Julkiset palvelut ja hyvinvointivaltio

1. KL / 14.11.2002 Julkiset palvelut ja hyvinvointivaltio • Mitä? • Miksi? • Kuka? • Kenen kanssa? • Missä? • Koska?

2. KL / 14.11.2002 Julkiset palvelut ja hyvinvointivaltio • Yksityiset ja julkiset palvelut • Mihin ajatus hyvinvointivaltiosta perustuu historiallisesti ja poliittisesti? • Miten suomalainen hyvinvointivaltio on rakentunut? • Hyvinvointivaltion kriisiytyminen ja kritiikki • Hyvinvointiyhteiskunta ja yhdyskunta

3. KL / 14.11.2002 Yksityiset ja julkiset palvelut • Yksityiset palvelut ovat yritysten tai esim. aatteellisten yhdistysten tuottamia • Yksityisten palveluiden on oltava vähintään itsensä kannattavia, ja niiden hinta määräytyy markkinoilla • Julkiset palvelut rahoitetaan tai niitä subventoidaan verovaroin • Palvelut voidaan tuottaa joko julkisen tai yksityisen sektorin toimesta

4. KL / 14.11.2002 Miksi palvelut tuotetaan? • Yritystoiminnassa palvelut ovat tuotteita, joita myymällä tehdään taloudellista tulosta • Aatteelliset yhdistykset (non-profit organisations) pyrkivät tuottamaan tarpeellisia palveluita, joita muut eivät tuota tai joihin kaikilla ei ole varaa • Julkiset palvelut ovat yhteiskunnan toimivuuden työvoiman uusintamisen tai humaanisuuden kannalta tarpeellisiksi katsottuja palveluja, joiden tuottaminen ei onnistu markkinoilla

5. KL / 14.11.2002 Miksi palvelut tuotetaan? • Yksityiselle yritykselle palvelut ovat välinen taloudellisen tuloksen aikaansaamiseksi • Julkiselle sektorille ja aatteellisille yhdistyksille taloudelliset ja muut voimavarat ovat väline, jolla tarpeellisiksi katsotut palvelut tuotetaan

6. KL / 14.11.2002 Hyvinvointivaltion historiasta • Robert Owenin New Lanark 1800-l. alku • Paternalistinen utopia • Robert Owenin Village of Harmony and cooperation • Ajatus itseriittoisesta yhdyskunnasta palveluineen • J.B. Godinin Familistère • Familistisen ja paternalistisen utopian paluu • Teollisuuslaitos hyvinvointivaltion esikuvana • Julkiset palvelut moraalin ja työvoiman uusintamisen välineinä • Julkiset palvelut naisten palkkatyöllistymisen edellytyksenä

7. KL / 14.11.2002 Suomalainen hyvinvointivaltio • 1700 luvun kristillinen armeliaisuus ja irtolaisuuden kontrolli • Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Yhteisestä waiwaishoidosta Suomen Suuriruhtinaskunnassa 1879 • ”1 § Jokainen työhön kykenevä mies tahi nainen olkoon velvollinen elättämään itsensä ja alaikäisiä lapsiansa, niin myös mies vaimoansa; jota vastoin kunnan tulee omia työhön kykenemättömiä, hädänalaisia jäseniänsä varten järjestää vaivaishoito…” • ”4 § Niiden, jotka keskenänsä ovat sukua suoraan etenevässä tahi takenevassa polvessa, pitää, tarvetta myöten yhdeltä ja kykyä myöten toiselta puolen, huolta pitämän toisistansa.”

8. KL / 14.11.2002 Suomalainen hyvinvointivaltio • Lapsilisät 1948 • Kansaneläkelain kokonaisuudistus 1957 • Kansakoululaki 1958: 6-vuotinen yhtenäiskoulu • Yksityiset vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet 1962 • Sairausvakuutuslaki ja äitiysraha 1964 • Kansanterveyslaki 1972 • Laki lasten päivähoidosta 1973 • Peruskoululaki 1983 • Laki lasten kotihoidon tuesta ja hoitovapaasta, vanhempainraha 258 arkipäivää 1985 • Työttömyysturvalaki 1985 • Yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke 1986

9. KL / 14.11.2002 Suomalainen hyvinvointivaltio • Bismarckilainen traditio 1870-80-l. : työsuhde- ja työhistoriapohjainen sosiaalivakuutus • Beveridgeläinen traditio: toimeentulon vähimmäistaso kaikille kansanvakuutuksen, lapsilisien, maksuttomien terveys- ja koulutuspalvelujen ja täystyöllisyyden avulla • Suomalainen hyvinvointivaltio yhdistää molempia traditioita: osa etuuksista perustuu maassa asumiseen (terveydenhoito, lapsilisä, kansaneläke, peruskoulutus jne.) ja ne rahoitetaan verovaroin, osa työhistoriaan (työeläke, ansiosidonnainen päiväraha) ja ne perustuvat pakollisiin ja vapaaehtoisiin sosiaalivakuutuksiin • Hyvinvointipalvelu perustuu toisaalta tulonsiirtoihin, toisaalta valtion ja kuntien tuottamiin ilmaisiin tai subventoituihin palveluihin

10. KL / 14.11.2002 Hyvinvointivaltion kriisiytyminen ja kritiikki • Euroopassa uusliberalistiset aatteet korostivat 1980-1990-luvuilla yksityisen sektorin tehokkuutta ja kansalaisten valinnanvapautta • 1990-luvun lama kriisiytti julkisen talouden, sillä täystyöllisyyden ehto ei enää ollut voimassa ja sosiaaliturvamenot kasvoivat hallitsemattomasti • Vuosituhannen loppua leimasivat leikkauslistat ja puheet hyvinvointivaltioprojektin kriisistä • Hyvinvointiyhteiskunnalla viitataan nykyään hyvinvointipalvelujen täydentämiseen mm. kolmannella sektorilla, yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksilla ja ostopalveluilla

11. KL / 14.11.2002 Hyvinvointiyhteiskunta ja yhdyskunta • Kritiikistä huolimatta hyvinvopintiyhteiskunta ei ole kadonnut Suomesta, ja se heijastuu yhdyskuntaa laajana palveluiden kirjona • Päivähoitopalvelut on mitoitettava koko ikäluokalle (keskim. 1,5 % väestöstä) asumisen yhteydessä tai läheisessä päiväkodissa • Esikoulu joko päiväkodin tai koulun yhteydessä mitoitettava koko ikäluokalle • Peruskoulu mitoitettava koko ikäluokalle • Muita palveluita: nuorisotalo, terveyspalvelut, vanhusten ja vammaisten palvelut, kirjasto, seurakunnan palvelut, leikkikentät