1 / 16

VERENKIERRON RIITTÄVYYDEN ARVIOINTI

VERENKIERRON RIITTÄVYYDEN ARVIOINTI . Verenkiertojärjestelmän osatekijät. Verenkierron tehtävät? Verenkiertoon vaikuttavat: sydämen toiminta verisuoniston toiminta verivolyymi hormonaaliset tekijät hermostolliset tekijät . Peruselintoimintojen tarkkailu.

nibaw
Download Presentation

VERENKIERRON RIITTÄVYYDEN ARVIOINTI

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. VERENKIERRON RIITTÄVYYDEN ARVIOINTI Savonia-amk

  2. Verenkiertojärjestelmän osatekijät • Verenkierron tehtävät? • Verenkiertoon vaikuttavat: • sydämen toiminta • verisuoniston toiminta • verivolyymi • hormonaaliset tekijät • hermostolliset tekijät Savonia-amk

  3. Peruselintoimintojen tarkkailu • Hengityksen, tajunnan ja verenkierron riittävyyden arviointi tehtävä aina ensin esim. akuuteissa tilanteissa! • Riittävä verenpaine välttämätön eri elinten toiminnalle: • Keuhkot • Sydän • Aivot • Munuaiset • Suolisto Savonia-amk

  4. (1)Verenkierron perusseuranta noninvasiivisin menetelmin • 1. Sykkeen eli pulssintunnustelussa arvioidaan: • Sydänlihaksen ja verisuoniston kuntoa ja verivolyymin määrää ; voimakkuus, elastisuus, symmetrisyys • Sydämen sähköistä toimintaa - ilman monitoria; pulssin säännöllisyys, taajuus Savonia-amk

  5. (2) Verenkierron perusseuranta • Yleisimmät paikat: Ranne (a. radialis), kaula-valtimo (a. carotis) ja reisivaltimo (a. femoralis) • Verenkierronpaikallisten valtimoiden esteissä, palpoidaan myös esim. polvitaive, jalkaterä jne. • Pulssi tunnustellaan2-3 sormella, 10-60 sekunnin ajan. Jos pulssi epäsäännöllinen, tunnusteltava vähintään 1 min. • Normaali pulssitaajuus korreloi ikään: • aikuisella 60-80 levossa, ei kipuja Savonia-amk

  6. (3) Verenkierron perusseuranta • Karkea arvio vp:n riittävyydestä saadaan rannepulssia tunnustelemalla. • Jos rannepulssi tuntuu, verenpaine on > 80 mmHg. • Jos rannepulssia ei tunnu, mutta kaulapulssi tuntuu, verenpaine >60 mmHg. • Pulssifrekvenssi” merkitään paperilomakkeisiin: • x:llä hoitotaulukkoon ja anestesialomak-keeseen ja numeraalisesti muualle. Savonia-amk

  7. (4) Verenkierron perusseuranta • 2. Verenpaine (VP ) • vaikuttaa sydämen supistusvoima, valtimo-seinämien joustavuus ja verivolyymi. • Systolinen; sydämen työpaine eli paine supistumisvaiheessa. • vaihtelee ulkoisten tekijöiden vuoksi enemmän • Diastolinen; sydämen lepopaine. • sepelvaltimoiden verenvirtaus riippuu riittävästä diastolisesta paineesta Savonia-amk

  8. (5) Verenkierron perusseuranta • Keskivaltimopaine MAP kuvastaa keskimääräistä painetta jolla veri työntyy verenkiertosyklin läpi. • MAP = diast. RR+1/3 pulssipaine (pulssipaine = sydämen supistumisen aiheuttama painelisäys verenkierrossa ts. systolisen ja diastolen erotus). • MAP tulisi olla 60-65 mmHg riittävän verenkierron takaamiseksi elimille. Savonia-amk

  9. (6) Verenkierron perusseuranta • Verenpaineen tavoitetaso: 130/85 mmHg, nuorilla aikuisilla 120/80 mmHg. • Diastolisen verenpaine oltava väh. 50 mmHg, jotta mm. sepelvaltimokierto olisi riittävää. • Ongelmia: • korkea verenpaine l. hypertonia ei yleensä anna oireita, vaurioittaa valtimonseinämiä. • matala verenpaine l. hypotonia aiheuttaa sokin eli kudosten riittämättömän hapen-saannin ja elinvaurioita lyhyessä ajassa Savonia-amk

  10. (7) Verenkierron perusseuranta • 3. Perifeerinen lämpö – ääreisverenkierto • hyvä kudosverenkierron tilaa kuvastava mittari • kädellä tunnustellen tai monitoroiden • lämpöraja ylä- ja alaraajoissa • kuvataan missä lämpöraja on, onko symmetrinen, esim. sokki? epäsymm. verisuonitukos valtimoissa • kuvailu; kuuma, lämmin, viileä, kylmä • kapillaarikierto, jos palautuminen kestää >2 sek., selvästi heikentynyt kudosverenkierto. Savonia-amk

  11. Vitaalielintoimintojen häiriön tunnistaminen Kapillaarikierron tilan arviointi Savonia-amk

  12. (8) Verenkierron perusseuranta • 4. Potilaan tuntemukset:: • kipu, hengenahdistus, tajunta, Savonia-amk

  13. Verenpaineen mittaaminen (video) potilaan valmistaminen ympäristö oikea mittaustekniikka ja välineet kalvosimen leveys ja pituus mittauskohta sydämen tasolla mansettipaineen laskunopeus mittaus 2mm tarkkuudella verenpaineseuranta-potilaalla erityisesti Kertaa asioita duodecimin verkkokurssimateriaalin avulla: http://www.terveysportti.fi/pls/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640&p_navi=16245&p_sivu=16388 Savonia-amk

  14. laitteisto on viallinen mittaustilanne on rauhaton mittaaja on kiireinen tai töykeä mansetin alle jää vaatteita mansetin kumiosa on liian lyhyt mansetti on liian kapea tai löysästi kiinnitetty mittaus aloitetaan ilman lepotaukoa stetoskoopin kalvo-osan käyttö huonontaa matalien äänten kuulumista (1) Verenpaineen mittaaminen/ tavallisia virheitä Savonia-amk

  15. paineen liian hidas nostaminen ja toisaalta paineen uudelleen nostaminen kesken alentamista jos mitattava näkee elohopeapatsaan mittauksen aikana > voi reagoida RR- nousulla tiettyjen lukuarvojen suosiminen liian nopea paineen alentaminen huonontaa luentatarkkuutta (2) Verenpaineen mittaaminen/ tavallisia virheitä Savonia-amk

  16. Silent gap - ilmiö; joskus suoniäänet lakkaavat kuulumasta tilapäisesti systolisen ja diastolisen arvon välillä, mikäli sykettä ei tunnustella ilmaa mansettiin pumpattaessa > saatetaan systolinen arvo aliarvioida pahasti. (3) Verenpaineen mittaaminen/ tavallisia virheitä Savonia-amk

More Related