CSC:n ja korkeakoulukentän yhteistyön kehittäminen

1. CSC:n ja korkeakoulukentän yhteistyön kehittäminen Keskusteludokumentti 28.1.2013 Pekka Kähkipuro

2. Dokumentin tarkoitus Dokumentti tarjoaa taustamateriaalia CSC:n ja korkeakoulujen yhteistyömallin kehittämistyöpajaan Havaintoja nykytilasta • NykytilaOKM:nCSC:ltä korkeakouluille ostamista palveluista • Keskeisten ohjausmekanismien kaaviokuva • Haasteita eri osapuolten näkökulmista Erilaisia malleja asiakasyhteistyölle Ehdotus työpajan sisällöstä

3. OKM:n korkeakouluille ostamat palvelut* * Lähde: 20121108_näkökulmat_korkeakoululaitoksen_kokonaisarkkitehtuuriin_ja_tietohallintoon.pptx

4. Ohjausmalli ennen ja nyt – yliopistot Perinteisessä mallissa • OKM:llä on ollut suora ohjaus tavoitteisiin ja toimintaan • OKM on tehnyt pääsääntöisesti sekä omistajaohjauksen että asiakasohjauksen CSC:n suuntaan • Yliopistot ovat tuoneet oman kontribuutionsa asiantuntijatasolla Uudessa tilanteessa • OKM:n ohjaus yliopistoille perustuu sovittuihin tavoitteisiin ja yliopistojen omaehtoiseen toteutustyöhön • Yliopistojen ja CSC:n välinen suhde on muuttunut asiakas-toimittaja-malliseksi • OKM:n ohjaus CSC:n suuntaan ei enää sisällä koko asiakasnäkökulmaa

5. Keskeiset ohjausmekanismit tänään OKM Tulossopimus Hallitus Korkeakoulut CSC ? Strategiset valinnat Strategiset valinnat Asiantuntijat Palveluiden toteutus

6. Nykytilanteen pulmia CSC:n kannalta Korkeakoulusektori ei ole yhtenäinen asiakaskunta eikä tarjoa helppoa neuvottelukumppania • Perinteinen OKM-kontakti on monesti helpoin keskustelukumppani Korkeakoulujen sitoutuminen CSC:n hankkeisiin on ehdollista • Riskittömiä hankkeita tehdään yhdessä, mutta muiden hankkeiden osalta yhteistyö tapahtuu pitkän kaavan kautta OKM:n suoran ohjauksen ja asiakassuuntautuneen toiminnan yhdistäminen edellyttää kaikkien tahojen yhteistä näkemystä • Pelisääntöjä ei ole sovittu, yhteistyö tapahtuu tilannekohtaisesti, samoista asioista keskustellaan useaan kertaan Strategisia kansallisen tason keskusteluja nopeasti muuttuvassa maailmassa sotkevat monet lyhyen aikavälin haasteet

7. Nykytilanteen pulmia korkeakoulujen kannalta Ohjaus asiantuntijatasolla ei anna näkyvyyttä toimintaan koko laajuudessaan • Yllätyksiä esimerkiksi uusien palveluiden osalta Asiantuntijataso toimii CSC:n palvelutuotannon rakenteilla • Vaikutusmahdollisuus on rajallinen ellei osallistu kaikkiin ohjausryhmiin (näitä on runsaasti) Hankintalain rajoitukset • Strateginen yhteistyö vaatii erityisjärjestelyjä niiden palveluiden osalta, joissa on mahdollisia kaupallisia toimittajia (50 %:n tuen tulkinta) CSC toimii riskiä välttävällä mallilla • Ilman pelisääntöjä korkeakoulujen mahdollisuus ennakkositoutumiseen ja panostukseen CSC:n hankkeisiin on rajallinen (paitsi pienissä ja riskittömissä, esim. kilpailutukset)

8. Asiakasohjausmalleja Strateginen kumppanuus • Asiakkaan ja toimittajan johdon tasolla sovitaan yhteisistä tavoitteista • Molemmat osapuolet ottavat riskiä ja panostavat osaltaan toteutukseen Asiakasvetoinen yhteistyö • Asiakas ottaa riskin ja tilaa toimittajalta palvelutoteutuksen • Toimittaja voi ehdottaa asiakkaalle erilaisia hankkeita, mutta tällöinkin vastuu jää asiakkaalle Markkinatalous • Toimittaja ottaa riskin, kehittää palvelun ja myy sitä asiakkaille • Toimittaja tyypillisesti kartoittaa asiakkaan johdolta myynnin mahdollisuudet ennakkoon Hallitusohjaus • Asiakas saa hallituspaikan ja vaikuttaa tätä kautta toimittajan valintoihin • Hallituksen jäsenten ohjausmahdollisuus jonkin asiakasryhmän puolesta on rajallinen: OYL:n pohjalta hallituksella on lojaliteettivelvollisuus suhteessa yhtiöön ja sen kaikkiin osakkeenomistajiin (eikä siis omiin taustaorganisaatioihinsa)

9. Ehdotus työpajan sisällöksi Tiivis alustus 1. ryhmätyö: Tavoitteiden kirkastus • Ryhmittäin etsitään CSC:n ja korkeakoulujen yhteistyön keskeiset tavoitteet (ei palvelualueittain vaan strategisten tavoitteiden osalta) • Ryhmätyön päätös yhdessä: priorisoidaan tavoitteet 2. ryhmätyö: • Ryhmittäin tuotetaan ryhmittäinen erilaisia mekanismeja strategisen yhteistyön toteuttamiseksi • Ryhmätyön päätös yhdessä: arvioidaan vaihtoehtojen toteutuskelpoisuus ja mahdollisuus vastata kohdan 1 tavoitteisiin