • paitsi työpaikalla, työtä oli tehty viikon aikana mm. - kotona (66% vastaajista) - kotimaan matkoilla (27%) - asiakkaan luona (24%) • Kotiin tuotava merkitsee työajan venymistä, ei siis sitä että osa normityöajasta tehdään kotona • Kotiin tuotu työ lisää työ-perhe -ristiriitoja
YKSITYISELÄMÄN JA ITSEN SUOJELU • Normaalityöpäivän idea on vahva • Lähes kaikki (99%) sanovat rajoittavansa työaikaa, koska arvostavat vapaata aikaa ja yksityiselämää… • tai siksi, että haluavat panostaa kotiin ja perheeseen.
AIKAVAJE • Ihanteellinen työviikon pituus 34,1 tuntia, aikakuilu siis 7,4 tuntia • Niistä jotka tekivät yli 50 tuntia viikossa vain 14% piti tätä työaikaa ihanteellisena • Viidesosa vastaajista kertoi tinkivänsä unesta saadakseen ajan riittämään, puolet vastaajista koki univajetta viikoittain • Ajan puute rajoittaa enemmän kuin rahan puute tekemästä sitä mitä todella halutaan
MIHIN AIKAA HALUTAAN Lisää aikaa • liikuntaan 67% • harrastukseen 65 • matkustamiseen 58 • perhe-elämään 55 • sosiaaliseen elämään 52 • lapsille, lastenlapsille 46 • opiskeluun 43 • vain olemiseen 38 • kotityöhön 24 • työhön 2
EROJA • IT-yrityksissä työajat paremmin kontrolloituja ja hallinnoituja kuin koko korkeasti koulutetulla väestöllä. • Työaikaerot selittyvät • hierarkkisella työasemalla ja sen mukaisella vastuulla • työn organisoinnilla ja työkulttuurilla ja • jossain määrin elämäntyylivalinnoilla
TIETOTYÖN SUKUPUOLI • Naiset tekevät hieman lyhyempää työaikaa • Kotityö, perhe ja lapset edelleen enemmän naisten vastuulla • Naiset kokevat enemmän aikavajetta • Naisten ihannetyöaika on lyhyempi • Naisten työajan venyminen johtuu useammin huonosta työn organisoinnista ja henkilöstövajeesta
PITKIEN TYÖAIKOJEN VASTAINEN NORMI • Työ on keskiluokan elämän perusta, mutta elämän tärkeät asiat ovat työn ulkopuolella. • Enemmistön suhdetta työhön kuvaa professionaalinen vastuu, johon kuuluu myös tietty venyminen ja joustavuus. • Aineistot antavat viitteitä siitä, että vuosituhannen vaihteessa muotoutui pitkien työaikojen ja työn hallitseman elämän vastainen normi. Normin mukaan "elämässä pitää olla muutakin".