Verotuksen perusteet I

1. Verotuksen perusteet I Prof. Heikki Niskakangas

2. Verot • Ovat vastikkeettomia pakkosuorituksia valtio, kunnat ja seurakunnat – vrt. maksut. Hyötyjä maksaa? • Bruttoveroaste 48,5% (1994) 46.3% (2015). Pohjakosketus vuosina 2009 ja 2010 (42,3 %) • Suurimmat verot: • arvonlisävero (alv) • kunnan tulovero • valtion tulovero • Muita veroja: liikenne, tupakka, viina, perinnöt, varallisuudensiirto, kiinteistöt, valmisteverot, arpajaisvero

3. Valtion saamat verot 2012 • Ansiotulo 5,5 mrd. • Alv 16,5 mrd. • Pääomatulo 2,1 mrd. • Yhteisövero 4.6 mrd. (yht.) • Energiaverot 4,4 mrd. • Korkotulon lähdev. 300 meur. • Perintö- ja lahjavero 445 meur. • Vakuutusmaksuvero 665 meur. • Tupakkavero 757 meur • Alkoholijuomavero 1,4 mrd. • Autovero 1,25 mrd. • Varainsiirtovero 540 meur.

4. Kuntien verot 2010 • Kunnallinen tulovero 15,1 mrd. • Kiinteistövero 1.2 mrd. • Koiravero 0 meur. • Lisäksi: • Osa yhteisöveron tuotosta • Valtionavut • Valtuustot päättävät veroprosentista marraskuussa • Kuntien suurimmat menot ovat terveys- ja sairaanhoito sekö opetustoimi.

5. Verotus ja käyttäytymismuutokset • Veromuutoksilla on lähes aina käyttäytymisvaikutuksia • Eläkkeelle jääminen, säästäminen. Neutraalisuus. • Ostajan maksaman ja palvelun tuottajan saaman hinnan erotusta kutsutaan verokiilaksi – Palkka. • Verokiila aiheuttaa hyvinvointitappioita – taloudellinen menetys • Positiiviset ja negatiiviset käyttäytymisvaikutukset • Veron tilittäjä vs. lopullisen rasituksen kärsijä • Tulonjakovaikutukset pitkällä aikavälillä • Oikeudenmukaisuus ja arvot

6. Hyvä verojärjestelmä • Verot aiheuttavat yhteiskunnalle kustannuksia • Ensisijaisesti neutraali verotus • Tulonjakotehtävä tuloverotuksella ja tulonsiirroilla • Oikeudenmukaisuuskysymykset ja poliittiset paineet • Yksinkertainen ja helppo panna toimeen • Tietoiset pyrkimykset käyttäytymisvaikutuksiin

7. Verovelvolliset • Kaikki luonnolliset henkilöt, myös lapset ja kuolinpesät • Yhteisöt: osakeyhtiöt, osuuskunnat, säätiöt, yhdistykset (luettelo TVL:ssä) • Yleinen verovelvollisuus: vakituinen asunto ja koti tai asuu 6 kk tai 3 vuoden sääntö. • Ulkomailla asuvat ovat rajoitetusti verovelvollisia • Yhteisö: rekisteröinti, johtopaikka • Ay ja Ky eivät erillisiä verovelvollisia • Kiinteä toimipaikka Suomessa • Ulkomaisen väliyhteisön vero suoritetaan tänne

8. Yleishyödylliset yhteisöt • Maksaa veroa vain elinkeinotulostaan ja kiinteistötulostaan. • Elinkeinotuloa on liike- ja ammattitulo – EVL 1 §. • Verohallinnon ohjeistus käytännössä tärkeää • Ratkaisu yleishyödyllisyydestä tehdään kokonaisarvioinnin perusteella • Elinkeinotoimintaa vai ei? Ratkaistava myös alv:n osalta. Oikeuskäytännön merkitys • Superyleishyödylliset yhteisöt

9. Perheverotus • Erillisverotus vai yhteisverotus? • Puolisomääritelmä, merkitystä mm. vähennyksissä ja perintö- ja lahjaverotuksessa – avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai yhteinen lapsi • Yrittäjäpuolisot – yritystulo jaetaan puolisoille. • Alaikäinen lapsi – erillinen verovelvollinen, alaikäisyydellä merkitystä erityisesti perintöverotuksessa, myös 14 vuoden rajalla merkitystä. • Perheverotuksen tulevaisuus – perhekäsitteen hämärtyessä vaikeaa korostaa perhekokonaisuutta verotuksessa.

10. Eriytetty järjestelmä • Kaksi tulolajia: ansiotulot ja pääomatulot • Valtion ansiotuloverotus progressiivista • Kuntaverotus lähtökohtaisesti ja erilaiset sos. maksut suhteellisia • Työtulovähennyksellä ja ansiotulovähennyksellä kompensoidaan suhteellisuuden lisääntymistä – kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin • Pääomatulot – melkein tasaverotuksen piirissä, valtion veronsaajana - 30 % - 33 % - 40.000 € (2015)

11. Tulolähteet • Verotus on nettoverotusta – pudas tulo • Henkilökohtainen tulolähde (TVL) • Elinkeinotulolähde (EVL) • Maatalouden tulolähde (MVL) • Toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta • Myös yhteisöillä voi olla henkilökohtainen tulolähde • Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotus – osakeyhtiöissä vain EVL-tulolähde