E N D
1. 1 Aikuisten vaikean sepsiksen hoito Käypä hoito -suositus
12.5.2005
2. 2 Näytön varmuusasteen ilmaiseminen Käypä hoito -suosituksissa: A,B,C,D
3. 3 Suosituksen keskeinen sanoma: Sepsis on tavallinen erikois-sairaanhoidon ongelma, johon liittyy suuri kuolleisuus ja resurssien tarve
Sepsiksen varhainen toteaminen ja systemaattisen hoidon ripeä aloittaminen parantavat ennustetta
4. 4 Sepsiksen määritelmä Infektion aiheuttama elimistön tulehduksellinen vaste, johon liittyy vaikeissa muodoissa elintoimintahäiriöiden äkillinen kehittyminen (American College of Chest Physicians / Society of Critical Care Medicine)
Kliinisesti merkittävän vaikutuksen rajana pidettiin 5 %:a absoluuttisessa kuolleisuudessa
5. 5 Sepsis lukuina Vaikean sepsiksen ilmaantuvuus on länsimaissa ilmeisesti 1 3 tapausta tuhatta asukasta kohti vuodessa
yli puolet saanevat tehohoitoa
Suomessa tämä tarkoittaa 5 000:ta vaikeasta sepsiksestä kärsivää potilasta vuosittain
6. 6 Kliininen kulku ja ennuste Sepsis, vaikea sepsis ja septinen sokki lienevät yleistyneen tulehdusvasteen (tulehdusreaktio-oireyhtymä, SIRS) jatkumo (C)
Neljä viidestä selviää hengissä sairastumisestaan, mutta vuoden kuluttua lienee hengissä enää puolet (D)
7. 7 Ennustetekijät Ikä lisännee kuolleisuutta
yli 80-vuotiailla kuolleisuus lienee kolminkertainen nuoriin aikuisiin verrattuna (C)
Yleistyneen tulehdusvasteen voimakkuus
yhteys lisääntyneeseen kuolleisuuteen tehohoitopotilailla (C)
Vaikean sepsiksen eteneminen septiseksi sokiksi lisää ilmeisesti kuolleisuutta (B)
Mitä useamman elimen toimintahäiriö potilaalla on, sitä suurempi on ilmeisesti kuolemanvaara (B)
Infektiolähde vaikuttaa ilmeisesti kuolleisuuteen (B)
suurin bakteremiassa ja hengitystieperäisissä infektioissa
pienin virtsatieperäisissä
8. 8 Diagnostiikka (1) Epäile vaikeaa sepsistä, jos potilaalla on:
systeeminen tulehdus ja infektio mahdollinen
hypoperfuusion merkit: elintoimintahäiriöt, hypotensio, hyperlaktatemia ja asidoosi
9. 9 Diagnostiikka (2) Infektiolähde tulee diagnosoida mahdollisimman pian
veriviljelynäytteet mahdollisimman pian
näytteet myös muista mahdollisista infektiolähteistä
epäillyn infektiolähteen kuvantaminen
CRP, perusverenkuva, toistetusti laktaatti, leukosyyttien erittelylaskenta voi antaa lisätietoa
jopa puolella sepsispotilaista mikrobiologiset löydökset jäävät negatiivisiksi
10. 10 Hoito Infektioon kohdennetut hoidot:
infektiofokuksen kirurginen saneeraaminen on keskeistä
osuvan mikrobilääkityksen varhainen aloittaminen on menestyksekkään hoidon kulmakivi
hoito aktivoituneella proteiini C:llä ilmeisesti pienentää kuolleisuutta vaikeassa sepsiksessä
11. 11 Mikrobilääkehoito (1) Suonensisäinen empiirinen antimikrobihoito
heti mikrobiologisten näytteiden oton jälkeen
lääkkeen valinnassa huomioitava perus-sairaudet, aikaisemmat mikrobilääkehoidot ja paikallinen mikrobilääkesuositus
mikrobilääkitys tarkistetaan, kun infektion aiheuttaja ja sen lääkeresistenssi määritetty
Ei luotettavaa näyttöä empiirisesti aloitetun yhdistelmähoidon paremmasta tehosta osuvaan monoterapiaan verrattuna
12. 12 Mikrobilääkehoito (2) Aminoglykosidia suositellaan annettavaksi kerran vuorokaudessa
toksisia munuaisvaikutuksia ilmeisesti esiintyy harvemmin kuin useasti vuorokaudessa annettaessa (B)
Candida albicans -hiivasienen aiheuttamissa systeemisissä infektioissa suositellaan käytettäväksi flukonatsolia
13. 13
14. 14 Verenkierron tilan seuranta Verenkierron tilaa ja vastetta vasoaktiiviseen lääkehoitoon tulee seurata vaikeassa sepsiksessä
käytetään keskuslaskimo- tai keuhkovaltimokatetria
Valtimoveren metabolinen asidoosi ja suuri laktaattipitoisuus tulee pyrkiä korjaamaan
optimoidaan nestehoito, sydämen pumppauskyky ja veren hapenkuljetus-kapasiteetti
15. 15 Vasoaktiivinen lääkitys septisessä sokissa Noradrenaliini on ensisijainen lääke
noradrenaliinin käyttöön liittynee pienempi kuolleisuus kuin adrenaliinin, dopamiinin tai näiden yhdistelmän käyttöön (C)
dopamiini on ilmeisesti tehottomampi vasopressori kuin noradrenaliini (B)
pieniannoksinen dopamiini-infuusio ei ilmeisesti suojaa munuaisten vajaatoiminnalta (B)
Adrenaliinin käyttöön liittyy lukuisia ongelmia
saattaa huonontaa alueellista verenkiertoa suolistossa, aiheuttaa metabolisen asidoosin ja suurentaa veren laktaattipitoisuuksia verrattuna sekä noradrenaliinin ja dobutamiinin yhdistelmään (C) että dopamiiniin (C)
16. 16 Tulehdusvasteen hillintä (1) Suuriannoksista metyyliprednisolonihoitoa ei tule käyttää
saattaa lisätä kuolleisuutta vaikeassa sepsiksessä (C) ja septisessä sokissa (C)
Pieniannoksista hydrokortisonihoitoa voidaan käyttää septisessä sokissa
kortisolin eritys lienee riittämätön noin 50 %:lla septistä sokkia sairastavista (C)
Aikuiselle hydrokortisonia 200 - 300 mg vuorokaudessa
jaettuna 3 - 4 annokseen tai tasaisena infuusiona
17. 17 Tulehdusvasteen hillintä (2) Meningiitissä suositellaan deksametasonia
(10 mg x 4 neljän vuorokauden ajan)
ilmeisesti vähentää kuolleisuutta (B) ja neurologisia komplikaatioita (B)
Vaikeassa sepsiksessä, johon liittyy vähintään kaksi elintoimintahäiriötä, tulee harkita aktivoituneen proteiini C:n käyttöä, ellei ole vasta-aiheita, kuten vakava vuototaipumus
hoito vaikuttanee parhaiten, kun se aloitetaan 1 - 2 vuorokauden kuluessa ja erityisesti, jos potilaalla on myös DIC-oireyhtymä
18. 18 Tulehdusvasteen hillintä (3) Antritrombiini III:sta ja TFPI:stä (tissue factor pathway inhibitor) ei näytä olevan hyötyä
Antisytokiinihoitoja ei tule käyttää
Plasmafereesia ei suositella
19. 19 Aineenvaihdunta ja ravitsemus Hyperglykemia tulee hoitaa tarvittaessa insuliini-infuusion avulla
tavoitteena normoglykemia
Ravitsemus ensisijaisesti enteraalisesti
siihen liittynee vähemmän infektio-komplikaatioita kuin parenteraaliseen ravitsemukseen (C)
Enteraalisesti annettavaa immunonutriitiota ei tule käyttää
saattaa lisätä kuolleisuutta (C)
Jos joudutaan täydelliseen parenteraaliseen ravitsemukseen, tulee käyttää riittävästi glutamiinia sisältävää aminohappokoostumusta
vähentänee kuolleisuutta (C)
20. 20 Sepsikseen liittyvän munuaisten vajaatoiminnan hoito Vajaatoimintaa tulee hoitaa riittävän intensiivisesti
Tavoitteena normaali ureapitoisuus
Päivittäinen hemodialyysi tai suuriannoksinen jatkuva hemofiltraatio, 35 ml/kg/h,saattaa vähentää kuolleisuutta verrattuna pienempiannoksiseen hemofiltraatioon (C)
21. 21 Stressiulkus Mekaanista ventilaatiota vaativa hengitysvajaus ja hyytymishäiriö yhdessä
saattavat olla stressiulkusvuodon riskitekijä vaikeassa sepsiksessä (C)
Ranitidiinilla tai sukralfaatilla
ei liene kliinisesti merkittävää vaikutusta suolistoverenvuotoihin (C)
näyttö protonipumpun estäjien tehosta on riittämätön
22. 22 Tukihoidot Sepsiksen tukihoitojen toteuttamis-tapa vaikuttaa ennusteeseen
riittävään hapenkuljetuskapasiteettiin tähtäävä varhainen hoitostrategia (nestehoito, punasolut ja vasoaktiivinen lääkitys) pienentänee kuolleisuutta vaikeassa sepsiksessä ja septisessä sokissa
pieniannoksinen hydrokortisonihoito vähentänee kuolleisuutta ja lyhentää vaso-pressorihoidon tarvetta erityisesti potilailla, joilla todetaan lisämunuaisen vajaatoiminta
normoglykemiaan tulee pyrkiä tarvittaessa insuliinihoidon avulla
23. 23 Hoidon tavoitteet ja toteutuminen Ensitoimenpiteet (0sa 1):
hoitopaikkana teho-osasto tai tehostetun valvonnan osasto
nestehoito: keskuslaskimopaine 8 12 mmHg, keskiverenpaine yli 65 mmHg, tuntidiureesi yli 0.5 ml/kg/h
empiirinen mikrobilääkitys näytteenoton jälkeen
infektiofokus tulee saneerata, jos se on mahdollista
hengitysvajaus: noninvasiivinen tai invasiivinen hengityslaitehoito; keuhkoja säästävä hoitostrategia
24. 24 Ensitoimenpiteet (0sa 2):
hapentarjonnan tehostaminen keskuslaskimon happikyllästeisyyttä seuraten
ilmeisesti vähentää kuolleisuutta potilailla, joilla on todettavissa merkkejä kudosten riittämättömästä happeutumisesta (B)
nestehoito tulee aloittaa ripeästi.
käytetäänkö kolloideja vai kristalloideja, ei liene vaikutusta kuolleisuuteen (C)
verenkiertovajauksessa ensisijaisena vasopressorina noradrenaliini
elimistön hapentarjontaa on syytä pyrkiä lisäämään esimerkiksi dobutamiinilla, jos merkkejä kudosten riittämättömästä happeutumisesta
25. 25 Ylläpitohoito, yleensä 24 48 tunnin kuluessa (osa 1):
aktivoituneen proteiini C:n antoa harkittava, jos potilaalla on vähintään kaksi elintoimintahäiriötä ja mahdollisesti vielä DIC eikä vasta-aiheita hoidolle ole
jos vasopressorin tarve on suuri tai lisääntyy jatkuvasti, hydrokortisoni 200 300 mg/vrk
munuaisten vajaatoiminta: riittävän tehokas dialyysi joko jatkuvalla tai jaksoittaisella hoidolla
26. 26 Ylläpitohoito, yleensä 24 48 tunnin kuluessa (osa 2):
normoglykemiaan tulee pyrkiä tarvittaessa insuliinihoidon avulla
verituotteiden käyttö: hemoglobiinitaso yli 70 g/l riittää, jollei kudosten hypoperfuusiota (laktatemia, asidoosi)
mikrobilääkityksen tarkistus veriviljelyn tuloksen mukaan
27. 27 Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja:
Esko Ruokonen, dosentti, anestesiologian erikoislääkäri, ylilääkäri; KYS
Jäsenet:
Seppo Hovilehto, LL, anestesiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Etelä-Karjalan keskussairaala
Pekka Loisa, LL, anestesiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala
Juha Perttilä, dosentti, anestesiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; TYKS
Ville Pettilä, dosentti, anestesiologian ja tehohoidon sekä sisätautien erikoislääkäri, ylilääkäri; HUS, Meilahden sairaala
Esa Rintala, dosentti, infektiotautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Satakunnan keskussairaala
Ari Uusaro, dosentti, MHSc (epidemiologia), anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri; KYS
Jaana Kuoppala, LT, PhD (epidemiologia), (Käypä hoito -toimittaja); Sievi
Diojen ulkoasu: Tiina Tala 12.5.2005, diojen stilisointi Tuula Paajanen 24.2.2008