1 / 22

Miten vesi kiertää?

1a. Miten vesi kiertää?. Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin Sadanta 650 mm/vuosi Haihdunta 320 mm/vuosi. 1b. Veden kiertokulku. Tiivistyy. Sataa. Haihtuu. Haihtuu. Valuu järveen. Imeytyy maahan. Muodostuu pohjavettä. 2a. Ähtävänjoen vesistö ja sen valuma-alue.

mika
Download Presentation

Miten vesi kiertää?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. 1a Miten vesi kiertää? • Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin • Sadanta 650 mm/vuosi • Haihdunta 320 mm/vuosi

  2. 1b Veden kiertokulku Tiivistyy Sataa Haihtuu Haihtuu Valuu järveen Imeytyy maahan Muodostuu pohjavettä

  3. 2a Ähtävänjoen vesistö ja sen valuma-alue Kartta: Juha-Matti Markkola/ Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/03

  4. 2b Ähtävänjoen vesistö Kartta: Juha Matti Markkola/ Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/03

  5. 2c Ähtävänjoen vesistön erityspiirteitä Purotaimen Jokihelmisimpukka Kärnäiitti

  6. 2d Jokihelmisimpukan elinkierto TALVIloisvaihe KEVÄT nuoret simpukat joen hiekkapohjalle SYKSYglokidio-toukat kalan kiduksille KESÄhedelmöitys

  7. 3a Miten ihminen on vaikuttanutvesimaisemaan? • Ähtävänjoen vesistön alueella asuu noin 25 000 ihmistä • Asutus keskittyy vesistöjen läheisyyteen • Pellot on raivattu vesistöjen varrelle • Kauempana vesistöstä on runsaasti metsää • Suot on pääosin ojitettu ja osa otettu turvetuotantoon

  8. 3b Mistä vesistökuormitus tulee? Yhdyskunnat Teollisuus Kaatopaikat Laskeuma Haja-asutus Virkistyskäyttö Rakennettuvesivoima Perkaus Kanavointi Ojitus Maatalous Kalankasvatus Turvetuotanto Turkistarhaus Metsätalous

  9. 3c Vesistökuormituksen jakautuminen Ähtävänjoen valuma-alueen fosforikuormitus (ihmisen aiheuttama kuormitus) tonnia/vuosi 60 50 40 30 20 10 0 Muu Piste Turvetuotanto Turkistarhaus Haja-asutus Metsätalous Karjatalous Peltoviljely 80-luvun loppu 90-luvun loppu Tavoite 2005

  10. 4a Järvi tasaa virtauksia ja puhdistaa vettä Tuleva vesi 100 ug P/l 2000 ug N/l 25 ug P/l 700 ug N/l Lähtevä vesi

  11. 4b Järven vuosi Keskimääräinen jääpeite Järviseudulla: 24.11.-13.5.

  12. 4c Tietoja Alajärvestä Valuma-alue: 465 km² pinta-ala: 11 km² suurin syvyys: 8 m (*) keskisyvyys: 1,2 m teoreettinenveden viipymä: 5 viikkoa veden laatu: huono yleisimmät kalalajit: ahven,hauki,särki suurin saatu kala: hauki 13-15 kg *

  13. 4d Tietoja Lappajärvestä valuma-alue: 1526 km² peltoa: 20% pinta-ala: 145 km² suurin pituus: 24 km suurin leveys: 12 km rantaviivan pituus: 160 km suurin syvyys: 38 m ja 36m (*) keskisyvyys: 7,4 m teoreettinen veden viipymä: 2,8 vuotta veden laatu: tyydyttävä yleisimmät kalalajit: ahven,hauki,siika suurin saatu kala: hauki 12-14 kg * *

  14. 4e Tietoja Evijärvestä Lähivaluma-alue: 84 km² peltoa: 19 % pinta-ala: 28 km² suurin syvyys: 3,5 m (*) keskisyvyys: 1,7 m teoreettinenveden viipymä: 6 viikkoa veden laatu: hyvä yleisimmät kalalajit: ahven, hauki, lahna suurin saatu kala: hauki 16,5 kg *

  15. 5a Rehevöitymisen seurauksia • Levien ja hiukkasten aiheuttama veden sameus • Leväkukinnat, jotka ovat joskus myrkyllisiä • Rantojen limoittuminen • Kalaston muutokset • Veden ja kalojen haju- ja makuhaitat • Happikato ja ääritapauksissa kalakuolemat • Umpeenkasvu • Sisäinen kuormitus

  16. 5b Luonnontilainen järvi Ravintopyramidi kapenee tasaisesti ylöspäin petokalat särkikalat eläinplankton kasviplankton • Rehevöitynyt järvi • Ravintopyramidi on epätasapainossa • kasviplanktonin ja levien osuus on kasvanut • eläinplanktonin osuus on vähentynyt • särkikaloja on liian paljon • petokaloja on liian vähän

  17. 6 Miten vesistön kuormitustavoidaan vähentää? • Haja- ja loma-asutuksen jätevedet kuriin • Karjatilojen jätevedet käsittelyyn • Turkistarhoille lisää vesiensuojelua • Suojavyöhykkeitä pelloille • Lannoitteita vain kasvien tarpeiden mukaan • Vesiensuojelua metsäojitus- jaturvetuotantoalueille • Tarvittaessa hoitokalastusta ja hapetusta • Kaikki asukkaat mukaan yhteistyöhön!

  18. 7a Mihin kotona tarvitaan vettä?

  19. 7b Kotitalouden vedenkäytön jakautuminen Muu käyttö 7 l Ruoan valmistus 10 l Henkilökohtainen hygienia,56 l Astianpesu 20 l Pyykinpesu 27 l WC-huuhtelut 40 l Yhteensä 160 l/vrk

  20. 7c Paljonko vesi maksaa? Normaali kulutus WC:n jatkuva vuoto Ilman vesivessaa Euro /vrk /vuosi /elämä  0,25 90 7 000  0,20 70 5 000 13 5 000 370 000 Normaali kulutus 160 l/vrk Ilman vesivessaa 120 l/vrk Vuodot,esim.wc:n jatkuva vuoto 820 l/vrk

  21. 7d Mitä vuotovesi maksaa? Vuotokohdan koko Euroa/vuosi

  22. 7e Kotitalouden jätevedet WC-pönttö ei ole roskis!

More Related